Miscellaneous

Génesis Shikiikat Kasa Süpüshua Nütüma Maleiwa

Génesis en Wayuunaiki

Génesis en el idioma wayuunaiki de Colombia y Venezuela Primera edición, 2005 1500 ejemplares

Las ilustraciones de las páginas 35, 67, 68 y 70 por Horace Knowles se usan por cortesía de ©ƒƒƒThe British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972. La ilustración de la página 20 por Louise Bass se usa por cortesía de ©ƒƒƒThe British & Foreign Bible Society, 1994. Las ilustraciones de las páginas 15, 17, 26, 30, 62, 84, 107, 122, 124, 132, 141, 150, 155 y 157 se usan por cortesía de Cook Communications Ministries International ©ƒƒƒ1978 David C. Cook Publishing Co.

©La Liga Bíblica 2005

www.ScriptureEarth.org Este obra está bajo una licencia Creative Commons (by-nc-nd) http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0

Presentación Miscellaneous

Presentación Los wayuu (guajiros) y su idioma

Este libro contiene una traducción al wayuunaiki (idioma guajiro) de Génesis de la Santa Biblia. Esta traducción fue preparada con la participación de wayuu de las distintas partes de Colombia y Venezuela habitadas por su etnia. El wayuunaiki es la lengua básica de la etnia wayuu de unas 300.000 personas que viven en una desértica península del noreste colombiano y del noroeste venezolano. Esta lengua pertenece a la familia lingüística arahuaca. Hay algunas diferencias dialectales entre los wayuu, pero estas diferencias son mínimas, y un wayuu de un dialecto se puede comunicar, sin problema alguno, con uno de otro dialecto. La traducción de Génesis

El propósito de una traducción es el de comunicar en una lengua algo dicho o escrito en otra. Lo más importante en la comunicación es el sentido del mensaje y no la estructura en la cual se formuló. Hay tres características de una buena traducción: debe ser correcta, clara, y natural. Es decir, debe comunicar el mensaje original completamente, sin añadir (ni restar) algo a su mensaje. Se debe comunicar de manera que su sentido original se entienda claramente. La forma estructural debe ser de uso común en la lengua a la cual se traduce. El mensaje traducido se debe entender como si el autor o hablante mismo lo hubiera comunicado en la segunda lengua. Teniendo esta filosofía en cuenta, la presente traducción se hizo comparando cuidadosamente varias versiones del texto bíblico y comentarios bíblicos para determinar de esta manera el mensaje original. Después, el equipo de traducción trató de expresar este mensaje de una manera natural y comprensible en wayuunaiki. Para garantizar la

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

alta fidelidad de la traducción, fue asesorada por un experto en la lengua hebrea y la ciencia de traductología. En el presente texto hemos usado el sistema de capítulos y versículos de la Biblia. De vez en cuando fue necesario cambiar el orden de ciertas frases, lo cual resultó en conjuntos de versículos. Los nombres propios (y unos cuantos objetos no conocidos en el contexto wayuu) se han dado en español. Además, se debe notar que los títulos de secciones, que se han incluido para ayudar al lector, no se encuentran en el texto bíblico original. En esta traducción se usa el wayuunaiki actual, en forma natural y clara, fácil de leer para un wayuu que ha aprendido a leer wayuunaiki. Del mismo modo, cualquier hablante de wayuunaiki que pueda leer español no tendrá dificultad al hacer la transición para leer wayuunaiki. El alfabeto del wayuunaiki

El wayuunaiki, como toda lengua, tiene su propio sistema de sonidos y consecuentemente su propio alfabeto. Para el alfabeto guajiro hemos usado una ortografía práctica que intenta ser paralela en lo posible a la ortografía tradicional del español. La ortografía guajira está constituida por 20 letras: 6 vocales y 14 consonantes. Estas letras son las siguientes: a, e, i, o, u, ü, ch, j, ½, k, l, m, n, p, r, s, sh, t, w, y. Cada palabra se puede leer con el mismo sonido de las letras en español, salvo unas excepciones: Las vocales dobles suenan más largas que las vocales simples. Todas las vocales pueden ser dobles. tamaa anteechi miichi oonajüshi ashuunajüshi püülükü

conmigo él llegará casa él tose él está nadando puerco

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Las consonantes dobles suenan más largas que las consonantes simples. kettaasü anneerü

se terminó oveja

La letra “ü” suena como la “u”, pero sin redondear los labios. sümüin

a ella

La letra “k” suena como la “c” en “casa” y la “qu” en “queso”. ekaa siki

comer fuego

La letra “½” es un cierre glotal. a½anaa ka½i ja½rai ta½wala

tejer día cinco mi cabello

La letra “l” es semejante a la “r” de español. Es una vibrante simple pero se pronuncia con la lengua en posición ligeramente más lateral y un poco más hacia atrás que para pronunciar la “r”. alama lotüsü sulu½u

pasto correcto dentro de

La letra “r” se pronuncia como la “rr” de español, pero con algo de fricción cuando ocurre en las posiciones inicial y media de la palabra. irama rüi

venado cuchillo

En una palabra que termina en “rü”, la “r” es sorda y se pronuncia con un poco más de fricción. La “ü” es sorda también. anneerü

oveja

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

La letra “sh” se pronuncia como la “ch” pero sin obstruir la salida del aire. Se parece al sonido “sh” del inglés. kashi

luna

La letra “w” suena como la “hu” en “huevo”. waya

nosotros

El acento normalmente recae sobre la segunda sílaba. ipa tepichi

piedra niños

Si la primera sílaba tiene una vocal doble o si termina en consonante, es acentuada. eisalaashi naapüin atpanaa

él se acuesta él lo da conejo

Si la primera sílaba termina en la consonante “½” precedida por una vocal sencilla, el acento recae sobre la tercera sílaba, o en la segunda si ésta tiene vocal doble o si termina en consonante. a½yatawaa o½unüshi sa½aka a½yaataa je½yutkat

trabajar él se va entre golpear el alacrán

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis Genesis

GÉNESIS 11

Shikiikat Kasa Süpüshua Nütüma Maleiwa

1

Nükumajüin Maleiwa shikii kasa süpüshua 1ƒPaala

sümaiwa, nu½ttaiwa½aya Maleiwakai sünain akumajaa kasa süpüshua chaa iipünaa oo½ulaka yaa mmolu½u, 2ƒmaa½inyatuuisü tü mmakat sümaa manouktuuyuliain sükuaippa. Siraasü tü mmakat sütüma wüin sümaa piyuusho½uin. Otta chi Naa½inkai Maleiwa, soo½opünaashi tü palaakat sünain a½atapajaa. 3ƒ“Anakaja warattuuliraa sümüle”, nümakalaka chi Maleiwakai. Ja½yuui müsia shia sütüma nünüiki. 4ƒJe süka eeitpain warattuui, talatüshi ma½i chi Maleiwakai. Nükatalakalaka tü warattuuliikat suulia tü piyuushiikat. 5ƒJe tü warattuuliikat, ni½itaain “ka½in” sünülia. Oo½ulaka tü piyuushiikat nütüma, “sa½wai” sünülia. Keraapa tüü, alata müsia tü palajatkat ka½i. 6ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja sülumarüle tü wüin iipünaainjatkat saa½u tü wüin siraakat atüma tü mmapa½akat”, nümakalaka. 7ƒKeraa müsia joo shia sütüma nünüiki. Nükumajüin Maleiwa shia süpüla sükatalaainjatüin. Je sütüma nünüiki Maleiwa, akatalaa müsia joo tü wüin iipünaainjatkat naataiwa shia suulia tü wüin siraakat atüma tü mmapa½akat. 8ƒJe tü sükatalaakat aka tü wüin iipünaajatkat, ni½itaain “sirumatu½uin” sünülia. Keraapa tüü, alata müsia tü piamaitkat ka½i. 9ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja müleka sükotchiraale tü wüin unaapünaakat shii½iyataaiwa tü mmapa½akat”, nümakalaka. Keraa müsia joo shia sütüma nünüiki. 10ƒJe tü jososhiipa½akat, ni½itaain “Mmain” sünülia, oo½ulaka tü wüin akot1 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 1

2

chiraakat “Palaa” sünülia nütüma. Talatüshi ma½i chi Maleiwakai sütüma ni½rüin tü naa½inrakat. 11ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja eere wunu½ulia, a½ttiee, je shiküle mma süpüshua, eekai ekaajuulin oo½ulaka mekaajuin, sünain katata½awain sükuaippa süchon je sü½ü wane½ewai sukua”, nümakalaka. Keraa müsia joo shia sütüma nünüiki. 12ƒEe müsia sainküin mmakat süpüshua wunu½u wainma sulu½u naata½awalin sükuaippa süchon je sü½ü. Talatakalaka naa½in chi Maleiwakai sütüma tü ni½rakat. 13ƒKeraapa tüü, alata müsia tü apününiitkat ka½i. 14ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja müleka shiweetüle wane warattuushiirua chaa sirumatu½u süpüla sükatalaainjatüin tü ka½ikat suulia tü sa½waikat je süpüla shiyaawatüinjatüin wayuu saa½u sükalia tü saa½inrüinjatkat o½u kasa. 15ƒAnasü chuwatüleirua chaa iipünaa sirumatu½u süpüla ja½yainjatüin waneepia tü mmapa½akat”, nümakalaka. Keraa müsia joo shia sütüma nünüiki. 16ƒAkumajünüsü nütüma Maleiwa piamasü warattuushiirua eekai jorottüin ma½i. Chi miyo½ushikai, “ka½i” münakai, e½itaanüshi nütüma süpüla ja½yainjatüin mmapa½akat so½uka½iwai. Oo½ulaka chi motsoshikai, “kashi” münakai, e½itaanüshi süpüla ja½yainjatüin mmapa½akat sa½waiwai. Je nükumajüin tü jolotsükalüirua süpüshua. 17ƒChasü shiairua nütüma chaa sirumatu½u süpüla ja½yainjatüin waneepia tü mmapa½akat. 18ƒE½itaanüsü nütüma süpüla ja½yainjatüin mmapa½akat so½uka½iwai oo½ulaka sa½waiwai je süpüla katatüinjatüin tü warattuuliikat suulia tü piyuushiikat. Talatakalaka naa½in chi Maleiwakai sütüma tü ni½rakat. 19ƒKeraapa tüü, alata müsia tü pienchiitkat ka½i. 20ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja müleka eere shiroku palaa katata½awai sükuaippa jime je sükuaippa kasa süpüshua eekai shipijaain palaairuku. Je anasü eere wuchii watta saalii je kasa süpüshua eekai waawatüin iipünaapünaa saa½upünaa tü mmakat”, nümakalaka. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

3

Génesis 1

21ƒNükumajüin

Maleiwa jime je she½e palaa eekai miyo½uyuuin ma½i je kasa süpüshua epijaakat shiroku palaa sünain katata½awain sükuaippa süchon wane½ewai nakua. Je aainjünüsü nütüma wuchii süpüshua. Talatüshi ma½i chi Maleiwakai sütüma tü kasa naa½inrakat. 22ƒNaapakalaka wane pütchi anasü naa½upünaa sünain maa: “Anakaja kachonle jia, joulüiwa jia shiroku palaakat. Je jia wuchiikanairua, anashii wainmale jia sainküin mmakat”, mataashi namüin. 23ƒKeraapa tüü, alata müsia tü ja½raliitkat ka½i. 24ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja müleka eere süpa½apünaa mmakat kasa katata½awaikat akuaippa, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua süpüla shipijaainjatüin saa½u mmakat. Anakaja eere tü mürülüinjatkat otta tü kasa lemütüsükat mmolu½u otta tü kasa una½apüjatkat. Tü süchooinkalüirua, müinjatü aka saa½in tü shiikalüirua”, nümakalaka. Keraa müsia joo shia sütüma nünüiki. 25ƒEekalaka napüshua nütüma Maleiwa: tü kasa una½apüjatkat otta tü mürülüinjatkat otta tü kasa lemütüsükat mmolu½u sünain katata½awain sükuaippa nachon wane½ewai nakua. Talatakalaka naa½in chi Maleiwakai sütüma tü naa½inrakat. 26ƒMüshi joo chi Maleiwakai: “Anakaja joolu½u wakumajüle wayuu. Meena naya aka waa½in, maiwa nakuaippa maa aka wakuaippapala wayakana. Sülaüleena naya kasa mmapa½ajatkat süpüshua½ale je tü shirokujatkat palaa je tü waawatakat iipünaapünaa. Laülaajeena saa½u tü mürütkat je tü kasa una½apüjatkat je müsia tü kasa lemütüsükat süpa½apünaa mma”, nümakalaka. 27ƒAkumajünüsü joo wayuu nütüma chi Maleiwakai sünain müin aka nakuaippa wanaa nümaa. Eeshi wayuu toolo oo½ulaka wayuu jierü nuwala½ata nütüma. 28ƒNümakalaka chi Maleiwakai wane pütchi analu½ut namüin: “Anakaja kachonniire jia, joulüiwa na juu½uliwo½ukana sainküin mmakat süpüshua süpüla laülaainjanain jia saa½u tü kasa shirokujatkat palaa, saa½u tü kasa waawatakat iipünaapünaa je saa½u tü kasa mmapa½ajatkat süpüshua½ale. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 1, 2

4

29ƒAnuu

,1 2

te½itaaitpain joolu½u jüpüla süpüshua wunu½ulia jipijaainjatkat aka, maa aka eekai a½ttieein oo½ulaka süchon wunu½u eekai eein. 30ƒJe sümüin tü kasa mmapa½ajatkat süpüshua je tü wuchiikalüirua je tü lemütüsükalüirua mmolu½u, te½itaaitpa alama je süpana wunu½u süpüla shipijaainjatüin süka”, nümakalaka. Keraa müsia joo shia sütüma nünüiki. 31ƒNünanajakalaka joo chi Maleiwakai süpüshua½ale tü nükumalakat sünain anashaatain ma½i shia ni½rüin. Keraapa tüü, alata müsia tü aippiruaitkat ka½i. 1ƒKettaaitpa joo nükumajüin chi Maleiwakai kasakat süpüshua yaa mmolu½u oo½ulaka chaa iipünaa sümaa sünouktünüitpain nütüma. 2ƒJe no½u chi ka½i akaratshikai, eemeraashi nia suulia süpüshua tü ni½yataainkat. Ojolooshi suulia tü a½yatawaakat süka keraaitpain tü nükumajalakat. 3ƒ“Kojutshi ma½i chi akaratshikai ka½i”, müshi chi Maleiwakai. Nüneekakalaka nia süka niain neemeraain o½u süchikijee süpüshua tü ni½yataainkat sünain akumajaa kasa süpüshua. 4ƒTüü, shia süchiki tü naa½inrakat chi Maleiwakai paala sümaiwa sünain akumajaa kasa süpüshua chaa iipünaa oo½ulaka yaa mmolu½u.

2

Chi wayuukai sulu½u tü apainkat Edén

Sümaiwa paala, nü½ttaiwa½aya Jehová, chi Maleiwakai, sünain nükumajüin shikii kasa süpüshua, 5ƒnnojotsü paala eejatüin wunu½ulia mmapa½apünaa je nnojotsü asotüin a½ttiee. Süka jamüin, nnojoliyüliain ni½itirüin juya chi Maleiwakai saa½u tü mmakat je nnojoliyüliain eein apünajaa waüyee. 6ƒMayaainje nnojoyüliain a½itüin juya, aparalaasü wane wüin mmaapüjee süpüla achü½lajaa tü mmakat. 7ƒNaapaakalaka Jehová, chi Maleiwakai, wane pootshi süpüla nütüküinjachin chi wayuukai süka. Je süpüla ni½rüinjatüin kataa o½u, nuju½ulakalaka joo nia ni½iru½upünaa süpüla süsanalaainjatüin naa½in. Katüitpakalaka joo no½u chi wayuukai sütüma tia. 8ƒShiasa½a süchikijee tia, ni½itaakalaka Jehová, chi Maleiwakai, wane apain chaa wiinnaa sulu½u wane mma Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

5

Génesis 2

Edén sünülia. Je sulu½u tü apainkat, ni½itaakalaka chi wayuu nükumajalakai. 9ƒJe cha½aya, niweetirüin Maleiwa wunu½ulia katata½awai. Eesü wunu½u eekai anachonin ma½i shiyolojo sümaa jemetüin süchon. Otta yaa pasanain sünain tü apainkat, eesü tü wunu½u katajatkat atüma so½u wayuu waneepia oo½ulaka tü wunu½u atüjaakat atüma wayuu saa½u tü anasükat je saa½u tü mojusükat. 10ƒEesü wane shikii su½wüira wüin sulu½u Edén, aparalaasü süpüla süsirüinjatüin tü pünajütkat sulu½u tü apainkat. Je süchikijee sujuittüin sulu½ujee Edén, apaajiraasü sulu½u pienchin süchi sainküin mma. 11ƒJe wane süchi, kanüliakat Pisón, palatüsü sulu½upünaa wane mma kanüliasü Havila eere joulüin ooro. 12ƒTü ooro chaje½ewatkat, anasü ma½i. Je cha½aya, eesü wane “perfume” kanüliasü “bedelio” oo½ulaka wane tu½uma kanüliasü “ónice”. 13ƒJe wane süchiya½asa, kanüliasü Gihón. Palatüsü sulu½upünaa wane mma Cus sünülia. 14ƒJe tü wane, kanüliakat Hidekel, chasü wüinpumüinpünaa saa½u tü mma kanüliakat Asiria. Otta müsia wane½eya, Éufrates sünülia. 15ƒE½itaanüshi chi wayuukai nütüma Jehová, chi Maleiwakai, sulu½u tü apainkat süpüla naa½inmajüinjatüin tü pünajütkat. 16ƒMüshi Jehová, chi Maleiwakai, nümüin: “Kaatei, anuu süchon tü wunu½ukolüirua süpüshua yaa sulu½u tü apainkat süpüla piküinjatüin shia. 17ƒShiasa½a nnojolüinjatüin piküin süchon tü wunu½u atüjaweetkat atüma wayuu saa½u tü anasükat je saa½u tü mojusükat. Müleka piküle süchon wunu½ukot tüü, shiimüinshaana ouktajachin pia”, nümakalaka. 18ƒMüsü naa½in nüle½eru½u joolu½u Jehová, chi Maleiwakai: “Anasü saa½in tamüin kamaajanale chi wayuukai suulia nümüiwain. Anakaja taainjüle joo wane akaaliijia nia süpüla wanaawajiraainjatüin saa½in nümaa”, müshi. 19ƒNaapaain chi Maleiwakai wane pootshi je nütüküin tü kasakalüirua una½apüinjatkat je tü wuchiikalüirua. Nüntirakalaka joo shia nünainmüin chi wayuukai, Adánkai anülia. Je tü anüliee naapakat joo Adán sümüin wane½ewai sükuairua, sünüliale½iria ütamüinre½eya. 20ƒMajatü sükuaippa wanaa sümaa ni½iGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 2, 3

,2 3

6

taain Adán sünülia tü mürütkalüirua, tü wuchiikalüirua, oo½ulaka tü kasakalüirua una½apüjatkat. Otta sa½akajee süpüshua tü nüntirakat Maleiwakai nümüin Adán, nnojotsü eein eekai anain nümüin süpüla akaaliijaa nia. 21ƒMüshijese½e nutunkirüin Jehová Maleiwakai chi wayuukai süka wane lapü ka½leshaanasü. Shiasa½a niyu½lakalaka wane nuwatse noo½opünaa. Je süchikijee tia, nüsürülüin tü ni½irukukot süchikua. 22ƒJe sükajee tü nuwatsekat, nükumajüin chi Maleiwakai wane jierü. Nüntirakalaka shia nünainmüin chi wayuukai. 23ƒOtta Adán, nümakalaka sünain talatüin ma½i naa½in: “Mashaatakatche ma½i maa aka taa½in. Shiipüsekat, shia½aya ne½e teipüse. Shi½irukukat, shia½aya ne½e te½iruku. ‘Jierü’ tamüsüja½a joo shia, süka shiyu½luushin tanainjee”, müshi. 24ƒMüshijese½e nükatalaainjachin maa½ulu yaa wane wayuu shipialu½ujee nii je nipialu½ujee nüshi süpüla waneeshinjachin sünain sa½aniraainjatüin nükuaippa nümüiwa sümaa nu½wayuuse süpüla paa½inwajiraainjanain naya. 25ƒMayaashiije mashe½insalin Adán sümaa nu½wayuuse, nnojotsü japülii natüma.

3

E½ike½ennüsü tü jietkat nütüma Satanás 1ƒSa½aka tü kasa una½apüjatkat akumajuushikat nütüma

Jehová, chi Maleiwakai, eejatü wüi½iya. Je tü wüikat, ke½ike½erüinrü ma½i sümaa yalayalain ma½i suuliale½eya tü kasakat süpüshua. Sümakalaka joo tü wüikat sümüin tü jietkat: ™¿Jamüsü taa½in nünüiki Maleiwa jümüin? ¿Shiimüinsa½aya nümüin jümüin nnojoliinjanain jiküin süchon tü wunu½uliakat süpüshua yaakat sulu½u tü apainkat? ™mataasü. 2ƒSüsouktakalaka tü jietkat shi½ipajee tü wüikat: ™Nnojo, eesü süpüla weküin süchon tü wunu½uliakat süpüshua yaakat sulu½u tü apainkat. 3ƒShia ne½e apülajünaka woulia, tü wunu½u yaa pasanainkat sünain tü apainkat süpüla nnojolüinjatüin weküin süchon. “Müleka jiküle shia, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

7

Génesis 3

ja½itakaje ne½e jipettüle shia, shiimüinshaana ouktajanain jia sütüma”, müshi chi Maleiwakai wamüin. 4ƒShiasa½a joolu½u sünüiki tü wüikat: ™Nnojo. Nnojotsü shiimüin tia. Nnojoleena jia ouktüin. 5ƒMüleka jiküle süchon tü wunu½ukot, kekiijeena ma½i jia süpüla kasa süpüshua. Meena aka jia Maleiwakai sünain jiyaawatüin saa½u tü anasükat je tü mojusükat. Müsüjese½e niyouktüin süpüleerua jiküinjatüin süchon tü wunu½ukot ™sümataalakalaka tü wüikat. 6ƒSünanajaa sümüsü tü jietkat tü wunu½ukot sünain anachonin ma½i shiyolojo su½upa½alu½u sümaa saashaje½erüin saa½in süle½eru½u: “Anachonkatche ma½i shiyolojo süchon tü wunu½ukot. Ja½yasü saa½u jemetüin ma½i. Teküle shia, wayuujeerüin kekiisü ma½i taya”, müsü saa½in süle½eru½u. Süsü½ütüinjese½e tü süchonkot sünain shiküin. Shikiraakalaka shia nümaa chi su½wayuuseka½iya. 7ƒJe wanaa sümaa neküin süchon tü wunu½ukot, nayaawanajaa amaalü mashe½inyuuin naya. Na½yapüjakalaka joo wane naicheyaa süpana tü wunu½u “higuera” münakat. 8ƒShiasa½a wanaa sümaa motsoin ka½ikat, naapakalaka chi wayuukai sümaa tü jietkat nipijana Jehová, chi Maleiwakai, waraittüin sulu½upünaa tü apainkat. No½unakalaka süpüla onujulawaa nuulia shiyaama½a tü wunu½uliakat yaasükat sulu½u tü apainkat. 9ƒNeenajakalaka Jehová Maleiwa chi wayuukai sünain maa nümüin, ™¿Jalashi pia toulia? 10ƒOtta chi wayuukai, nüsouktakalaka: ™Maleiwakalee, taapüin pipijana sünain waraittüin pia süpa½apünaa tü apainkat. Je süka mashe½iin taya, mmotshi taya peema. Tonujulaakalaka puulia ™mataashi. 11ƒNüsakirakalaka joo chi Maleiwakai nia: ™¿Jaralü aküjaka pümüin süchiki sünain mashe½iin pia? ¿Eküinja½a eera pia süchon tü wunu½u tapülajakat puulia? ™müshi. 12ƒ™Shiimü½inya teküin shia. Shia katümasitka türa jierü paapakat tamüin süpüla tamaainjatüin. Shia ekiraka taya süchon tü wunu½ukot ™nümakalaka chi wayuukai. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 3

8

13ƒNüsakirakalaka

joo chi Maleiwakai tü jietkat: ™¿Jamüsü paa½inraka½a tüü? Asouktüsü joo tü jietkat: ™Teküin süchon tü wunu½ukot süka shimeejüin taya tü wüi e½ike½erütkat ™müsü. Kasalajanasü naainjala nümüin chi wayuukai sümaa tü jietkat oo½ulaka tü wüikat 14ƒNümakalaka Jehová, chi Maleiwakai, sümüin tü wüikat:

™Saalii pi½ike½erüin tü jietkat, süsalainjatü pia. Mojuinjatü akuaippa pia sa½akajee tü mürütkalüirua je tü kasakalüirua una½apüjatkat. Lemütakuu meerü joo pia süka paa½into½u süpüla ka½ikat süpüshua soo½opünaa mma. 15ƒPa½ünüüwajiraweerü pia tatüma sümaa tü jietkat. Je wane suu½uliwo½u tü jietkat, neewainjeerü pia sünain pikii. Otta piakat, püchoteerü shiinee nuu½ui ™müshi joo chi Maleiwakai sümüin tü wüikat. 16ƒNüma nümüsia Jehová Maleiwa tü jietkat: ™Koo½omüinjeerü tü müliaa pi½reetkat wanaa sümaa ipuolaa je müsia saalii jemeyulaa pümüin. Je mayaainje tia, ayateeria müliain pia nii½iree chi pu½wayuusekai. Otta niakai, nieechi laülaaka paa½u ™nümakalaka chi Maleiwakai sümüin. 17ƒOtta nümüin chi wayuukai, nümakalaka Jehová, chi Maleiwakai: ™Sükajee poonooin sümaa sünüiki tü pu½wayuusekat sünain piküin süchon tü tapülajakat puulia, süsalashi joo pia tatüma. Tayüülajeerü tü mmakat pi½yataainjatkat aa½u. Watteerü saalii pümüliain sünain paa½inmajüin tü pünajütkat süpüla ka½ikat süpüshua. 18ƒKa½ttieechi pia, otta eweeteerü sa½aka puuso½ulu mojuui otta wunu½u keipüsesü. 19ƒE½reechi pia a½yatawaa jashichin püpüleerua sümaa piroujeeinjatüin tü pipijaainjatkat aka wane½ere½eyaja½a saja½ttüin pi½yataain ouktapa pia. Ale½ejeechi ouktapa pia sa½akamüin tü mma tatükakat anainjee pia. Shiimüin sünain mmainjachin pia püchikua, süka aainjuushin pia sünainjee ™mataashi chi Maleiwakai nümüin. 20ƒNi½itaain Adán sünülia tü nu½wayuusekat Evain süka soushin shia wayuu süpüshua. 21ƒJe Jehová, chi Maleiwakai, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

9

Génesis 3, 4

nükumajüin wane she½iinua süka süta mürüt nüpüla Adán je müsia tü nu½wayuusekat. Kashe½inkalaka naya nütüma. Ayu½nnüshi Adán oo½ulaka Eva sulu½ujee tü apainkat 22ƒNümakalaka

,3 4

joo Jehová, chi Maleiwakai: ™Müinapa aka waa½in joo wayuukana naa sünain natüjaain saa½u tü anasükat je tü mojusükat. Je joolu½u, eesü süpüla nasü½ütüin sümaa neküin süchon türa wunu½u kataapalakat atüma so½u wayuu waneepia. Müleka neküle shia, kateena o½u süpüla ka½ikat süpüshua ™müshi chi Maleiwakai. 23ƒMüshijese½e nujuittirüin Jehová Maleiwa na wayuukana sulu½ujee tü apainkat Edén süpüla na½yataainjanain sünain apünajaa saa½u tü mma atükünakat anainjee paala naya. 24ƒShiasa½a nujuittirapa naya, ni½itaakalaka chi Maleiwakai wane aapieeirua nüma½anajeejana chaa wüinpujeeru½u sünain tü apainkat. Oo½ulaka ni½itaain wane chajaruuta leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin. E½itaanüsü tüüirua suulia shikerolüin wayuu sünainmüin tü wunu½u kataapalakat atüma so½u wayuu.

4

Nüchiki Caín nümaa Abel 1ƒNaapaain

Adán tü nu½wayuusekat. Kachonkalaka shia wane jo½uu toolo, Caín nünülia sütüma. “Nükaaliijüinyala ma½i taya Jehová kachonitka½a taya wane jo½uu toolo”, müsü shia sümaa talatüin ma½i saa½in. 2ƒKachonkalaka joo shia süchikua½aya. Abel nünülia joo chi emülieekai. Shiasa½a miyo½uyuupa naya, anneetpü½üshi Abel, oo½ulaka Caín, wayuu apünajüi. 3ƒShiasa½a so½u wane ka½i, nülü½üjakalaka Caín süpüshi tü nü½ttiakat süpüla nüsülajüinjatüin nümüin Jehová sünain nii½iyatüin nujut nümüin. 4ƒAkaaja½a Abel, nülü½üjüin sa½anasiakat shi½iruku, tü palajatkat süchon na½anneetse. Nu½uta aa½inrü sümaa nüsülajüin tü shi½irukukat nümüin Jehová. Talatakalaka naa½in Jehová nümaa Abel je sümaa tü nüsülajalakat nümüin. 5ƒNiaka½a niyouktüin Caín sümaa tü nüsülajalakat. Aashichijaashijese½e Caín sümaa üttüin ma½i naa½in. 6ƒNümakalaka joo Jehová nümüin: ™¿Jamüshi jashichika½a pia sümaa üttüin paa½in? 7ƒMüleka paa½inrüle tü anasükat, nnojoleechi tayouktüin pia, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 4

10

¿aashi müin? Akaajasa½a paa½inrüle tü mojusükat, nnojotsü wattain puulia tü kaainjalaakat. Alaülaajaweesü paa½u. Jalia pia suulia süchepchiajayaa pia ™müshi chi Maleiwakai. 8ƒJe so½u wane ka½i, nümakalaka joo Caín nümüin Abel chi nimüliakai: ™Anakaja wawaraijaale sa½akapünaa mojuui ™müshi nümüin. Je sa½akamüin tü mojuuikat, nünaataakalaka Caín noo½omüin chi nimüliakai sünain nu½utaleein naa½in. 9ƒShiasa½a süchikijee tia, nüsakirakalaka Jehová Caín: ™¿Jalashisa½a Abel chi pimüliakai? Nüsouktakalaka Caín: ™¿Jamüin? Nnojoishi tatüjaain aa½u. ¿Tayajasa½a e½itaanaka süpüla taa½inmajüinjachin chi tawalakai? ™mataalashi. 10ƒNümakalaka Jehová nümüin: ™¿Jamüsü paa½inraka½a tüü? Kaatei, a½waatüsü tü nüshakat chi pimüliakai mmaapüjee sünain achuntaa pasalawaa. 11ƒAsüitpa tü mmakat nüsha chi puwalakai amülakat saa½u. Je saalii pu½utüichipain naa½in, mojuitpa joo tü mmakat püpüleerua. 12ƒNnojoleerü kachooin tü pü½ttiakat. Otta pia, waleta½ain meechi pia waneepia sainküin mmakat süpüshua sünain onujulaakuu müin suulia wayuu ™müshi joo chi Maleiwakai nümüin. 13ƒNüsouktakalaka Caín nümüin Jehová: ™Aisha½ajaa, alu½uleeka ma½i taya. Iseerü tachiki tachecherüinjatüin taa½in su½utpünaa tü müliaa te½reetkat süsala taainjala pütüma. 14ƒPiyüülajüin joo taya sümaa tojuittinneechin suulia tü mma ta½yataapü½ükat alu½u. Müshijese½e unateechin taya waneepia sainküinpünaa mma eere tonujulaakuu tameechin suulia wayuu. Je müleka süntüle tanain, su½uteechin aa½in taya ™mataalashi Caín. 15ƒNüsouktakalaka Jehová nümüin Caín: ™Nnojo piyo½ujaain aa½in saa½u tü alateetkat mapeena. Müleka pu½utünüle aa½in, akaratshituweerü shi½rüin sümüliala wayuu aa½inrakat tia ™müshi. Ni½itaakalaka Jehová wane niyaawase nünain Caín shiyaawatüinjachikai aka wayuu wanaajiraakat amaa suulia su½utajüin naa½in. 16ƒNu½unakalaka Caín nüma½anajee Jehová Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

11

Génesis 4

süpüla kepiainjachin chaa wüinpumüin saa½ujee tü apainkat Edén sulu½u wane mma kanüliasü Nod. Na nuu½uliwo½ukana Caín 17ƒKachonshi joo Caín sümüin tü nu½wayuusekat wane jo½uu

toolo. Enoc nünülia natüma. Akumajüshi Caín wane pueulo kakulaatsesü wanaa sümaa jemelin chi nüchonkai. Ni½itaakalaka sünülia tü pueulokat Enoc. 18ƒToolo joo wane nüchon Enoc kanüliashi Irad. Otta Irad, nüshi Mehujael. Otta Mehujael, nüshi Metusael. Otta Metusael, nüshi Lamec. 19ƒOtta Lamec, nüneeküin piamasü jieyuu süpüla nu½wayuusein. Ada sünülia wane, otta sünülia tü wane, Zila. 20ƒKachonsü Ada wane toolo kanüliashi Jabal. Nia sütuushika süpüshua tü wayuu o½onootkalüirua kamülüinkat paa½a, anneerü oo½ulaka kaa½ula. 21ƒJe wane süchon Ada, kanüliashi Jubal, chi nimüliakai Jabal. Nia sütuushika süpüshua tü wayuu atüjakat süpüleerua atalejaa “arpa” oo½ulaka amaasijawaa. 22ƒOtta Zila tü suwala½atakat nu½wayuuse Lamec, kachonsü shia½aya, wane toolo kanüliashi Tubal-caín je müsia wane jierü Naama sünülia. Je Tubal-caín, akumajüi kasa aainjuushikat süka kachueera oo½ulaka “bronce”, tü kasa shi½yataayakat wayuu. 23ƒSo½u wane ka½i, ee½irajüshi Lamec sümüin tü piamasükalüirua nu½wayuuse sünain müin jayeechikat: “Anuu tee½irain jümüin ta½wayuusechon Ada oo½ulaka Zila: Müleka sheewainre taya wane wayuu, to½uteerü aa½in. Müleka nüshe½etüle taya wane jima½ai, to½unaajaajeechi aa½in. 24 Maa aka pasalaainjachin Caín akaratshitua, akaaja½a tayakai müleka to½utünüle aa½in, wainmatuashaaneechi pasalaain taya”, müshi nii½irainru½u. Chi apünüintuaichikai nachon Adán je Eva 25ƒKachonshi

Adán nüchikua½aya sümüin tü nu½wayuusekat. Shi½itaain nünüliain Set sünain maa: “Aapünüichipa tamüin nütüma Maleiwa wane tachonya nii½iraka Abel nu½utakai aa½in Caín”. 26ƒOtta müshia Set je tü nu½wayuusekat, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 4, 5

,4 5

12

kachonshii wane jo½uu toolo. Enós nünülia natüma. Je wanaa nümaa Enós, o½ttüsü wayuu sünain achuntaa nünülia Maleiwakai sümaa shii½iyatüin nujut nümüin sünain maa nümüin: “Jehová, wa½waajüin ma½i pia”.

5

Na nuu½uliwo½ukana Adán 1_2ƒAkumajünüsü

wayuu nütüma chi Maleiwakai sünain müin aka naa½in je nükuaippapala. Naainjüin wayuu toolo oo½ulaka wayuu jierü. Nümakalaka wane pütchi analu½ut namüin. Je nanülia nütüma, “wayuu”. Anuu nanülia na nuu½uliwo½ukana Adán: 3ƒShiasa½a süntapa nuuyase Adán sünainmüin 130 juya, kachonshi nia wane toolochon müshi aka naa½in niakai. Set nünülia nütüma. 4ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Adán 800 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 5ƒOuktüshi Adán 930 nuuyase. 6ƒShiasa½a süntapa nuuyase Set sünainmüin 105 juya, kachonshi nia wane toolochon. Enós nünülia nütüma. 7ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Set 807 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 8ƒOuktüshi Set 912 nuuyase. 9ƒShiasa½a süntapa nuuyase Enós sünainmüin mekietsat shikii juya, kachonshi nia wane toolochon. Cainán nünülia nütüma. 10ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Enós 815 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 11ƒOuktüshi Enós 905 nuuyase. 12ƒShiasa½a süntapa nuuyase Cainán sünainmüin akaratshi shikii juya, kachonshi nia wane toolochon. Mahalaleel nünülia nütüma. 13ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Cainán 840 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 14ƒOuktüshi Cainán 910 nuuyase. 15ƒShiasa½a süntapa nuuyase Mahalaleel sünainmüin aippirua shikii ja½ralimüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Jared nünülia nütüma. 16ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Mahalaleel 830 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 17ƒOuktüshi Mahalaleel 895 nuuyase. 18ƒShiasa½a süntapa nuuyase Jared sünainmüin 162 juya, kachonshi nia wane toolochon. Enoc nünülia nütüma. 19ƒShiaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

13

,5 6

Génesis 5, 6

sa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Jared 800 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 20ƒOuktüshi Jared 962 nuuyase. 21ƒShiasa½a süntapa nuuyase Enoc sünainmüin aippirua shikii ja½ralimüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Matusalén nünülia nütüma. 22ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Enoc 300 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. Wanaawajiraain naa½in waneepia nümaa Maleiwa. 23_24ƒAleewapü½üshi nia waneepia nümaa chi Maleiwakai süma½inru½u katüin no½u. Je 365 nuuyase, so½u wane ka½i, nnojolichipa nia. Nnojo½iraa müshi, süka nülü½üjüin nia Maleiwa iipünaamüin. 25ƒShiasa½a süntapa nuuyase Matusalén sünainmüin 187 juya, kachonshi nia wane toolochon. Lamec nünülia nütüma. 26ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Matusalén 782 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 27ƒOuktüshi Matusalén 969 nuuyase. 28ƒShiasa½a süntapa nuuyase Lamec sünainmüin 182 juya, kachonshi nia wane toolochon. 29ƒNi½itaain Noéin nünülia sünain maa: “Mayaasüje o½ulejuushin tü mmakat nütüma Maleiwa, nu½tte½ereena waya chi tachonkai suulia müliajüin waya sünain waa½inmajüin tü mmakat”, müshi. 30ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Lamec 595 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 31ƒOuktüshi Lamec 777 nuuyase. 32ƒShiasa½a süntapa nuuyase Noé sünainmüin 500 juya, kachonshi nia apünüinshii tooloyuu. Je nanülia nütüma: Sem, Cam je müshia Jafet.

6

Kaainjarat ma½i wayuu süpüshua 1_2ƒAyatüsia koo½omüin wayuu sainküin mmakat süpüshua.

Je tü jieyuukalüirua, anapüisü ma½i. Otta müshia no½uluku na wayuu tooloyuu nüpüshikana Maleiwa, keejiasü namüin tü majayünnüükat süka anasüchoin ma½i shiairua. Müshiijese½e naapaain eekai nacheküin süpüleerua na½wayuuseinjatüin. 3ƒOtta Jehová, müshi nia: “Nnojolüitpa anain tamüin katüin so½u wayuu süpüla ka½ikat süpüshua. Ouktajanapaja½a ne½e naya so½u wane ka½i süka wayuuin naya. Anakaja joolu½u müleka nnojorüle sülatüin kataa o½u namüin süchikijee tü nouyase 120 juya”, müshi. 4ƒOtta na noo½uliwo½ukana na majayünnüü ka½wayuuseGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 6

14

kana na nüpüshikana Maleiwa, miyo½uyuu ma½i sümaa katsüniin ma½i naya. E½nnaajünüshii naya so½u wainma juya sünain kojutüin sütüma wayuu saa½ujee yalayalain ma½i naya sünain atkawaa. 5ƒNi½rüin Jehová tü wayuukolüirua sainküin mmakat sünain mojulaain ma½i shiairua je jülüjain saa½in tü mojulu½utkat waneepia. 6ƒMojutaasü ma½i naa½in saa½u nükumajüin wayuu paala sümaiwa süpüla kepiainjatüin shia sainküin mma. Müsü naa½in nüle½eru½u: “Aisha½ajaa, anashije müleka nnojolinkaleje takumajüin wayuu. 7ƒAnakaja joolu½u taja½ttirüle süpüshua wayuu süma½ale½eya tü mürütkat je tü kasa lemütüsükat mmolu½u otta tü wuchiikat”, müshi. 8ƒOtta müshia Noé, talatüsü ma½i naa½in chi Maleiwakai nüka süka lotüin ma½i nükuaippa nu½upala. Nükumajüin Noé wane anua 9_10ƒAnuu

nüchiki Noé, nashi na apünüinshiikana tooloyuu, kanüliakana Sem, Cam oo½ulaka müshia Jafet. Sa½akajee tü wayuukolüirua eejatkat wanaa nümaa Noé, nia½ala nümüiwa anamiaka waneepia sümüin wayuu je lotüin nükuaippa nu½upala Maleiwa. Je wanaawajiraasü naa½in waneepia nümaa Maleiwa. 11ƒOtta wayuu süpüshua, mojulaasü waneepia nu½upala Maleiwa. Atkaajiraashii naya sainküin mmakat süpüshua sünain pa½ürülaajiraain naya. 12ƒNi½rüin chi Maleiwakai sünain kama½üralüin wayuu süpüshua, sünain e½rülin wayumüin ma½i naya. 13ƒNümakalaka joo chi Maleiwakai nümüin Noé: ™Kaatei, shia tale½eru½uka ne½e taja½ttirüinjatüin tü wayuukolüirua ütamüinre½eya sainküin mmakat süpüshua. Taja½ttireerü shiairua sükajee koo½omüin koo½omüin sükalu½u ka½i natüma mojulawaa sainküin mma. 14ƒAlu½ujasa piakai, anakaja joolu½u müleka pükumajüle wane kasa maa aka saa½in anua müle½oshaatain ma½i süka wunu½u anasüin eekai kajüin. Je tü anuakat, wainmeerü sütaüjia pütüma. Püshulereerü mena yaa sulu½ujee oo½ulaka sütoutajee süpüshua suulia shikerojüin wüin sulu½umüin. 15ƒTamüshi paala pia Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

15

Génesis 6

Miscellaneous

Génesis 6:14_22

jamüinjatüin pütüma sükumajia tü anuakat: Tü saja½apüinjatkat, 140 “metro” shia, oo½ulaka piama shikii apünüinmüin “metro” tü seerulüinkat, oo½ulaka poloo pienchimüin “metro” saja½apüin iipünaamüin. 16ƒApünüintua pütüma süpa½a tü anuakat, wane yaa unaapünaa, wane yaa süse½eru½upünaa, je wane iipünaa. Yaleta pütüma tü saajunakat wane süse½eru½u “metro” suulia tü süsepükat süpüla shikerolüinjatüin jouktai je suwarala ka½i. Je pi½itaa wane so½u tü anuakat yaa shiatapa½a ™müshi. 17ƒAyatüshi aashajaain chi Maleiwakai nümüin Noé sünain maa: ™Kaatei, anteerü tatüma wane wüin miyo½ushaata ma½i süpüla taja½ttirüinjatüin tü wayuukot ütamüinre½eya je kasa süpüshua sainküinkat mma. Shiimüin sünain oo½uwo½uleerüin sütüma tü wüinkat kasa süpüshua eekai katüin o½u. 18ƒAlu½ujasa piakai, nnojoleechi ouktüin. Anuu wane pütchi pansaatüjütkalia tatüma te½itaain joo püpüla: O½otoweechi pia sulu½umüin tü anua pükumajakat sümaa tü pu½wayuusekat oo½ulaka namaa na püchonniikana namaa na½wayuuse. 19_20ƒPikerotireerü kasa süpüshua eekai eein ne½e sünain piamawalin shia sulu½umüin tü anuakat, wane toolo oo½ulaka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 6, 7

,6 7

16

wane jierü süpüla kachooinjatüin shia kataiwa so½u pütüma suulia saja½lajaain saa½ujee mmakat. Pikerotireerü kasa süpüshua, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua, tü wuchiikalüirua je tü mürütkalüirua je tü lemütüsükalüirua. 21ƒPükotchireerü eküülü süpüshua süpüla jipijaaya jiakana je tü kasakalüirua süpüshua jümaainjatkat sulu½u tü anuakat ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Noé. 22ƒOonooshi Noé sümaa nünüiki chi Maleiwakai sünain naa½inrüin süpüshua½aya tü nuluwataakat anain.

7

Süchiki tü wüin miyo½ukat 1ƒShiasa½a

süchikijee tia, nümakalaka Jehová nümüin Noé: ™Noékalee, sa½akajee tü wayuukolüirua katakat o½u wanaa pümaa, tatüjaa aa½uchi piain pümüiwa anamiain waneepia sümüin wayuu je sünain lotüin pükuaippa to½upala. Je sükajee tia, po½otoo pümaala sulu½umüin tü anuakat sümaa tü pu½wayuusekat oo½ulaka na püchonniikana je na½wayuuse namaa. 2ƒPikerotira pümaala kasa süpüshua sulu½umüin tü anuakat, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua. Tü kasa eekai anain süpüla ekünaa je tü eekai anain süpüla o½utinnaa aa½in tamüin, pikerotira tooloyuu akaratshisü oo½ulaka jieyuu akaratshisü wane½ewaire sukua. Otta tü kasa eekai nnojolüin anain süpüla ekünaa je süpüla o½utinnaa aa½in tamüin, pikerotira waneesia ne½e toolo oo½ulaka waneesia jierü wane½ewaire sukua. 3ƒJe pikerotira pümaala sulu½umüin tü anuakat süpüshua tü wuchiikalüirua waawatakat chaa iipünaa, pikerotira tooloyuu akaratshisü oo½ulaka jieyuu akaratshisü wane½ewaire sukua. Puu½ulaka tüü süpüla katüinjatüin so½u süpüshua tü kasakalüirua je tü wuchiikalüirua kachonjaiwa shia süpüla koo½omüinjatüin tü suu½uliwo½ukalüirua süchikua sainküin mmakat. 4ƒKaatei, akaratshipa ka½i, a½iteerü wane juya miyo½ushaata ma½i tatüma sainküin mmakat süpüshua. Wataaweerü ka½i je sa½wai so½u pienchi shikii ka½i sünain a½itaa süpüla saja½ttüinjatüin wayuu ütamüinre½eya je kasa süpüshua sainküin mma. Shiimüin sünain oo½uwo½uleerüin sütüma tü wüinkat kasa süpüshua eekai katüin so½u ™müshi Jehová nümüin Noé. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

17

Génesis 7

5ƒOonooshi

Noé sümaa nünüiki Jehová, chi Maleiwakai, sünain naa½inrüin süpüshua½aya tü nuluwataakat anain. 6ƒA½itüsü tü juya miyo½ushaatakat sainküin mmakat wanaa sümaa 600 nuuyase Noé. 7ƒSüpülapünaa süntüin tü juyakat, o½otooshi Noé sulu½umüin tü anuakat sümaa tü nu½wayuusekat oo½ulaka namaa na nüchonniikana je na½wayuuse. 8_9ƒJe sütüma tü nümatüjütkat paala chi Maleiwakai

Génesis 7:7_9 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 7

18

nümüin Noé, ekerotüsü nümaa kasa süpüshua sulu½umüin tü anuakat, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua, je tü wuchiikalüirua je tü lemütüsükalüirua. Piamawalin shia nütüma, toolo oo½ulaka jierü. Ekerotüsü eekai anain süpüla ekünaa je süpüla o½utinnaa aa½in nümüin Maleiwa, oo½ulaka eekai nnojolüin anain süpüla ekünaa je süpüla o½utinnaa aa½in nümüin. 10ƒShiasa½a shikettaajapa akaratshisükat ka½i, o½ttüsü tü juyakat sünain sü½itüin sainküin mmakat süpüshua. 11ƒWanaa sümaa 600 nuuyase Noé, o½ttüsü sünain asetaa tü wüinkat. So½u tü piamaitkat kashi sünainmüin poloo akaratshimüin ka½i, asetsü süle½eru½ujee tü mmakat wane wüin miyo½ushaata je a½ita müsia wane juya ka½üliashaatasü ma½i. 12ƒShia tü juya miyo½u nümakat Maleiwa siraainjatkat amaa ka½i je sa½wai waneepia so½u pienchi shikii ka½i. 13ƒSo½u tü ka½i su½ttakat o½u tü juyakat sünain a½itaa, ekerotüshi Noé je tü nu½wayuusekat sulu½umüin tü anuakat namaa na nüchonnii apünüinshiikana, Sem, Cam oo½ulaka Jafet, namaa na½wayuuse. 14ƒEkerotinnüsü nümaa Noé kasa süpüshua sulu½umüin tü anuakat, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua, je tü wuchiikalüirua je tü lemütüsükalüirua. 15ƒEkerotinnüsü shia sünain piamawalin nütüma Noé, toolo oo½ulaka jierü. 16ƒEkerotinnüsü tü kasakalüirua süpüshua, tü nümakat paala chi Maleiwakai nümüin Noé. Nüsülüjaa nümüsia chi Maleiwakai so½u tü anuakat namaa. 17ƒSo½u pienchi shikii ka½i, a½itüsü waneepia süpa½apünaa tü mmakat süpüshua sünain siraain ka½i je sa½wai sümaa. Mayaasü shipirajaain tü mmapa½akat sütüma eepünaweere ne½e, shiyalera shiyalera sümüsü tü anuakat iipünaamüin. 18ƒSiraasü mapa tü mmakat sütüma tü wüinkat, unantüsü tü anuakat shirokupünaa. 19ƒAlatüsü tü wüinkat suulia tü uuchikalüirua süpüshua. 20ƒMiyo½ushaana joo tü wüinkat sülatirüin tü uuchikalüirua maa aka akaratshi “metro”. 21_22ƒMakuaippatsüjese½e oo½uwo½ulüin kasa süpüshua½aya aapünakalüinka amüin kataa o½u süpa½apünaa tü mmakat. Ouktüsü tü wuchiikalüirua, tü kasakalüirua eekai maüsüin je eekai simoluunain, tü lemütüsükalüirua, je wayuu Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

19

,7 8

Génesis 7, 8

süma½aya ütamüinre½eya. 23ƒNaja½ttirüin Jehová kasa süpüshua katakat o½u paalainka sainküin mmakat. Naja½ttirüin wayuu otta mürüt otta tü kasa lemütüsükat mmolu½u otta wuchii. Naya½ala ne½e makatakana namüiwa sümaa kataa o½u Noé je na nümaakana sulu½u tü anuakat je tü kasakalüirua je tü wuchiikalüirua eekat sulu½u tü anuakat. 24ƒWainma sükalia siraain tü mmakat wüin, wane½ere½eya shikeraajapa tü 150 ka½i.

8

Oo½ulaasü joolu½u tü wüinkat 1ƒJülüjüshi

naa½in chi Maleiwakai Noé sümaa tü kasakalüirua süpüshua nümaakat yaa sulu½u tü anuakat. Nüjütüin wane jouktai soo½opünaa tü mmakat. Müsüjese½e o½ttüin sünain oyoolojoo tü wüinkat. 2ƒOo½ulaasü suulia ojuittaa tü wüin palatüsükat süle½eru½ujee mma. Je oo½ulaasü tü juya miyo½ukat suulia a½itaa. 3ƒAyatüsü oyoolojüin tü wüinkat so½u tü 150 ka½i. 4ƒJe shiasa½a so½u tü akaratshikat kashi sünainmüin tü polookot akaratshimüin ka½i, aikkalaa müsia tü anuakat saa½u wane namünashii sa½aka tü uuchikalüirua kanüliakat Ararat. 5ƒAyatüsia oyoolojüin tü wüinkat. Je so½u tü polookot kashi sünainmüin tü palajatkat ka½i, ee½iyataasü shi½ichi tü uuchikalüirua. 6ƒShiasa½a süchikijee pienchi shikii ka½i joyotüin tü anuakat saa½u tü uuchikat, naakatakalaka Noé wane shipentaanain tü anuakat. 7ƒNüjütakalaka sulu½upünaa tü shipentaanasekat wane samulu anooipa½amüin shii½iree nütüjaweein saa½u sünteerüle sünain mma eekai josoin. Otta tü samutkat, ale½ejawaisü sümaa su½unüin süchikua kojuyatua, eimalaaleesia süntapa sünain mma eekai josoin. 8ƒJe süchikijee nüjütüin Noé tü samutkat, nüjütakalaka wane toomasü, shii½iree nütüjaweein saa½u müleka sünteerüle sünain mma eekai josoin. 9ƒOtta süka eeyüliain wüin soo½opünaa tü mmakat süpüshua, alenaasü süchikua tü toomasükat. Niyurulüin nütüna Noé süpanapa süpüla nikerole½erüinjatüin sulu½umüin tü anuakat. 10ƒOtta müsia süchikijee akaratshisü ka½i, nüjütakalaka tü toomasükat süchikua sulu½ujee tü anuakat. 11ƒJe motsapa ka½i, ale½ejüsü tü toomaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 8

20

sükat nünainmüin sümaa sülü½üjüin shi½ichiru½u süpana wane wunu½u “olivo” münüsü. Nütüjaaitpa aa½ulu Noé sütüma tia sünain sumoutalaaitpain wüinkat suulia tü mmakat. 12ƒShiasa½a akaratshi ka½i süchikijee, nüjütakalaka tü toomasükat süchikua anooipa½amüin. Müitkalaka shia male½ejünüin süchikua. 13ƒJe Noé, 601 nuuyase wanaa sümaa saja½lajaain tü wüinkat. Je so½u tü palajatkat kashi sünainmüin tü palajatkat ka½i, eirakaashi nia sulu½upünaa shipentaanase tü anuakat sümaa nünalaain anooipa½amüin. Ni½rüin tü mmakat sünain alü½ülüin süpüla oosolowaa. 14ƒOtta so½u tü piamasükat kashi sünainmüin tü piamakat shikii akaratshimüin ka½i, josoitpa ma½i tü mmakat. 15ƒNümakalaka joo chi Maleiwakai nümüin Noé: 16ƒ™Pujuitta pümaala sulu½ujee tü anuakat sümaa tü pu½wayuusekat oo½ulaka na püchonniikana je na½wayuuse. 17ƒPujuittira pümaala tü kasakalüirua eekat jümaa sulu½u tü anuakat: tü wuchiikalüirua, tü kasakalüirua süpüshua eekai maüsüin je eekai simoluunain, oo½ulaka tü lemütüsükalüirua. Anakaja kachonle shia, wainmaiwa shia sainküin mmakat ™mataashi. 18ƒMüshijese½e ojuittüin Noé sulu½ujee tü anuakat sümaa tü nu½wayuusekat oo½ulaka na nüchonnikana je na½wayuuse. 19ƒOjuittüshii naya sulu½ujee tü anuakat sümaa süpüshua tü kasakalüirua je tü lemütüsükalüirua je tü wuchiikalüirua. 20ƒOtta müshia Noé, nüpaa½uwajaakalaka ipa süpüla akumajaa wane a½ajüleepala süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüinjatüin nujut nümüin. Naapaakalaka waneesüwai mürüt je wuchii sa½akajee tü kasakalüirua je tü wuchiikalüirua aneekajuushikat paala nütüma Maleiwa. Nu½utakalaka saa½in sünain na½ajüin shia süpüshua saa½u tü ipa Génesis 8:20 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

21

,8 9

Génesis 8, 9

apaa½uwajuushikat. 21ƒTalatüsü ma½i naa½in chi Maleiwakai süka jemetüin ma½i sheejuu tü a½ajuushikat nümüin. Müsü naa½in nüle½eru½u: “Tatüjaa aa½ulu wayuu süpüshua sünain mojulaain jo½uuiwa½aya sünainmüinre½eya laülaapa. Müiria nnojolüin to½ulejüin tü mmakat saaliijee tü kasa mojusü saa½inrakat wayuu. Je müiria nnojolüin to½utüin saa½in kasa süpüshua eekai katüin o½u maa aka tü taa½inrüitpakat. 22ƒEeiwa½aya tü mmakat, eeweerü ka½i je sa½wai, je eeweerü juyapu½ulia je jouktale½olu, aijeerü jemiai je aijeerü walatshi, je eeweerü kashi süpüla apünajaa je süpüla asü½üjaa pünajüt”, müsü naa½in Maleiwa.

9

Pansaasü nünüiki Maleiwakai nümüin Noé 1ƒNümakalaka

joo chi Maleiwakai wane pütchi analu½ut nümüin Noé je namüin na nüchonniikana sünain maa namüin: ™Anakaja kachonniire jia, wainmaiwa na juu½uliwo½ukana sainküin mmakat süpüshua. 2ƒLaülaajeena jia saa½u tü kasakalüirua, saa½u tü wuchiikalüirua, saa½u tü lemütüsükalüirua, je saa½u tü jimekalüirua. Natüjaajeena aa½u jia sünain alana½aleein jia noulia. Kojuteena jia sütüma süpüshua waneepia. 3ƒTe½itaain paala sümüin wayuu tü wunu½ukolüirua süpüla shiküinjatüin süchon. Ayata jia sünain jiküin shia. Otta müsia joolu½u, te½itaweerü jümüin tü kasakat süpüshua eekai shipiajatüin yaa sainküin mma süpüla jiküinjatüin shi½irukuya. 4ƒAkatsa½a nnojolüinjatüin jiküin kasa eekai nnojolüin ayu½luushin süsha. Tachiajaain jia saa½u tüü sükajee shiain süshaka kasa süpüshua katakat atüma so½u. 5ƒMüleka su½utünüle aa½in wane wayuu, kasalajaneerü tatüma nümüin chi uwomuyuukai süchiki sünain ouktajachin nia saaliijee. Ja½itakaje süsirüinje mürüt shia, oukteeria tia ne½e saalii. 6ƒSüka sükumajuushin wayuu sünain müin aka naa½in Maleiwa, chi eekai nu½utüin saa½in wane wayuu, süsaleechi sünain nu½utünüin aa½in saalii. 7ƒTamüshii paala jia tachikua, anakaja kachonle jia, joulüiwa na juu½uliwo½ukana sainküin mmakat süpüshua ™müshi chi Maleiwakai nümüin Noé. 8ƒNümakalaka chi Maleiwakai nümüin Noé je na nüchonniikana: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 9

22

9ĪAnii

joo taya taashajaain jümaa süka te½itaain joolu½u wane pütchi pansaatüjütkalia tatüma jüpüla je napüla na eeinjanakana jüchikijee jiakana. 10ƒTe½itaain shia½aya süpüla tü wuchiikalüirua je tü kasakalüirua jümaajatkat sulu½u tü anuakat je süpüla tü süchonjeetkalüirua sainküin mmakat. 11ƒAnuu tü pütchikat te½itaakat joolu½u jümüin sünain pansaain tanüiki: Müiria nnojolüin taja½ttirüin wayuu je tü kasakalüirua süpüshua süka wane wüin miyo½u. Je müichia maluwataain taya wane juya miyo½u süpüla saja½lajaainjatüin tü mmakat sütüma ™mataashi. 12ƒAyatüsü naashajaala chi Maleiwakai namaa: ™Taküjeerü joolu½u tü taa½inreetkat süpüla jütüjaainjatüin saa½u sünain pansaain ma½i tü tamüitpakat jümüin jiakana, namüin na juu½uliwo½ukana napüshua, je sümüin tü kasakalüirua süpüshua epijaakat joolu½u je mapeena. 13ƒEejeerü tü kasüpolüinkat sütu½upa½a sirumakat. Shiasa½a ji½rapeena jiakana tia, je müsia tü kasakalüirua sainküin mma, soteerü jaa½in tü tamüitpakat jümüin sünain pansaatüjüliain shia. 14ƒJe wanaa sümaa sirumain ka½ikat wanaa sümaa shii½iyataain wane kasüpolüin, 15ƒjülüjeerü taa½in tü tamüitpakat joolu½u jümüin je sümüin tü kasakalüirua süpüshua sünain pansaain tanüiki sünain tamüin: “Müiria nnojolüin taja½ttirüin wayuu je tü kasakalüirua süpüshua süka wane wüin miyo½u”. 16ƒMüshi paala taya tachikua: Ja½yapa tü kasüpolüinkat sirumatu½u, soteerü taa½in tü tamüitpakat jümüin je sümüin kasa süpüshua sainküin mma sünain pansaajeerüin tanüiki waneepia süpüla ka½ikat süpüshua. 17ƒKettaaitpa joo tanüiki jümüin sünain taküjain süchiki tü kasüpolüinkat soteetkat atüma jaa½in sünain pansaatüjüliain tanüiki jümüin je sümüin kasa süpüshua. Nüchiki Noé je na nüchonniikana 18_19ƒAnuu

nanülia na nüchonniikana Noé, na ashakatakana sulu½ujee tü anuakat: niaja½a Sem, Cam je müshia Jafet. Na apünüinshiikana nüchonnii Noé, naya shikiika tü wayuukolüirua süpüshua sainküin mma. Je chi kanüliakai Cam, nia nüshi Canaán. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

23

Génesis 9, 10

20ƒJe

Noé, a½yataashi joo sünain apünajaa. Nia wayuu palajachika sünain akumajaa wane apain kalu½ukot tü pünajüt “uuwa” münakat, aainjünakat aka achon wane asüüshi “wiino” münüsü. 21ƒSo½u wane ka½i, asüshi Noé süpüshi tü “wiinokat”. Niperakalaka sütüma. Nutunkakalaka sümaa maichein sulu½u nejepüse. 22ƒNiasa½a Cam nüshikai Canaán, wanaa sümaa ni½rüin chi nüshikai sünain maichein nia, nu½unakalaka nanainmüin na nuwalayuukana süpüla nüküjainjatüin nüchiki chi nashikai namüin. 23ƒNantakalaka Sem oo½ulaka Jafet sünainmüin nejepüse chi nashikai sümaa katüno½upünaain wane ashe½inpalajanaa. Nasapükashii naya nünainmüin sünain nojutüin shia naa½u chi nashikai suulia ne½rüin nia sünain maichein. 24ƒJe nüchijiraapa Noé, anapa naa½in süchikijee eperuwaa, nütüjaaitpa aa½u tü naa½inrakat Cam, chi nüchon emülieekai ma½i. 25ƒNümakalaka: “Alu½uleeka Canaán. Nieechi nachepchiaka nuwalayuu”. Nümakalaka nüchikua: 26 “Anakaja nu½waajünüle Jehová, chi Nümaleiwasekai Sem. Otta müshia Canaán, nüchepchieechi Sem. 27 Tachuntüin nümüin Maleiwa süpüleerua koo½omüinjatüin nüchon Jafet süpüla kepiainjatüin shia sainküin mmakat süpüshua. Anakaja pa½aleewaawale naya namaa na nuu½uliwo½ukana Sem. Otta müshia Canaán, nieechi nüchepchiaka Jafet”. ,10 9

28ƒShiasa½a

süchikijee nüshakatapa Noé sulu½ujee tü anuakat, koo½omüinsü 350 nuuyase nümüin. 29ƒOuktüshi Noé 950 nuuyase.

10

Na noo½uliwo½ukana Noé 1ƒApünüinshii

na nüchonniikana Noé: Sem, Cam je müshia Jafet. Shiasa½a süchikijee nashakatapa sulu½ujee tü anuakat, kachonshii naya. Anuu nanülia na noo½uliwo½ukana Noé: 2ƒNa nüchonniikana Jafet, chi nüchonkai Noé: nia Gomer, Magog, Madai, Javán, Tubal, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 10

24

Mesec, oo½ulaka Tiras. Ne½irukusü nanülia nala natuushikana maa½ulu yaa. 3ƒNayasa½a na nuu½uliwo½ukana Gomer: naya na wayuu chaje½ewaliikana Askenaz, na chaje½ewaliikana Rifat, oo½ulaka na chaje½ewaliikana Togarma. 4ƒNayasa½a na nuu½uliwo½ukana Javán: naya na wayuu chaje½ewaliikana Elisa, na chaje½ewaliikana Tarsis, na chaje½ewaliikana Quitim, oo½ulaka na chaje½ewaliikana Dodanim. 5ƒNaya natuushika½aya na wayuu kepiakana sotpünaa palaa sümaa naata½awalin nanüiki oo½ulaka katatawalin ne½irukuirua. 6ƒNa nüchonniikana Cam, chi nüchonkai Noé: nia Cus, Mizraim, Fut, oo½ulaka Canaán. 7 ƒ Naya sa½a na nuu½uliwo½u kana Cus, chi nüchon kai Cam: naya na wayuu chaje½ewaliikana Seba, na chaje½ewaliikana Havila, na chaje½ewaliikana Sabta, na chaje½ewaliikana Raama, oo½ulaka na chaje½ewaliikana Sabteca. Otta na nuu½uliwo½ukana Raama: naya na wayuu chaje½ewaliikana Seba oo½ulaka na chaje½ewaliikana Dedán. 8 ƒ Niasa½a wane nüchon Cus, Nim rod nünülia. Nia palaja chika sünain yalayalain süpüla aluwatawaa, 9ƒje e½nnaajünüshi nia sünain tütüin süpüla olojoo, süka nükaaliijüin nia Maleiwa sünain o½utaa saa½in kasa simoluuna. Müsü wane pütchi maa½ulu yaa: “Anakaja nükaaliijale pia Maleiwa süpüla müinjachin aka pia Nimrod sünain olojoo kasa simoluuna”. 10ƒO½ttüshi Nimrod sünain aluwatawaa yala sulu½u tü pueulokalüirua Babel, Erec, Acad, oo½ulaka Calne cha½aya sulu½u tü mmakat Sinar. 11ƒShiasa½a süchikijee tia, o½unüshi Nimrod eemüin tü mmakat Asiria eejachire nünouktüin sükuaippa tü pueulokalüirua Nínive, Rehobot, Cala, 12ƒoo½ulaka Resén. Je tü pueulo Resénkat anülia, eejatü pasanain sünain Nínive je Cala. Otta sulu½u Cala, wainma wayuu kepiasü cha½aya. 13ƒNayasa½a na nuu½uliwo½ukana Mizraim, chi nüchonkai Cam: naya na wayuu kanüliakana Ludim, Anamim, Lehabim, Naftuhim, 14ƒPatrusim, Casluhim, oo½ulaka Caftorim. Otta na wayuu kanüliakana Caftorim, naya natuushika na wayuu kanüliakana filisteo. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

25

Génesis 10

15ƒNiasa½a Canaán, chi nüchonkai Cam, kachonshi tooloyuu

piamashii. Sidón nünülia wane, oo½ulaka nünülia chi emülieekai, Het. 16ƒNa nuu½uliwo½ukana Canaán, naya na wayuu kanüliakana jebuseo, amorreo, gergeseo, 17ƒheveo, araceo, sineo, 18ƒarvadeo, zemareo, oo½ulaka hamateo. A½walakajaashii naya mapa sainküin mma. 19ƒKepiakalaka naya süpa½apünaa tü mmakat süpüshua chaje½ere½eya sulu½ujee tü pueulokat Sidón sünainmüinre½eya tü pueulokat Gerar, oo½ulaka chaje½ere½eya sulu½ujee tü pueulokat Gaza sünainmüinre½eya tü pueulokalüirua Sodoma, Gomorra, Adma, Zeboim oo½ulaka Lasa. 20ƒNaya na nuu½uliwo½ukana Cam, chi nüchonkai Noé. Waneejatüwaisü nanüiki wane½ewai nakua. 21ƒNiasa½a Sem, chi nüchonkai Noé epayaakai, nia nütuushika Heber. 22ƒNa nüchonniikana Sem: nia Elam, Asur, Arfaxad, Lud, oo½ulaka Aram. 23ƒNayasa½a na nuu½uliwo½ukana Aram: naya na wayuu chaje½ewaliikana Uz, na chaje½ewaliikana Hul, na chaje½ewaliikana Geter, oo½ulaka na chaje½ewaliikana Mas. 24ƒNiasa½a Arfaxad, nia nüshika Sala. Je Sala, nia nüshika Heber. 25ƒPiamashii nüchonnii Heber: Peleg nünülia wane, süka walakatüin tü wayuukolüirua sainküin mmakat wanaa sümaa jemein nia. Otta nünülia chi nimüliakai, Joctán. 26ƒNayasa½a nuu½uliwo½ukana Joctán: naya na wayuu chaje½ewaliikana Almodad, na chaje½ewaliikana Selef, na chaje½ewaliikana Hazarmavet, na chaje½ewaliikana Jera, 27ƒna chaje½ewaliikana Adoram, na chaje½ewaliikana Uzal, na chaje½ewaliikana Dicla, 28ƒna chaje½ewaliikana Obal, na chaje½ewaliikana Abimael, na chaje½ewaliikana Seba, 29ƒna chaje½ewaliikana Ofir, na chaje½ewaliikana Havila, oo½ulaka na chaje½ewaliikana Jobab. Naya na nuu½uliwo½ukana Joctán napüshua. 30ƒKepiashii naya süpa½apünaa tü mmakat o½ttüin sotpa½ajee tü mmakat Mesa wiinnaamüin sünainmüinre½eya tü uuchikalüirua kanüliakat Sefar. 31ƒNapüshua na nuu½uliwo½ukana Sem, waneejatüwaisü nanüiki wane½ewai nakua. 32ƒJe napüshua na wayuu sainküinkana mma maa½ulu yaa, naya noo½uliwo½uka na nüchonniikana Noé. Kaülesü ne½iruku na wayuukanairua wane½ewai nakua. Ne½irukuwaisü nanülia na natuushinuukana. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 11

26

11

Nu½walakaje½erüin Maleiwakai tü wayuukolüirua sümaa wainmainjatüin tü nanüikikat

11

1ƒPaala

sümaiwa, waneesiaiwa½aya ne½e sünüiki tü wayuukolüirua süpüshua sainküin mma, 2ƒo½onookuu mapü½üsü tü wayuukolüirua süpüshua chajee wiinnaajee sünain waraitta½ain sümüin süpa½apünaa tü mmakat. Süntapaatakalaka sünainmüin wane mma anooisü sulu½u tü mmakat Sinar. Makatakalaka tü wayuukolüirua süpa½apünaa tü anooikat süpüla ne½itaain nepia cha½aya napüshua. 3ƒShiasa½a süchikijee tia, saashajaajiraakalaka tü wayuukolüirua sünain maa: “Joo½uya watükaiwa pootshi, wakumajaiwa pülookeirua süka, je wa½ajaaiwa shia saa½u siki”. Müsüjese½e nakotchijüin tü pülookekalüirua akumajuushikat natüma, nnojotkalaka che½ojaain namüin ipa. Je yala sulu½u tia mmakat, eesü mena atükia. 4ƒSaashajaajiraakalaka süchi-

Génesis 11:1_4 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

27

Génesis 11

kua: “Anashii kolotüle waya waneepia süpüla we½nnaajünüin sütüma wayuu suulia wa½walakaje½ennüin sainküin mma. Joo½uya wakumajaiwa wapüla wane pueulo miyo½u kakulaatsein. Je sulu½u tü pueulokat, wakumajeerü wane aliikajaalee müle½oshaatainjatüin iipünaamüin sutu½upa½amüin tü sirumakat. Je sükajee anashaateerüin ma½i tü pueulo wakumajüinjatkat, kojuteena waya sütüma wayuu süpüshua”. 5ƒShiasa½a nnojoliiwa½aya kettaain tü sukumajakat tü wayuukolüirua, nüshakatakalaka Jehová nanainmüin sünain eirakawaa sümüin tü pueulokat je tü aliikajaalee nakumajakat. 6ƒSümakalaka naa½in nüle½eru½u chi Maleiwakai sünain maa: “Aisha½ajaa, o½ttüitpa joo tü nakumajakat. Nnojoleerü joolu½u eein kasa isain nachiki, süka waneesiain joo tü ne½irukukat je tü nanüikikat. Nounteerü kasa kee½ireekat naa½in mapeena”, müshi. 7ƒShiasa½a süchikijee tia, arütkaashi Jehová nanainmüin. Sümakalaka naa½in nüle½eru½u: “Anakaja joolu½u müleka wo½unüle sa½akamüin tü wayuukolüirua wa½walakajaaiwa sükuaippa nanüiki, nnojolüjiraaiwa nayaawatüin saa½u jamalu½ulüin nanüiki wane½ewai nakua”, müshi. 8ƒKatataawakalaka sükuaippa nanüiki nütüma Jehová sümaa nu½walakaje½erüin tü wayuukolüirua yalajee yala sainküinpünaa mmakat süpüshua saaliijee tü naa½inrakat. Je saa½ujee tia, noo½ulaakalaka suulia akumajaa tü pueulokat. 9ƒJe sünülia tü pueulokat, Babel, sükajee sükatajinnüitpain sükuaippa sünüiki tü wayuukolüirua süpüshua nütüma Jehová je su½walakajinnüin nütüma yalajee yala sainküinpünaa mmakat. Na nuu½uliwo½ukana Sem, wane chi nüchonkai Noé 10ƒAnuu

nanülia na nuu½uliwo½ukana Sem. Shiasa½a maa aka piama juya süchikijee nüshakatüin Noé namaa na nüchonniikana sulu½ujee tü anuakat, antüsü nuuyase Sem, chi nüchonkai Noé, sünainmüin 100 juya. Je so½u juyakat tia, kachonshi nia wane toolochon. Arfaxad nünülia nütüma. 11ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Sem 500 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 11

28

12ƒShiasa½a süntapa nuuyase Arfaxad sünainmüin apünüin

shikii ja½ralimüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Sala nünülia nütüma. 13ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Arfaxad 403 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 14ƒShiasa½a süntapa nuuyase Sala sünainmüin apünüin shikii juya, kachonshi nia wane toolochon. Heber nünülia nütüma. 15ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Sala 403 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 16ƒShiasa½a süntapa nuuyase Heber sünainmüin apünüin shikii pienchimüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Peleg nünülia nütüma. 17ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Heber 430 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 18ƒShiasa½a süntapa nuuyase Peleg sünainmüin apünüin shikii juya, kachonshi nia wane toolochon. Reu nünülia nütüma. 19ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Peleg 209 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 20ƒShiasa½a süntapa nuuyase Reu sünainmüin apünüin shikii piammüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Serug nünülia nütüma. 21ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Reu 207 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 22ƒShiasa½a süntapa nuuyase Serug sünainmüin apünüin shikii juya, kachonshi nia wane toolochon. Nacor nünülia nütüma. 23ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Serug 200 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 24ƒShiasa½a süntapa nuuyase Nacor sünainmüin piama shikii mekietsalümüin juya, kachonshi nia wane toolochon. Taré nünülia nütüma. 25ƒShiasa½a süchikijee tia, koo½omüinsü nümüin Nacor 119 nuuyase. Eekalaka wane nüchonni½iya. 26ƒShiasa½a süntapa nuuyase Taré sünainmüin akaratshi shikii juya, kachonshi nia apünüinshii tooloyuu. Ni½itaain nanülia Abram, Nacor je müshia Harán. Na nuu½uliwo½ukana Taré 27_29ƒNiasa½a

Taré, nia nashika Abram, Nacor, oo½ulaka Harán. Niasa½a Harán, nia nüshika Lot, Milca, oo½ulaka Isca. Ouktüshi Harán chaa nuumainru½u sulu½u wane pueulo kanüliasü Ur sulu½u tü mma kepiakat alu½u tü wayuu caldeoGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

29

,11 12

Génesis 11, 12

kalüirua. Ouktüshi nia kataiwa½aya no½u Taré chi nüshikai. Niasa½a Nacor, nu½wayuusetaalakalaka Milca tü nüchonkot Harán chi nimüliakai. Niasa½a Abram, nu½wayuusetaalakalaka Sarai. 30ƒOtta Sarai, machonsot shia süka maralüin. 31ƒSo½u wane ka½i, nükolojookalaka Taré eejee tü pueulokat Ur sulu½ukot tü mma kepiakat alu½u tü wayuu caldeokalüirua. O½unüshi yalajee yala chai nükua Canaánmüin. Nümaashi Abram chi nüchonkai, je Sarai tü na½üikat, nu½wayuuse Abram, oo½ulaka Lot chi nüchonkai Harán. Akatsa½a nantapa sulu½umüin wane pueulo kanüliasü Harán, makatüshii naya cha½aya. Nnojoliishii ayatüin sünain o½unaa Canaánmüin. 32ƒOuktüshi Taré 205 nuuyase yala sulu½u Harán.

12

Aneekünüshi Abram nütüma Jehová 1ƒWanaa

sümaa kepiain Abram sulu½u tü mmakat Ur, nümakalaka Jehová, chi Maleiwakai, nümüin: “Anakaja joolu½u müleka pu½unüle yalajee yala sulu½ujee tia mmakat eere kepiain pia maa½ulu yaa. Püpütaa nüpüla chi püshikai je süpüla süpüshua tü wayuukolüirua kepiakat pümaa. O½uneechi joo pia eemüin wane mma tee½iyatüinjatkat pümüin. 2ƒAnakuaippaleechi pia tatüma. Watteerü saalin tü puu½uliwo½ukalüirua. Kojuteena naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu süpüshua. E½nnaajinneerü tatüma tü pünüliakat saa½ujee anainjatüin pükuaippa. Je sünainjee tü kasa anasü taa½inreetkat püka, anakuaippaleerü wayuu wainmaya. 3ƒChi wayuu anakai anüiki pümüin, tee½iyateerü tü ta½anasiakat nümü½inya. Alu½ujasa chi wayuu o½ulejakai pia, kasalajaneerü nümüin tia tatüma. Je paa½ujee piakai, süchunteerü tamüin wayuu sainküin mmakat süpüla anakuaippalüinjatüin shia tatüma maa aka anakuaippalin pia tatüma”, müshi chi Maleiwakai nümüin Abram. 4_5ƒShiasa½a süntapa nuuyase Abram sünainmüin akaratshi shikii ja½ralimüin juya, nu½unakalaka sulu½ujee tü pueulokat Harán uuchimüinkuaishi sünainmüin tü mmakat Canaán, maa aka tü nümakat paala Jehová nümüin. Nümaasü Sarai tü nu½wayuusekat oo½ulaka Lot nüchonkai Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 12

30

Génesis 12:1_5 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

31

Génesis 12

wane nimülia ouktüshi. Je nümaasü süpüshua tü namü½ünüinkat je tü nawashirüinkat je tü nachepchiakalüirua nayalainkat wanaa sümaa kepiain naya cha½aya Harán. Shiasa½a nüntapa Abram je na nümaajanakana Canaánmüin, 6ƒwaraittüshii naya sulu½upünaa tü mmakat sünain nantüin eemüin wane pueulo kanüliasü Siquem. Tü wayuukolüirua cananeokat anülia, yaatüjülia kepiain sulu½u tia mmakat wanaa sümaa nüntüin Abram. Je yaa sulu½u Siquem, antüshi Abram eemüin wane wunu½u eere nachuntüle na wayuu cananeokana sümüin tü namaleiwaseyaasükalüirua. More münüsü tü wunu½ukot natüma na cananeokana süka kojutüin shia natüma. 7ƒSüpülapünaa nu½unüin Abram yalajee eejee tü wunu½ukot More sulu½u noumain na cananeokana, ee½iyataashi Jehová nümüin sünain maa nümüin: “Süpüshua mmakat tüü, shiimüin sünain taapeerüin shia namüin na puu½uliwo½ukana”, nümakalaka nümüin. Müshijese½e nükumajüin Abram wane a½ajüleepala süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüinjatüin nujut nümüin sulu½u tü pueulokat eejachire nii½iyataain nümüin. 8ƒShiasa½a süchikijee tia, o½unüshi Abram chaa uuchimüin sulu½umüin wane mma sa½akasü uuchi. Ni½itaain nejepüse yala pasanain sünain piamasü pueulo, wüinpujeeru½u sünain Bet-el je waapünaa sünain Hai. Je cha½aya eere natunkapünaain, nükumajüin Abram wane a½ajüleepalaya nümüin Jehová sümaa nii½iyatüin nujut nümüin. 9ƒNu½unakalaka Abram nüchikua uuchimüin sünain nutunkapünaain sainküinpünaa mma sünain o½onowaa shiinalu½umüin tü mmakat Canaán eemüin wane mma maa½inyatuuisü kanüliasü Neguev. Abram je Sarai sulu½u Egipto 10ƒShiasa½a süchikijee ni½itaain nejepüse Abram sulu½u tü

mma Neguevkat, antalaa müsüja½a wane jamü sümüin süpüshua tü mmakat Canaán. Jashichipa ma½i tü jamükat, no½onookalaka Abram chaa wopumüinmüin eemüinre kepiain naya kojuya kashi maa aka saa½in wayuu naatajatü cha½aya sulu½u tü mmakat Egipto. 11ƒOtta nalü½ütpa sünain antaa sulu½u tü mmakat Egipto, nümakalaka Abram sümüin Sarai tü nu½wayuusekat: “Kaatei, mmotsü taa½in soo½opünaa wane kasa. Eesü süpüla kamalain pia Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 12, 13

,13 12

32

namüin na wayuu Egiptoje½ewaliikana süka anasüchoin ma½i pia. 12ƒ‘Nu½wayuuse’ meena tamüin ne½rapa pia. No½uta aa½inchija½a taya. Otta piakat, nnojoleerü no½utüin aa½in. 13ƒAnakaja joolu½u müleka punujulajüle tachiki noulia sünain ta½wayuusein pia. ‘Pawalaawashii waya’, püma ne½e namüin. Je saa½ujee mülieenain naya pii½iree, namüliajeechi taya pünainjee”, nümakalaka Abram sümüin Sarai. 14ƒShiasa½a nantapa sulu½umüin tü mmakat Egipto, ne½rakalaka na wayuu Egiptoje½ewaliikana Sarai sünain anasüchoin ma½i shia. 15ƒJe ne½rapa Sarai na ni½ipajanakana chi sülaülakai Egipto, Faraón münakai, naküjakalaka nümüin süchiki süntüin wane jierü anasüchoin ma½i. Otta müshia Faraón, nüsaaje½erakalaka shia süpüla nu½wayuuseinjatüin shia maa aka tü wane nu½wayuusekalüirua. 16ƒJe sükajee “tawala” sümüin Sarai nümüin Abram, kaaliikalaka nia sünainjee nütüma chi sülaülakai mma. Nüsülajüin nümüin anneerü, kaa½ula, paa½a, püliikü, “camello”, oo½ulaka wayuu achepchieeirua. 17ƒOtta süka naapaain Faraón Sarai süpüla nu½wayuuseinjatüin, nuluwataakalaka Jehová wane wanülüü aisü ma½i nünainmüin je nanainmüin napüshua na kepiakana nümaa. 18ƒNeenakünakalaka Abram nütüma Faraón sünain nüsakirüin nia: “Aisha½ajaa, pümeejüin yala ma½i taya. ¿Jamüsü punujulajaka½a süchiki toulia sünain pu½wayuusein shia, 19ƒ‘Pawalaawashii waya’ pümaka½a tamüin? Taapaataairüje shia süpüla ta½wayuuseinjatüin. E½rüitaaleeja½aya ma½i pia wayumüin tamüin. Anuu pümata pu½wayuusekat. Pumaa pümata shia. Ju½una jumata joolu½u yaajee yaa toulia”, nümakalaka Faraón nümüin Abram. 20ƒNuluwataain joo Faraón chi sülaülakai tü surulaatkalüirua süpüla ne½ikajaainjachin Abram sümaa tü nu½wayuusekat je tü nümü½ünüinkat chaa wiinnaa süpüla najuittirüinjanain naya sulu½ujee Egipto.

13

Akatalaashi Lot nuulia Abram 1_2 ƒ Wainma

joo washirüü nüma½ana Abram. Eesü nüma½ana anneerü, kaa½ula, paa½a, pülaata je ooro. Shiasa½a süchikijee nujuittinnüin sulu½ujee Egipto, nüle½ejakalaka nüchikua sümaa süpüshua tü nümü½ünüinGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

33

Génesis 13

kalüirua sulu½umüin tü mmakat Neguev eejachikai kepiain alu½u paala nia. Nümaajatü Sarai tü nu½wayuusekat oo½u laka Lot chi nüchonkai Harán nimüliakai Abram. 3 ƒ No½unakalaka yalajee sulu½ujee tü mmakat Neguev sünain no½onooin palaapünaa sünain tü pueulokat Bet-el. Nantakalaka eejanainkama½a natunkapünaain paala yala pasanain sünain tü pueulokalüirua Bet-el je Hai. 4ƒJe cha½aya, e½itaashinkama½a paala Abram wane a½ajüleepala. Nüchuntakalaka joo nüchikua yala nümüin Jehová sünain nii½iyatüin nujut nümüin. 5ƒOtta müshia Lot, kamaajanashi nu½wayuuse je na nüchonniikana je müsia tü nüchepchiakalüirua. Je eesü wainma kasa nüma½ana, maa aka nüma½ana Abram, anneerü, kaa½ula, oo½ulaka paa½a. 6ƒJe saa½ujee tia, mouisü tü mmakat napüleerua nayakana piamale½e süka wainmain nama½ana anneerü, kaa½ula oo½ulaka paa½a. Aja½ttüsü joo shiküle mma je süpana wunu½u süpüleerua tü namü½ünüinkalüirua. Je acho½ujaasü wüin süsüinjatüin tü mürütkalüirua süpüshua. 7ƒJe nnojoliishii nayain namüiwain sulu½u tü mmakat. Eejatü wanaa namaa kepiain tü wayuu cananeokalüirua oo½ulaka ferezeokalüirua cha½aya sulu½u tia mmakat. Atkaashiijese½e na aa½inmajüliikana tü nümü½ünüinkat Abram namaa na aa½inmajüliikana tü nümü½ünüinkat Lot. 8ƒShiasa½a so½u wane ka½i, nümakalaka joo Abram nümüin Lot: “Kaatei, pia nüchonkai temülia. Nnojotsü anain, saa½in tamüin, na½ülüjaajiraain na arüleejüliikana wamüin. Süka jamüin, tachonya ne½e pia, süka nüchoin temülia pia. 9ƒAnakaja müleka joolu½u wapaajiraale. Mülo½usü½üsa½a ma½i tü mmakat wapüleerua. Püneeka tü püchekakat püpüleerua jalakualinjachin pia. Ja½itakaje paapaain wüinpumüinmüin, o½uneechi taya wopumüinmüin. Ja½itakaje paapaain wopumüinmüin, o½uneechi taya wüinpumüinmüin”, müshi Abram nümüin Lot. 10 ƒ Eira kaa shi joo Lot sümüin shi½ipapa½a tü mmakat süpüshua. Nünanaja amüinrü tü mmakat eere sülatüin tü süchi kanüliakat Jordán je eere tü pueulochon kanüliakat Zoar. Wüituuisü ma½i ni½rüin tü mmakat, mataasü aka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 13, 14

,14 13

34

saa½in tü apainkat Edén ni½itaalakat paala Jehová, mataasü aka saa½in tü mma kekülesükat sulu½u Egipto. Nnojoliwajatüja½a saja½ttinnüin nütüma Jehová tü pueulokat cha½aya kanüliakat Sodoma je müsia Gomorra. 11_13 ƒ Shiaka laka nünee küin joo Lot tü mma eere sülatüin tü süchi Jordán kat süpüla yalainjachin nia sulu½u. O½unüshijese½e nia okolojooin cha½aya wüinpumüin. Ni½itaakalaka nejepüse chaa sa½aka tü pueulokalüirua sotpa½akat tü süchi Jordánkat je pejeshi nia sünain tü pueulokat Sodoma, eere kepiain wayuu mojulaashaatasü ma½i, wayuu kaainjarat waneepia nu½upala Jehová. Niakalaka Abram makatüin sulu½u tü mmakat Canaán. 14ƒShiasa½a mapa nüchikiru½u Lot, ee½iyataashi Jehová nümüin Abram sünain maa nümüin: “Piirakaa joolu½u sümüin tü mmakat süpüshua, chaa palaamüin je uuchimüin, chaa wüinpumüin je wopumüin. 15ƒSüpüshua tü mma pi½rakat, taapeerü shia pümüin je sümüin tü puu½uliwo½ukalüirua. Shieerü noumainka waneepia süpüla ka½ikat süpüshua. 16ƒWatteerü saalii puu½uliwo½u tatüma. Iseerü süchiki ayaawajünaa, maa aka isain achikii shiyaawajünüin tü jasai sotpa½akat palaa. 17ƒAnakaja joolu½u puwaraijaale piirakaaiwa sümüin tü mmakat süpüshua, süka shiimüin sünain taapeerüin süpüshua shia pümüin”, nümakalaka chi Maleiwakai nümüin. 18ƒO½una müshia Abram okolojooin eemüin wane pueulo kanüliasü Hebrón. Makatüshi nia cha½aya sümaa kepiain peje sünain wane wunu½ulia eere nüchuntüle wane wayuu kanüliashi Mamre sümüin tü nümaleiwaseyaasükalüirua. Je cha½aya, nükumajakalaka Abram wane a½ajüleepala süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüin nujut nümüin.

14

Alejünüshi Lot Nütüma Abram 1_2ƒWanaa sümaa kepiain Abram sulu½u Hebrón, eesü

wane atkawaa natüma na sülaülashiikana wayuu. Wane pienchishii noo½omüin wane ja½raishii. Otta na pienchishiikana, niaja½a Amrafel, sülaüla tü pueulokat Sinar; Arioc, sülaüla tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

35

Génesis 14

Génesis 13:18

pueulokat Elasar; Quedorlaomer, sülaüla tü pueulokat Elam; je müshia Tidal, sülaüla tü pueulokat Goim. Otta na ja½raishiikana, niaja½a Bera, sülaüla tü pueulokat Sodoma; Birsa, sülaüla tü pueulokat Gomorra; Sinab, sülaüla tü pueulokat Adma; Semeber, sülaüla tü pueulokat Zeboim; je müshia sülaüla tü pueulokat Bela. (Suwala½ata sünülia Bela, Zoar münüsü.) 3_4ƒNa ja½raishiikana, aluwataana aa½uchii paala nütüma Quedorlaomer so½u poloo piammüin juya. Shiasa½a so½u tü polookot apünüinmüin juya, aashajaajiraashii naya shikiira joo tü atkawaakat nümaa Quedorlaomer süpa½a wane nasapü kanüliasü Sidim süka nayouktüitpain nuluwataainjachin naa½u. (Otta tü mma natkaainjatkat alu½u, shia tü Mar Salado münakat maa½ulu yaa.) 5ƒOtta müshia Quedorlaomer, nütüjaapa saa½u nütkaanüinjachin amaa natüma na ja½raishii sülaülashiikana pueuloirua, nuunejaakalaka na nümejuunakana, na apünüinshiikana sülaüla pueuloirua, je müsia süpüshua tü wayuu namaajatkalüirua. Je süma½inru½u, natkaakalaka palajana namaa wane na½ünü½üya katata noulia na ja½raishiikana sülaüla pueuloirua. Ayamünnüshii naya nütüma Quedorlaomer. Anaa na wayuu akanajuukana nütüma: wayuu refaíta sulu½u tü pueulokat Astarot KarGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 14

36

naim; wayuu zuzita sulu½u tü pueulokat Ham; wayuu emita sulu½u tü pueulokat Save-quiriataim; 6ƒje müsia wayuu horeo kepiakat saa½u tü uuchikat Seir je süpa½a tü anooikat Parán uuchipünaakat sotpa½a mma maa½inyatuuisü. 7ƒShiasa½a süchikijee nüyamülüin Quedorlaomer tia nü½ünüükalüirua, o½unüshi namaa na nümejuunakana palaamüin sünain atkawaa namaa na wayuu sulu½ukana tü pueulokat En-mispat. (Suwala½ata sünülia En-mispat, Cades münüsü.) Nüyamülüin süpüshua tü wayuu amalecita oo½ulaka tü wayuu amorreo kepiakat sulu½u Hazezon-tamar. 8ƒNakotchijiraataalakalaka joo na ja½raishiikana sülaüla pueuloirua sulu½u tü mmakat Sidim süpüla atkawaa nümaa Quedorlaomer je namaa na nümejuunakana. Naainnua: naya na sülaülashiikana tü pueulokalüirua Sodoma, Gomorra, Adma, Zeboim, oo½ulaka Bela. 9ƒNatkaakalaka na ja½raishiikana sülaülashii pueuloirua namaa na pienchishiikana. Naainnua: nia Quedorlaomer, sülaüla tü pueulokat Elam; Tidal, sülaüla tü pueulokat Goim; Amrafel, sülaüla tü pueulokat Sinar; je müsia Arioc, sülaüla tü pueulokat Elasar. 10ƒAkanaluushii na ja½raishiikana natüma na pienchishiikana. Otta süpa½a tü mmakat Sidim eejanale natkaain, wainma ishi kalu½usü mena. Shiasa½a wanaa sümaa neipinnüin na namaajanakana chi sülaülakai Sodoma je chi sülaülakai Gomorra, ojutuushii wainma sulu½u tü ishikalüirua. Naya ne½e na apünüinshiikana ne½ipa, ountüin isajüin noulia na na½ünüükana süpüla nonujulaainjanain chaa sa½aka tü uuchikalüirua. 11ƒSüchikijee niyamülüin Quedorlaomer tü nü½ünüükalüirua, nikerotkalaka namaa na apünüinshiikana nümejuuna sulu½umüin tü pueulokalüirua Sodoma oo½ulaka Gomorra sünain nasirüin süpüshua tü suwashirüinkat je tü eküütkat. No½unakalaka süchikijee tia yalajee yala. 12ƒOtta sulu½u tü pueulokat Sodoma, kepiashi Lot, chi nüchonkai nimülia Abram. Amaanüshi nia½aya sümaa süpüshua tü nuwashirüinkat natüma na pienchishii sülaülashiikana. 13ƒNiasa½a wane wayuu sa½akajachikai tü asaajaaushikat sulu½ujee Sodoma, a½luwataashi nujuuna Quedorlaomer. Nu½unakalaka nünainmüin Abram süpüla nüküjainjatüin Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

37

Génesis 14

nümüin nüchiki Lot sünain nümaanüin natüma na pienchishii sülaülakana pueulo. Je müshia Abram, sünain wayuuin hebreo nia, kepiashi sa½aka wayuu nnojotkat hebreoin, eere kepiain chi wayuu amorreo kanüliakai Mamre. Kejepüseshi Abram peje sünain wane wunu½ulia eepü½üle nüchuntüin Mamre sümüin tü nümaleiwaseyaasükalüirua. Eeshii wane nuwalayuu Mamre kanüliashii Escol je Aner. Naya nümejuunaka Abram. Ee aa½inchii waneepia süpüla akaaliijaa Abram sünain atkawaa noulia na nü½ünüükana. 14ƒMayaasü nütüjaapa saa½u Abram sünain nüta½ünnüin Lot, nuunejaakalaka napüshua na wayuu nümaajanakana. Eeshii maa aka 318 tooloyuu nipialu½ujeejanakana Abram. Oushikajaashii naya nachiirua na pienchishiikana sülaüla pueuloirua chaa watta palaamüinkana, eemüin tü mma kanüliakat Dan. 15ƒOtta chamüin cha½aya, nükatajüin Abram na wayuu nümaajanakana süpüla nashutüinjanain saa½uirua. Nashutakalaka saa½uirua sa½wai. Ayamütsü natüma. Neipirakalaka joo shia wattamüin sotpa½amüin tü pueulo kanüliakat Hoba yala palaapünaa sünain tü pueulo Damascokat. 16ƒNülejakalaka Abram noulia süpüshua tü kasa je wayuu nasaajaakat sulu½ujee tü pueulokalüirua Sodoma je Gomorra. Alejüna müshija½a Lot, chi nüchonkai nimülia Abram, sümaa tü nuwashirüinkat, je müshia na wayuu asiruukana wanaa nümaa, wayuu eekai tooloin je jierüin. Melquisedec, achuntüshi nümüin Maleiwa naa½u Abram 17ƒAle½ejüshi

Abram nüchikua süchikijee nükanajüin atkawaa nuulia Quedorlaomer je suulia sülaülakalüirua pueulo nümaajatkat. Otta chi sülaülakai tü pueulo Sodoma münakat, o½unüshi eemüin wane nasapü kanüliasü Save nüpanapa Abram. (Suwala½ata sünülia tü nasapükat, Nuumain Chi Laülaashikai, münüsü.) 18ƒNüntakalaka½aya wane alaülaa kanüliashi Melquisedec, sülaülakai tü pueulokat Salem. Nia wane sacerdote e½itaaushi nütüma chi Maleiwa Miyo½ushikai ma½i. Nüsülajakalaka Melquisedec pan oo½ulaka “wiino” nümüin Abram je namüin na nümaajanakana. 19ƒNüchuntakalaka Melquisedec nümüin chi Maleiwakai Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 14, 15

,15 14

38

naa½u Abram sünain maa: “Maleiwakalee, pia Miyo½ushikai ma½i, pia kakumalakai kasa süpüshua chaa iipünaa je yaa mmolu½u, anakaja pii½iyatüle pa½anasia nümüin Abram. 20ƒWa½waajüin pia Maleiwa Miyo½ushikai ma½i, süka pükaaliijain Abram süpüla niyamülüinjatüin nü½ünüü”, müshi. Otta müshia Abram, naapakalaka nümüin Melquisedec polo½owai sünainjee polo½owai shikii tü nüsitkat sünainjee atkawaa. 21ƒOtta müshia chi sülaülakai Sodoma, nümakalaka nümüin Abram: ™Tachuntüin pümüin nale½ejüin nepialu½umüin na wayuu asaajaaushikana sulu½ujee Sodoma. Otta tü wawashirüinkat, woo½ulaajeerü püpüla saa½u tü paa½inrakat wamüin ™müshi. 22ƒNüsouktakalaka Abram: ™Nnojo, nnojoleerü makatüin tama½ana tü juwashirüinkat. Süka jamüin, pansaasü tanüiki nu½upala Jehová, chi Maleiwakai Miyo½ushikai ma½i, chi Kakumajalakai kasa süpüshua chaa iipünaa je yaa mmolu½u, 23ƒsünain nnojoleerüin makatüin tama½ana tü juwashirüinkat, ja½itakaje wane shi½ipa jiitpai, ja½itakaje süülia süsapaatse wayuu je kasa eekai eein ne½e, suulia pümajüin tamüin mapeena: “Washitshi tatüma Abram”. 24ƒNnojoleerü kasain apütaain tapüla. Shia½alaja½a ne½e tü kasa nekakat na wayuu tamaakana. Naya tachuntaka ne½e apüleerua na temejuunakana Aner, Escol, oo½ulaka Mamre, makatüinjatüin süpüshi tü juwashirüinkat napüla süka nasalain shia sünainjee atkawaa ™nümakalaka Abram nümüin chi sülaülakai Sodoma.

15

Kachonjeechi Abram naashin Maleiwa 1ƒShiasa½a

so½u wane ka½i süchikijee nütkaain Abram namaa na sülaülakana pueuloirua, naapakalaka nünüiki Jehová, müshi ni½rakai niyolojo nu½upalu½u sünain maa nümüin: ™Abramkalee, nnojo mmolüin pia sheema tü pi½rakat je tü paapakat joolu½u. Taya aa½inmajüika pia, makai aka saa½in wane nuunjulaaya wane atkaai suulia ni½ipolo. Anakuaippaleechi pia tatüma ™müshi chi Maleiwakai nümüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

39

Génesis 15

2_3ƒNüsouktakalaka

Abram nümüin: ™Jehovákalee, Maleiwa Pülashikai ma½i, ¿jamüshi nnojoika½a pükaaliijain taya süpüla kachoinjachin taya? Müleka ouktüle taya sümaa machonwaa, nnojoleerü kasain anain apüla tamüin tü paapeetkat tamüin. Aisha½ajaa, nia½alüinjachi ne½e wane tachepchia tapaainjachikai apüla tü tawashirüinkat, nieechi Eliezer chi wayuu Damascoje½ewaikai ™müshi Abram nümüin Maleiwa. 4ƒNüsouktakalaka Jehová: ™Nnojo, nnojoishi niainjachin chi püchepchiakai Eliezer apütaain apüla tü puwashirüinkat. Chi püpaainjachikai apüla, nieechi chi püchonkai, chi shiimüinshika½iya sünain püchoin ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin. 5ƒAyu½nnüshi joolu½u Abram anooipa½amüin nütüma Jehová sünain maa nümüin: ™Piirakaa iipünaa sirumatu½umüin süpüla piyaawajüinjatüin tü shüliwalakalüirua maa aka puuntüle. Tü puu½uliwo½ukalüirua, meerü aka tü shüliwalakalüirua sünain isain süchiki shiyaawajünüin ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abram. 6ƒOtta müshia Abram, katsüintpa süchikua½aya nünoula nünain Jehová. Je sünainjee nünoujain nünüiki, nücheka achikit Maleiwa anajiraain Abram nümaa. 7ƒShiasa½a süchikijee tia, nümakalaka Jehová nüchikua nümüin Abram: ™Tayakai, taya Jehovákai anülia. Taya o½uniraka pia sulu½ujee tü pueulokat Ur eere kepiain tü wayuu caldeokalüirua, süpüla taapüinjatüin pümüin tü mmakat kepiakat alu½u pia maa½ulu yaa süpüla shiainjatüin puumain ™müshi Maleiwakai nümüin. 8ƒNüsakirakalaka Abram: ™Jehovákalee, Maleiwa Pülashikai ma½i, ¿kasa tatüjaweetka anainjee sünain shiimüin toumainjatüin tü mmakat? 9ƒNüsouktakalaka chi Maleiwakai: ™Püsaaja tamüin wane paa½a, wane kaa½ula jierü, oo½ulaka wane anneerü toolo apünüinwalin nouyase. Je püsaaja tamüin wane wawaachi oo½ulaka wane toomasü ™müshi nümüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 15

40

10ƒNüntirakalaka

Abram tü mürütkalüirua je tü wuchiikalüirua nünainmüin Maleiwa. Nu½utakalaka saa½in tü mürütkalüirua sümaa nuwajüin shia sümaa ni½itaain mmolu½u sünain suwa½luushin. Otta tü wuchiikalüirua, nu½utakalaka saa½in sünain nnojolüin nuwajüin. 11ƒNa½atajakalaka Abram tü samutkalüirua suulia shikajüin shi½iruku tü mürütkalüirua je tü wuchiikalüirua. 12ƒShiasa½a motsochonpa ka½ikat, ashutüsü wane lapü mülo½ushaata naa½u Abram. Niimolojooshaatakalaka ma½i süka kojoshootoin piyuushii nü½lapüinru½u. 13ƒNümakalaka Jehová nümüin Abram nü½lapüinru½u: ™Taküjüin paala pümüin tü shiimainkat: Cheena na puu½uliwo½ukana kepiain 400 juya sulu½u wane mma naata. Ne½reerü namüliala wanaa sümaa achepchiain naya sütüma tü wayuu koumainkat tia mmakat. 14ƒOtta tü wayuu kachepchiainjatkat na puu½uliwo½ukana, süsaleena tatüma. Je wanaa sümaa najuitteenain na puu½uliwo½ukana sulu½ujee tia mma naatakat, nalü½üjeerü wainma suwashirüin. 15ƒOtta joo piakai, pi½reerü laülawaa sümaa talataa aa½in. Oukteechi pia sünain anain paa½in je e½nneerü pujut wanaa sümaa pülapajünüin aa½u. 16ƒShiasa½a keraapa tü 400 juya naa½u cha½aya, ale½ejeena na puu½uliwo½ukana yaamüin yaa sulu½umüin tü mma taapüinjatkat namüin. Nnojoleena ale½ejüin süpülapünaa tü 400 juya, süka nnojoleechin keraain taya süpüla süsalainjatüin tatüma saainjala tü wayuu amorreokalüirua yaaya sulu½u tü mmakat Canaán ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abram nü½lapüinru½u. 17 ƒ Je sün tapa piyuushii saa½u tü mmapa½a kat, shii½iya taalaa sümakalaka wane wushu kalu½usü sikemechi kaittataasü sükamüsalain. Oo½ulaka ee½iyataasü wane siko½u kawaralainsü. Leeyatüsü sa½akapünaa tü asalaakalüirua. 18 ƒ Je wanaa ma½i sümaa tia, naasha jaaka laka Jehová nümüin Abram sünain ni½itaain nüpüla wane pütchi pansaatüjütkalia nütüma sünain maa: “Abram, pansaasü tanüiki pümüin. Taapeerü namüin na puu½uliwo½ukana tü mmakat sünainje½eree süülee Egipto sünainmüinre½eya tü süchi miyo½usükat Éufrates, 19ƒtü mmakat eere kepiain Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

41

,16 15

Génesis 15, 16

wayuu ceneo, wayuu cenezeo, wayuu cadmoneo, 20 ƒ wayuu heteo, wayuu ferezeo, wayuu refaíta, 21 ƒ wayuu amorreo, wayuu cananeo, wayuu gergeseo oo½ulaka wayuu jebuseo”.

16

Agar je Ismael 1ƒMachonyü½iya

Abram süka maralüin Sarai. Eekalaka wane süchepchia Sarai, wane wayuu Egiptoje½ewat, kanüliasü Agar. 2ƒShiasa½a so½u wane ka½i, sümakalaka Sarai nümüin Abram: ™Maratsü taya nütüma Jehová. Paapa pümaala tanüiki. Anakaja müleka püinkaale sümaa tü tachepchiakat. Kasataalejese kachoin taya sünainjee ™müsü. ™Meerüja½a ™nümakalaka Abram. 3ƒSaapüinjese½e Sarai Agar tü süchepchiakat nümüin Abram süpüla nüinkaainjachin sümaa. (Je so½u tia, polooina juya Abram je Sarai tü nu½wayuusekat sünain kepiain yaa sulu½u tia mmakat Canaán.) 4ƒAinkaa müshia Abram sümaa Agar je ipuotkalaka shia. Je sütüjaapa Agar sünain ipuolüin shia, a½waataasü sulu½u sukuaippa sünain pülain saa½in suulia Sarai tü sülaamainkat. 5ƒSümakalaka Sarai nümüin Abram: ™Pia kasitka Agar süpüla shi½rüinjatüin wayumüin tamüin. Taya tayakat kaapajalaka shia pümüin. Jama joolu½u, piirakaa sümüin tü alatakat. Shiasa½a süchikijee sütüjaaitpain saa½u ipuolüin shia, pülaitpa saa½in toulia. Nia atüjaaka saa½u Jehová jaralin anain aa½inrala yaa, tayalein je pialein ™müsü Sarai nümüin Abram. 6ƒNüsouktakalaka Abram sümüin: ™¿Jamüsü jashichika½a pia? ¿Nnojotsüjasa pipiuunasein? Acheküsü soonooin sümaa tü pünüikikat. Paa½inra tü paa½inreekat süka ™müshi sümüin Sarai tü nu½wayuusekat. Je so½ule½eya tia, mülia aa½inrü Agar süpüleerua Sarai. Suluwataakalaka Agar saaliijee tia. 7ƒShiasa½a wanaa sümaa waraitta½ain sümüin Agar eepünaa wane mma maa½inyatuuisü, süntakalaka sünain wane wüin palatüsü sotpa½a tü wopu chawatkat sünainmüin tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 16

42

pueulo Shurkat anülia. Nüntakalaka wane aapiee sünainmüin. Nia Jehová sükuaippalu½uka aapiee. 8ƒNümakalaka sümüin Agar: ™Tachee, pia Agarkat anülia, pia süchepchiakat Sarai, ¿jalajeesü pia? ¿jalainjatü pia joolu½u? ™nümakalaka Jehová sümüin. Süsouktakalaka nümüin: ™Aluwataaitpa taya suulia tü talaamainkat. ™müsü Agar nümüin Jehová. 9ƒNümakalaka sümüin: ™Püle½eja püchikua½aya sünainmüin Sarai tü pülaamainkat sünain jüüjüüinjatüin pia sümüin püchikua. 10ƒAyatüshia aashajaain Jehová sünain maa sümüin Agar: ™Shiimüin tü tamakat pümüin: Taapeerü pümüin watta saalii puu½uliwo½u. Iseerü süchiki shiyaawajünüin süka wainmeerüin shia. 11ƒJemeyuleerü pia nümaa wane jo½uu toolo je pi½itaajeerü nünülia chi jo½uukai Ismaelüin, süka naapüin Jehová tü pünüikikat sünain achuntaa nümüin kaaliwaa su½utpünaa tü pümülialakat. 12ƒWayuu yalayalainjachi aa½in ma½i nia sünain wayuu maluwataaujeechin nia sütüma wayuu, maa aka naa½in wane püliikü sareerü. Wainmeerü nü½ünüü süka nütkaajiraajeechin sümaa wayuu süpüshua. Je nnojoleechi aleewain sümaa tü nüpüshikalüirua ™nümakalaka Jehová sümüin Agar. 13ƒShiasa½a süchikijee tia, müsü saa½in süle½eru½u Agar sünain maa: “Shiimüin te½rüichipain chi Maleiwakai sümaa nnojolüin ouktüin taya saaliijee”. Je saa½ujee tü nümakat Jehová sümüin, sümakalaka nümüin “Pia Maleiwa e½rakai taya”. 14ƒJe maa½ulu yaa sünülia tü wüinkat sütüma wayuu “Kato½uchi E½rakai Taya” münüsü. (Je tü ishikat maa½ulu yaa, ichaa pasanain sünain tü pueulokalüirua Cades je Bered.) 15ƒShiasa½a süchikijee süle½ejapa Agar eemüin Sarai, jemeyutsü nümaa wane jo½uu toolo. Ni½itaakalaka Abram Ismaelüin nünülia chi nüchonkai. 16ƒJe nuuyase Abram wanaa sümaa jemeyulüin Agar, mekiisat shikii aippiruamüin juya. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

43

Génesis 17

17

17

Aluwataanüshi Abraham sünain o½yotoonaa ata 1ƒShiasa½a

süntapa nuuyase Abram sünainmüin mekietsat shikii mekietsalümüin juya, ee½iyataashi Jehová nümüin sünain maa nümüin: ™Taya chi Maleiwa Pülashikai ma½i. Anakaja müleka jüüjüüle pia tamüin sünain poonooin sümaa tanüiki waneepia. 2ƒTe½itaajeerü joo püpüla wane pütchi pansaatüjütkalia tatüma. Watteerü saalii tatüma tü puu½uliwo½ukalüirua ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abram. 3ƒNu½wachiraakalaka Abram nümülatu½u chi Maleiwakai sünain nii½iyatüin nujut nümüin. Ayatüsia joo tü naashajaalakat chi Maleiwakai nümüin: 4ƒ™Anii taya aashajaain pümaa sünain te½itaain püpüla tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma. Müsü tü pütchikat: Pieechi shikiika wayuu wainma, e½irukuu wainma, sainküin mmakat süpüshua mapeena. Shiimüin sünain sükettaajeerüin tü pütchikat. 5ƒJe tü pünüliakat, nnojoleerü Abram münüin. Süchikijee ka½ikat tüü, Abrahamjatü pünülia, süka tee½iratüitpain shia. Süka jamüin, shikiijeechi joo pia wayuu wainma, e½irukuu wainma tatüma, sainküin mmakat süpüshua. 6ƒWatteerü saalii tatüma tü puu½uliwo½ukolüirua. Je na½akajee, eweeteena wane sülaülashiijeenakana mma süpüla aluwatawaa saa½u wayuu wainma. 7ƒJe sükuaippa tü pütchi tamüitpakat joolu½u pümüin, pansaajeerü shia waneepia pümüin je sümüin tü puu½uliwo½ukolüiruaya½asa püchipünaa. Taya Pümaleiwaseka, tayeechi Sümaleiwaseka tü puu½uliwo½ukalüirua. 8ƒSüpüshua tü mma kepiakat alu½u joolu½u sünain wayuuin naatajachi pia, tü Canaánkat anülia, shiimüin sünain taapeerüin shia pümüin je namüin na puu½uliwo½ukana napüshua süpüla shiainjatüin noumanin süpüla ka½ikat süpüshua. Je tayeechi Namaleiwaseka ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abraham. 9ƒAyatüsia joo tü naashajaalakat chi Maleiwakai nümaa Abraham: ™Tü tachekakat püpüleerua je napüleerua napüshua na puu½uliwo½ukana, anakaja joonoole waneepia sümaa tü taluGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 17

44

wataakat anain jia. 10ƒPiakai, püchonnii, je na püikeyuukana napüshua, jaa½inra tü tamüinjatkat joolu½u jümüin: O½yotoonojatü nata na tooloyuukana napüshua ja½aka. 11_12ƒO½yotoonojatü nata napüshua na jo½uu eekai tooloin so½u tü mekiisatkat ka½i süchikijee jemelin, ja½itaichi süchoin piuuna jemeikai jipialu½u otta na eekai ayalajuushin suulia wayuu naata. Süka jamüin, o½yotooneerü jüta jüpüshua süpüla sütüjaanüinjatüin aa½u sünain jüüjüüin jia sümüin tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma. 13ƒMüshi tachikua, o½yotoonojatü jüta jüpüshua½ale½eya. Je sünainjee shi½yotoonüin jüta, sütüjaainjatü aa½u wayuu sünain pansaain waneepia tü pütchi tamakat jümüin. 14ƒChi wayuu eekai niyouktüin o½yotoonaa ata, takataleechi nia toulia süpüla nnojolinjachin tapüshin, süka nnojolichipain noonooin sümaa tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma ™müshi chi Maleiwakai nümüin Abraham. 15ƒAyatüsia joo tü naashajaalakat chi Maleiwakai nümaa Abraham: ™Je sünülia Sarai tü pu½wayuusekat süchikijee ka½ikat tüü, Sarainjatü sünülia, süka tee½iratüitpain shia. 16ƒTee½iyateerü joolu½u ta½anasia sümüin. Jemeyuleerü shia nümaa wane jo½uu toolo. Nieechi chi püchon tamakaima½a achiki pümüin. Je sünainjee tee½iyatüin ta½anasia sümüin, shieerü shikiika wayuu wainma, e½irukuu wainma, sainküin mmakat süpüshua mapeena. Je na½akajee na suu½uliwo½ukana, eweeteena wane sülaülashiijeenakana mma süpüla aluwatawaa saa½u wayuu wainma ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abraham. 17ƒNu½wachiraakalaka Abraham nümülatu½u chi Maleiwakai nüchikua sünain nii½iyatüin nujut nümüin. Müsü naa½in nüle½eru½u: “¿Kachonjeena waya? Atak, nnojorüleeja½a. Poloo shikii touyase je mekietsat shikii suuyase Sara”, müsü naa½in sünain nüsirajüin süka kapüleein saa½in nümüin tü nümakat chi Maleiwakai. 18ƒNüsouktakalaka Abraham ni½ipajee chi Maleiwakai: ™¿Jama Ismael? Anashije müleka niale chi pi½itaainjachikai apüla tü pütchi pansaatüjütkalia pütüma tamüin ™nümakalaka Abraham. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

45

Génesis 17, 18

19ƒNüsouktakalaka

,18 17

Maleiwakai: ™Nnojo, nnojoleechi niain. Niainjachi chi süchoinjachikai Sara tü pu½wayuusekat chi te½itaainjachikai apüla tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma pümüin. Shiimüin sünain jemeyuleerüin shia nümaa wane jo½uu toolo, je pi½itaajeerü Isaac nünülia. Je tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma, tü te½itaakat joolu½u püpüla, shiimüin sünain sükettaajeerüin waneepia nümüin Isaac je sümüin tü nuu½uliwo½ukolüiruaya½asa. 20ƒOtta soo½opünaa tü püchuntakat tamüin naa½u chi püchonkai Ismael, tee½iyateerü ta½anasia nümü½inya. Kachonjeechi nia poloo piammüin tooloyuuirua. Sülaüleena naya watta saalin wayuu sainküin mmakat. Watteerü saalin tatüma tü nuu½uliwo½ukalüirua. Kojuteena naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu. 21ƒMüshi taya tachikua pümüin: Chi te½itaainjachikai apüla tü pütchi pansaatüjütkalia tatüma pümüin, nieechi Isaac chi püchonjeechikai. Tamüshi paala pia sünain jemeyuleerüin Sara süchikijee wane juya, maa aka so½u kashikat tüü ™nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Abraham. 22ƒNu½unakalaka chi Maleiwakai kettaapa naashajaala nümaa. 23ƒJe so½u ka½ikat tia, naa½inrüin Abraham tü aluwataanakat anain nia nütüma chi Maleiwakai. Neenajitkalaka na tooloyuukana napüshua kepiakana nümaa, maa aka na nüchepchiakana eekai jemeishiin nipialu½u je na ayalajuushikana. Shi½yotoonokalaka nata napüshua je tü nütakat Ismael chi nüchonkai. 24_27ƒO½yotoona atachii Abraham oo½ulaka Ismael je napüshua na nüchepchiakana Abraham so½u ka½ikat tia. Je nuuyase Abraham sünain shi½yotoonüin nüta, mekietsat shikii mekietsalümüin juya. Otta müsia nuuyase Ismael, poloo apünüinmüin juya.

18

Shiimüin kachoinjachin Abraham sümaa Sara 1ƒSo½u

wane ka½i, ee½iyataashi Jehová nümüin Abraham wanaa sümaa kepiain nia peje sünain tü wunu½uliakat eere naashajaapü½üin chi wayuu kanüliakai Mamre sümaa tü nümaleiwaseyaasükalüirua. Je maa aka kale½o, joyotüshi Abraham sünain eemerawaa so½ulu½u tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 18

46

nejepüsekat. 2ƒJe sünain nünanajüin Abraham anooipa½apünaa, ee½iyataalaa müshiija½a apünüinshii wayuu sha½watüin maa aka tüsa. Je ni½rapa na wayuukana, nüsha½walaakalaka sünain nüpanapajüin naya sünain nu½wachiraain namülatu½u sünain nii½iyatüin nojut namüin. 3ƒNümakalaka Abraham: ™Laülaashikalee, müleka kamaneere taya paajüin, anashiije jeemeraale motso½o yaa tejepüseru½u. 4ƒTasaajireerü joolu½u wüin su½lojia juu½ui süpülapünaa jeemeraain yaa jemioushi. 5ƒSaa½u jüntapünaain tama½anamüin, anakaja joolu½u tasaajaaiwa wane jiyaalajut jütsüinjatü jüma½ichiki ™müshi nia namüin. Asouktüshii naya: ™Anakaja½a. Paa½inra pümata tü püchekakat wapüleerua ™namakalaka. 6ƒNikerotamaatakalaka Abraham sulu½umüin tü nejepüsekat sünain nümüin sümüin Sara: ™Paapawaata ariina sulu½ujee tü toleekakat paa½inraiwa pan neküinjatü na wayuu we½iyoukana ™nümakalaka sümüin tü nu½wayuusekat. 7ƒNuwataakalaka sünainmüin tü nümü½ünüinkalüirua. Nüneeküin wane paa½achon eekai kaüsüin. Naapüin shia nümüin wane nüchepchia süpüla su½utünamaatüinjatüin aa½in süpüla ekünaa. 8ƒKettaapa shia, naapaakalaka tü asijuushikat oo½ulaka wane kojosü je müsia süchira paa½a shakaalasü, sünain naapüin shia namüin na ni½iyoukana. Je wanaa sümaa nekaain yala sheemiousheepü tü wunu½ukot, sha½watüshi Abraham peje nanain süpüla niitajüinjatüin tü neküinkat. 9ƒJe wanaa sümaa nekaain, nasakirakalaka Abraham: ™Jama tü pu½wayuuse Sarakat anülia, ¿eesü yaa pümaa? ™müshii naya nümüin. ™Aa, anuu paülü½ü ™nüsouktakalaka Abraham. 10ƒJe wane na½akajee na ni½iyoukana, nia Jehová. Nümakalaka nümüin Abraham: ™So½uweena juyakat tüseena so½u kashikat tüü, ale½ejeechi taya jünainmüin. Je wanaa sümaa tia, kachonjeerü Sara, tü pu½wayuusekat, wane jo½uu toolo ™müshi nia nümüin Abraham. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

47

Génesis 18

Saapajüin Sara süpüshua tü nümakat chi ne½iyoukai wanaa sümaa eejatüin shia nachiiruajee chi su½wayuusekai yaa so½ulu½u tü nejepüsekat. 11_12ƒMüsü saa½in süle½eru½u: “Laülaairü taya je chi ta½wayuuseka½iya. Matsüinsat taya süpüla kachonwaa. Nnojotsü majayülüin taya süpüla tooloyuumawaa”, müsü shia süsiralu½u. 13ƒNüchiajaakalaka joo Jehová Abraham sünain maa: ™¿Jamüsü süsirajaaka½a tü pu½wayuusekat Sara sünainjee tü tamakat sümaa nnojolüin sünoujain sünain kachoinjatüin mayaasüje laülaain shia? 14ƒKaatei, taya Jehováka, ¿kasa isaka½a tachiki? Nnojotsü. Tamüichipa pia sünain tale½ejüinjachin jünainmüin so½uweena juyakat tüseena so½u kashikat tüü. Je wanaa sümaa tia, shiimüin sünain kachonjeerüin Sara, tü pu½wayuusekat, wane jo½uu toolo ™müshi nia nümüin Abraham. 15ƒMmotkalaka joo Sara sümaa saattajaain suulia tü nümakat sünain maa: ™¿Joujatkai taya asirajüin? ™sümakalaka. ™Pa½alain ne½e. Shiimüin sünain püsirajüin ™nüsouktakalaka Jehová. Achuntüshi Abraham nümüin Jehová saa½u Sodoma 16ƒShiasa½a

keraapa tü ekawaakat, no½unakalaka na apünüinshii ni½iyoukana Abraham. Namaashi Abraham mamüin aka tia sulu½u wopu süpüla apütawaa nüpüla. Je nantapa sünainmüin wane anashiisü süpüla e½raa tü anooikat, eirakaashii naya yala iipünaajee chaa wattamüin sümüin tü pueulokat Sodoma. 17ƒMüsü naa½in nüle½eru½u Jehová: “Nnojottaa tounjulajüinjatüin nuulia Abraham süchiki tü taa½inrüinjatkat süka tü pueulokat Sodoma. 18ƒSüka jamüin, taneeküin nia süpüla wainmainjatüin tatüma tü nuu½uliwo½ukalüirua. Kojuteena naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu. Je sünainjee tü kasa anasü taa½inreetkat nüka, ee½iyatüneerü ta½anasia sümüin wayuu wainmaya. 19ƒAneekuushi tatüma Abraham süpüla nuluwataainjanain na nüchonniikana je na nuu½uliwo½ukana shii½iree nanoujain sünain tanüiki je shii½iree naa½inrüinjatüin waneepia tü tachekakat Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 18

48

napüleerua je tü anasükat sümüin wayuu. Je Abraham, sünain naa½inreerüin tia, tekeraajeerü süpüshua tü tamakat paala nümüin saa½ujee pansaain tanüiki”, müsü naa½in nüle½eru½u Jehová. 20ƒNümakalaka Jehová nümüin Abraham: 21ƒ™Saashin wayuu, mojulaashaatasü ma½i tü wayuu chakat Sodoma oo½ulaka Gomorra je koo½omüinsü ma½i saainjala. Anasü saa½in tamüin müleka tashakatüle sünainmüin tü pueulokalüirua tatüjaaiwa saa½u müleka shiimüinre tü taapakat achiki sünain mojulaain naya ™müshi nümüin. 22ƒNo½unakalaka joo na piamashiikana wayuu sünainmüin Sodoma. Otta müshia Jehová, makatüshi motso½omüin nümaa Abraham. 23ƒArütkaashi Abraham nünainmüin Jehová sünain nüsakirüin nia: ™¿Shiimüin sünain paja½ttirüinjatüin wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana cha½aya sulu½u tü pueulokat? Kasataalejese nnojolüin wanaawain paajüin. 24ƒ¿Jameerü pütüma müleka eere ja½rai shikii wayuu eekai anamiain na½aka na mojulaashiikana sulu½u tü pueulokat? ¿Ayateerü paja½ttirüin tü pueulokat? Oo½ulaajeechi pia suulia tia, ¿aashi müin? 25ƒPiakai, pia kasalajanaka atüma sümüin saainjala wayuu sainküin mmakat süpüshua, acheküshi paa½inrüin waneepia tü anasükat. Otta müsia joolu½u, nnojoleerü pu½utirüin aa½in wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana, ¿aashi müin? Müichia nnojolüin puu½ulaküin tia taajüin. Müleka paa½inrüle tia, oukteerü eekai anamiain wanaa namaa eekai mojulaain. Nnojotshaatasü anain tia ™nümakalaka Abraham nümüin Jehová. 26ƒNüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain ja½rai shikii wayuu eekai anamiain sulu½u Sodoma, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin tü pueulokat nanainjee na anamiashiikana ™nümakalaka nümüin Abraham. 27ƒAashajaashi Abraham nüchikua: ™Jehovákalee, wayuu ne½e taya. Mayaasüje nnojolüin anain süpüla ayatüinjachin taya sünain yootüin pümaa, acheküshi tachuntüin pümüin tachikua½aya soo½opünaa tia. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

49

Génesis 18

28ƒ¿Jameerü

müleka eere pienchi shikii ja½ralimüin wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat? ¿Ayateeria paja½ttirüin tü pueulokat saa½ujee isain ja½raisü? ™müshi. Nüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain pienchi shikii ja½ralimüin wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin shia ™nümakalaka nümüin Abraham. 29ƒAashajaashi Abraham nüchikua: ™¿Jameerü müleka eere pienchi shikii wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat? ™müshi. Nüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain pienchi shikii, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin tü pueulokat ™nümakalaka. 30ƒAashajaashi Abraham nüchikua: ™Jehovákalee, jalia jashichijayaa pia tamüin. Ayatajachi taya achuntüin pümüin soo½opünaa tia. ¿Jameerü müleka eere apünüin shikii wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat? ™müshi. Nüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain apünüin shikii, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin tü pueulokat ™nümakalaka. 31ƒAashajaashi Abraham nüchikua: ™Jehovákalee, anakaja paapajüle tanüiki wanaa sümaa tachuntüin pümüin soo½opünaa tia süchikua. ¿Jameerü müleka eere piama shikii wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat? ™müshi. Nüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain piama shikii, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin tü pueulokat ™nümakalaka. 32ƒAashajaashi Abraham nüchikua: ™Jehovákalee, jalia ne½e suulia jashichijüin pia tamüin. Aisha½ajaa, tachuntüin paala pümüin uwatua ne½e soo½opünaa tia. ¿Jameerü müleka eere poloo ne½e wayuu eekai anamiain sulu½u tü pueulokat? ™müshi. Nüsouktakalaka Jehová: ™Müleka tantüle sünain poloo ne½e wayuu, oo½ulaajeechi taya suulia taja½ttirüinjatüin tü pueulokat ™nümakalaka. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 18, 19

,19 18

50

33ƒShiasa½a

süchikijee naashajaain Jehová nümaa Abraham, o½unüshi nüma½anajee. Otta müshia Abraham, ale½ejüshi nipialu½umüin nüchikua.

19

Kaainjalasü ma½i wayuu chakat Sodoma 1ƒJe na piamashii aapiee nüma½anajeejanakana Maleiwa,

süchikijee no½unüin nüma½anajee Abraham, antüshii naya motsapa ka½i sünainmüin tü pueulokat Sodoma. Eejachi Lot napüla joyotüin yala eere shikerolüin wayuu sulu½umüin tü pueulokat, eere jutkatüin na wayuukana sünain yootoo. Je Lot, ni½rapa na piamashiikana aapiee, nürütkaakalaka napanapa sünain nu½wachiraain namülatu½u sünain nii½iyatüin nojut namüin. 2ƒNümakalaka Lot namüin: ™Laülaashiikana, anashii te½iyoupünaale jia so½u aikat tüü. Joo½uya tamaaiwa jia tepialu½umüin ju½lojooiwa juu½ui süpüla eemerawaa. Je watta½a, katsüinjeena jia süpüla o½unaa jüchikua ™müshi Lot namüin. ™Nnojo, makatajana waya sünain atunkaa pülaasüpa½a ™namakalaka nümüin. 3ƒMasütaajukalaka Lot sünain achuntaa namüin. Noonooitkalaka nümaa. No½unakalaka nümaa nipialu½umüin. Je nantapa, aluwataanüshii na nüchepchiakana Lot nütüma sünain na½lakajaain wane eküülü anasü ma½i napüla na ni½iyoukana. A½lakajaanüsü natüma wane pan ma½akasat oolojia. Je kettaapa tü eküütkat, ekaashii na ni½iyoukana. 4 ƒ Otta süpülapünaa neisalaain na aapiee ni½iyoukana Lot, nantapaatakalaka nipialu½umüin Lot napüshua na wayuu tooloyuu chajanakana Sodoma. Outkajaashii anooipa½apünaa na tooloyuukana napüshua, eekai laülaain oo½ulaka eekai jima½alin, sünain chentaajiraain sünainmüin tü miichikat. 5ƒNa½waatakalaka nümüin Lot sünain maa: ™¿Jalashii na tooloyuu pi½iyou antakana yaa Sodomamüin? Piyu½la naya anooipa½amüin yaamüin yaa wanainmüin süpüla weisalaainjanain namaa ™müshii nümüin Lot. 6ƒNujuittakalaka Lot anooipa½amüin sümaa nüsürülüin tü so½ukot miichi nüchiiruajee. 7ƒNümakalaka namüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

51

Génesis 19

™Wa½lemüyuwaa, mojusü ma½i tü jaa½inreekat naka na te½iyoukana. Tachiajaain joolu½u jia suulia tia. 8ƒJiirakaa, anuu tamaa tü tachonkalüirua piamasükat majayünnüü. Nnojoyülia sünainpünaain tooloyuu. Anasüje müleka nayale taapüin jümüin süpüla jaa½inrüinjatüin tü jüchekakat naka. Akaajasa½a na wayuu te½iyoukana, nnojoliinjana jamajanain jümüin ™müshi Lot namüin. 9ƒOtta müshi½iya na wayuu tooloyuu jutkatshiikana yala anooipa½a, namakalaka nümüin Lot: ™Wayuu naatajachi ne½e pia. Nnojoishi pia laülaainjachin waa½u. Püsünna wapüleerua. Müliashi taa pia watüma nouliale½eya na pi½iyoukana ™müshii naya sünain naapünaain nümaa süpüla neerulüinjatüin tü so½ukot miichi süpüla ekeroloo. 10ƒShiasa½a na aapiee ni½iyoukana, neerulüin tü so½ukot miichi sümaa nayurulüin natüna anooipa½amüin süpüla no½tte½erüin Lot paülü½ümüin sümaa nasürülüin tü so½ukot süchikijee. 11ƒShiasa½a mapa, mo½upa½alaa müshii na wayuukana natüma na ni½iyoukana Lot. Waraitta½ain müshii na wayuukana sünain achajawaa süchiki tü so½ukot miichi je isasü nachiki. Ojuittinnüshi Lot sulu½ujee Sodoma 12_13ƒNamakalaka

joolu½u na piamashii aapiee ni½iyoukana Lot nümüin: ™Naapüin Jehová süchiki tü wayuukolüirua yaakat Sodoma sünain kaainjaraliin ma½i naya. Aluwataaushi waya nütüma Maleiwa yaamüin süpüla waja½ttirüinjatüin tü pueulokat. Je süka ouktüinjatüin wayuu süpüshua yaaya, anakaja pujuittüle kataiwa po½u. Paapira pümaala na püchonniikana, na püshimiakanairua oo½ulaka na püpüshikanairua eekai kepiain sulu½u tü pueulokat, nojuittaiwa pümaa yaajee yaa. Shiimüin sünain waja½ttirüinjatüin tü pueulokat ™müshii naya nümüin Lot. 14ƒNu½unakalaka Lot nepialu½umüin na wayuu tooloyuu ka½wayuuseinjanakana na nüchooin majayünnüükana sünain nümüin namüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 19

52

™Anashii wojuittüle yaajee yaa, süka saja½ttinnüinjatüin tü pueulokat süpüshua nütüma Jehová ™müshi namüin wane½ewaire nakua. Nime½erainpalayaashii naya naa½inru½u. 15ƒJe watta½a maalü, saa½ujee nashapajaain na piamashii aapieekana, namakalaka nümüin Lot: ™Pujuitta pümaala sümaa tü pu½wayuusekat oo½ulaka namaa na piamashii püchonnii majayünnüükana suulia ouktajüin jia sümaa tü pueulokat ™müshii nümüin. 16ƒOtta müshia Lot, nnojoishi ountaain. Kama½ashi ma½i sünain yapain süpüla o½unaa. Je saa½u nümüliajünüin Lot nütüma Jehová, najattünakalaka natüma na piamashiikana aapiee. Je tü nu½wayuusekat je na piamashiikana nüchonnii majayünnüü, najattünaka½aya natüma sulu½ujee tü pueulokat. 17ƒJe nantapa mamüin aka tia suulia tü pueulokat, nümakalaka waneeshia chi aapieekai namüin: ™Juwataa jumaala suulia ouktaa sünain nnojolüin jiirakaain jüchiiruajee sümüin Sodoma. Nnojo jüsha½walaain süpa½a tü nasapükat cha½aya eere palatüin tü süchikat Jordán, wane½ere½eya jüntapa sa½akamüin tü uuchikalüirua ™müshi namüin. 18_19ƒNüsouktakalaka Lot ni½ipajee: ™Senyotkalee, wattasü ma½i tü uuchikalüirua wapüleerua. Oukta taa ne½e waya wopulu½u wanaa sümaa saja½ttinnüin tü pueulokat. Shiimüin sünain kamaneein pia wamüin süpüla pu½tte½erüinjanain waya suulia ouktaa wanaa namaa napüshua na wayuu chakana Sodoma. 20ƒIsa½a wane pueulo jo½uuchon samüin sa½aya. Nnojotsü wattain woulia. Anakaja wo½unüle chamüin cha½aya, ¿jaman? Pütüjaa aa½ulu sünain nnojolüin kepiain wainma wayuu sulu½u tia pueulokat. Shiimüin sünain waa½inmajüneenain cha½aya ™müshi Lot nümüin chi aapieekai. 21ƒNüsouktakalaka nümüin: ™Anasü saa½in tamüin. Nnojoleerü aja½ttinnüin tia pueulokat tatüma. 22ƒJuuntaa jumaala sünain o½unaa chamüin cha½aya. Taja½ttireerü tü pueulokalüirua Sodoma oo½ulaka Gomorra jüntaleepa chamüin cha½aya ™müshi nia nümüin. (Je süka jo½uuchoin tü pueulo nu½unakat alu½umüin Lot, Zoar sünülia maa½ulu yaa.) Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

53

Génesis 19

Aja½ttinnüsü Sodoma oo½ulaka Gomorra 23ƒO½unüshi

Lot sümaa tü nu½wayuusekat je namaa na piamashiikana nüchonnii majayünnüü eemüin tü pueulokat Zoar. Antüshii naya chamüin cha½aya maa aka yaamüin ka½ikat. 24ƒShiasa½a nantapa sulu½umüin tü pueulokat Zoar, ojunuwaa müsia wane ipachen jotusü paliraasü sümaa “azufre” nütüma Jehová chajee iipünaajee saa½umüin tü pueulokalüirua Sodoma oo½ulaka Gomorra. 25ƒJe sütüma tü siki ojutuusükat mmolu½umüin, aja½ttinnüsü tü pueulokalüirua oo½ulaka tü nasapükalüirua eekai pejein sünain eere palatüin tü süchikat Jordán oo½ulaka tü a½ttieekat süpüshua eejatkat sulu½u. Ouktakalaka tü wayuukolüirua süpüshua kepiakat cha½aya. 26ƒShiasa½a tü nu½wayuusekat Lot, süpülapünaa süntüin sulu½umüin Zoar, eirakaasü shia süchiiruajee sümüin Sodoma. Su½utinnakalaka aa½in nütüma Jehová. Ichi½iraa süma½la sümakalaka. Ayatüsia sha½watüin müliashii süka icheitpain ma½i maa aka saa½in ipa. 27ƒShiasa mapa watta½a maalü, ojuittüshi Abraham nipialu½ujee sünain o½unaa eemüin tü anashiikat eejachire naashajaain paala nümaa Jehová soo½opünaa Sodoma. 28ƒNiirakaakalaka yala iipünaajee chamüin wattamüin sünain tü pueulokat Sodoma oo½ulaka Gomorra oo½ulaka tü nasapükat eere palatüin tü süchikat Jordán. Kaittuutaalasü sümüsain saa½ujee tü mmakat maa aka saa½in sümüsain wane siki miyo½ushaata. 29ƒAja½lajaaitpa nütüma Jehová chi Maleiwakai tü pueulokalüirua eere kepiapü½üin Lot cha½aya süpa½a tü nasapükat eere palatüin tü süchikat Jordán. Otta süka sotüin naa½in Jehová tü nümakat paala nümüin Abraham, nnojoishi nu½utirüin aa½in Lot. Müshijese½e nuluwataain na aapieekana süpüla naapirüinjachin nia süpüla nujuittüinjachin sulu½ujee tü pueulokat Sodoma. Kachonshii na nüchooinkana Lot 30ƒOtta müshia Lot, süka mmolüin nia seema makatüinja-

chin sulu½u tü pueulokat Zoar, nujuittakalaka yalajee yala namaa na piamashiikana nüchon majayünnüü. O½unüshii naya Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 19, 20

,20 19

54

chamüin sa½akamüin tü uuchikalüirua süpüla kepiainjanain naya cha½aya sulu½u wane ipa ko½usü. 31ƒSo½u wane ka½i, sümakalaka tü nüchon epayaakat sümüin tü shimiiruakat: ™Ataralaichipa ma½i joo chi washikai. Je nnojotsü tooloyuu yaa sulu½u tü mmakat süpüla na½wayuuseinjanain waya süpüla kachoinjanain waya natüma. 32ƒJoo½uya wasajiraiwa chi washikai niperaiwa süpüla wainkaain nümaa, koo½uliwo½ujeechikalaka nia wamüin ™müsü. 33ƒJe so½u aikat tia, nasirüinjese½e “wiino” chi nashikai. Je niperapa, ainkaasü tü epayaakat nümaa. Otta Lot, süka niperüin ma½i, nnojotsü nütüjaain aa½u sünain shiisalaain tü nüchonkot nümaa. 34ƒShiasa½a mapa watta½amüin, sümakalaka tü epayaakat sümüin tü shimiiruakat: ™Ainkaaitpa taya nümaa chi washikai sa½waipa. Anakaja wasirüle nia “wiino” nüchikua so½u aikat tüü½üya süpüla niperüinjachin maa aka sa½waipa. Je ainkaweerü piakalia nümaa. Kachonjeenakalaka waya nütüma chi washikai süpüla koo½uliwo½uinjachin nia wamüin ™müsü. 35ƒJe so½u aikat tia, nasirüinjese½e “wiino” chi nashikai nüchikua. Je niperapa, ainkaasü tü emiiruaakat nümaa. Otta Lot maa aka paala sa½wai, süka niperüin ma½i, nnojotsü nütüjaain aa½u sünain shiisalaain tü nüchonkot nümaa. 36ƒIpuonnuukalaka joo naya piamale½eya süpüla koo½uliwo½uinjachin nia namüin. 37ƒShiasa½a süchikijee tia, kachonsü tü epayaakat wane jo½uu toolo. Moab nünülia sütüma. Je tü nuu½uliwo½ukalüirua maa½ulu yaa süchikijee wainma juya, naya na wayuu kanüliakana moabita. 38ƒOtta tü emiiruaakat, kachonsü shia½aya wane jo½uu toolo. Ben-ammi nünülia sütüma. Je tü nuu½uliwo½ukalüirua maa½ulu yaa süchikijee wainma juya, naya na wayuu kanüliakana amonita.

20

Abraham je Abimelec 1ƒSo½u

wane ka½i, nükolojookalaka Abraham sümaa tü nüpüshikalüirua je tü nümü½ünüinkalüirua chajee eejachire kepiain chamüin uuchimüin sulu½umüin tü mmakat Neguev. Je nüntapa chamüin cha½aya, ni½itaain nejepüse Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

55

Génesis 20

pasanain sünain tü pueulokat Cades oo½ulaka tü mma maa½inyatuuisü kanüliakat Shur. Shiasa½a süchikijee tia, nükolojookalaka nüchikua eemüin tü pueulo kanüliakat Gerar. Je wanaa sümaa yalajachin nia kepiain sü½ütpa½a tia pueulokat, 2ƒnaattajaa achikit Sara sümaa nu½wayuusein shia. “Pawalaawajiraashii waya”, müshi nia sümüin wayuu. Niasa½a chi laülaashikai naa½u na wayuu chajanakana Gerar, Abimeleckai anülia, sükajee nnojolüin Sara nu½wayuusein Abraham naajüin, neenajitkalaka shia süpüla shiainjatüin wane su½utku tü nu½wayuusekalüirua. 3ƒOtta müsia so½u wane ai, ee½iyataashi chi Maleiwakai nümüin Abimelec nü½lapüinru½u sünain nümüin nümüin: “Ouktajachi pia saa½ujee paapaweein wayuukot tüü, süka nu½wayuusein shia Abraham”, müshi Maleiwa nümüin. 4ƒNüsouktakalaka Abimelec nümüin sünain maa: “Maleiwakalee, maainjalasai taya süka nnojolüin teisalaain sümaa. ¿Pu½utajachikalaka aa½in taya sünain nnojolüin kasain taainjalain? 5ƒNnojoishi kaainjalain taya sümaa tü wayuukot. Tatüjaa aa½ulu tü taa½inrakat sünain anasüin pu½upala. Shiayaa nushunuu Abraham taa½inru½u süka ‘Pawalaawajiraashii waya’, nümüin wamüin. Pütüjaa aa½uchi taya sünain taküjain pümüin tü shiimainkat je sünain pansaain takuaippa pu½upala”, müshi nia nümüin chi Maleiwakai. 6ƒNüsouktakalaka chi Maleiwakai nümüin Abimelec nü½lapüinru½u sünain maa: “Aa, tatüjaa aa½uchi pia sünain pansaain pükuaippa to½upala wanaa sümaa paapaweein tü nu½wayuusekat Abraham süpüla pu½wayuuseinjatüin shia. Shiimüin taa½inmajüin pia wanaa sümaa tia suulia piisalaajüin sümaa. Müshijese½e nnojolin kaainjalain pia. 7ƒAnakaja joolu½u müleka püle½ejirüle shia nüma½anamüin chi su½wayuusekai süchikua. Akaajasa½a müleka nnojorüle püle½ejirüin shia, shiimüin sünain ouktajachin pia je müsia tü wayuu kepiakalüirua pümaa sünain ouktajanain naya wanaa püma½aya. Otta müshia Abraham, saa½u niain tanüikimaajachin, achunteechi nia joolu½u tamüin paa½u süpüla nnojolinjachin to½utüin paa½in”, müshi chi Maleiwakai nümüin Abimelec. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 20

56

8ƒShiasa½a

mapa watta½a maalü nüchijiraapa Abimelec süchikijee nü½lapüjaain, neenajitkalaka nünainmüin napüshua na ni½ipajanakana süpüla nüküjainjatüin namüin tü nümakat chi Maleiwakai nümüin nü½lapüinru½u. Müshiijese½e mmolüin ma½i naya napüshua sütüma tü nüküjakat namüin. 9ƒOtta müshia Abimelec süchikijee tia, nüntirakalaka Abraham nünainmüin. Nümakalaka nümüin: ™Aisha½ajaa, e½rüi wayumüin pia tamüin sünain püntirüin tü naashichinkat chi Maleiwakai tanainmüin je sünainmüin tü tapüshikalüirua. ¿Jamüshi püküjaka½a pa½alain tamüin? ¿Kasa taainjalaka puulia? Nnojotsü eeirüin aapünüin achiki wane aainjalaa eekai müin aka tü paa½inrakat. 10ƒ¿Kasa pikiiru½uka achiki sünain punujulajüin süchiki tü pu½wayuusekat? ™müshi nümüin Abraham. 11ƒNüsouktakalaka Abraham: ™Tü wayuu yaakat sulu½u tü pueulokat Gerar, nnojoliyaasü kasajatüin sümüin tü nuluwataakat anain Maleiwa taa½inru½u. O½utünajachia aa½in taya taa½inru½u süpüla saapaanüinjatüin tü ta½wayuusekat sütüma wayuu yaajatü yaa süpüla su½wayuuseinjatüin shia. 12ƒJe taküjüin paala pümüin wane kasa½aya: Sara, tü ta½wayuusekat, nüchon chi tashikai wanaa tamaa sünain nnojolüin shiain süchoin tü teikat. Sükajee tia, shiimüin sünain pawalaawajiraain waya. Taapaataalakalaka shia süpüla shiainjatüin ta½wayuusein. 13ƒEetüjülia waashajaalain tüü wanaa sümaa nujuittirüin waya Maleiwa nipialu½ujee chi washikai sulu½umüin wane mma naata sünain tamapü½üin sümüin tü ta½wayuusekat mayaa: “Müleka shiimüinre sünain alin taya püpüla, anakaja püküjüle sümüin wayuu kepiakat sulu½u mma eepünaainjanale waya sünain pawalaawajiraain waya”, mapü½üshi taya sümüin ™nümakalaka Abraham nümüin Abimelec. 14ƒOtta Abimelec joolu½u, nüle½ejirakalaka Sara nümüin Abraham süchikua. Je müsia nüsülajüin nümüin anneerü, paa½a, oo½ulaka achepchieeirua. 15ƒNümakalaka nümüin Abraham: ™Kaatei, piirakaa sümüin tü toumainkat. Anakaja müleka püneeküle tü mma püchekakat süpüla kepiainjachin pia sulu½u ™müshi nümüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

57

Génesis 20, 21

16ƒNümakalaka

,21 20

joolu½u Abimelec sümüin Sara: ™Otta müsia piakat, anuu tasülajüin joolu½u nümüin Abraham chi pipayakai 1000 shipesajia shi½ipachonnii pülaata. Je sükajee tüü, atüjaanajatü aa½ulu pia sütüma tü wayuu pümaajatkalüirua sünain maainjalain pia ™müshi nia sümüin. 17_18ƒKasalajanaitpa nümüin Abimelec nütüma chi Maleiwakai saaliijee naapaweein Sara tü nu½wayuusekat Abraham süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Isaitpa joo nachiki kachonwaa nütüma Maleiwa napüshua na jieyuu kepiakana nümaa Abimelec. Otta müshia Abraham, achuntüshi nia naa½u Abimelec nümüin chi Maleiwakai. Je sünainjee nüchuntüin, anaichipa nütüma Maleiwa süpüla kachonwaa süchikua tü nu½wayuusekat oo½ulaka tü jieyuu nüchepchiakalüirua.

21

Jemeishi Isaac 1ƒJe

paala, müshi Jehová sümüin Sara sünain kachoinjatüin shia so½u tü juya nümakat sümüin. Otta müsia joolu½u, ekeraajüsü tü nümakalüinka sümüin. 2ƒIpuotsüjese½e shia. Kachonkalaka shia nümüin Abraham wane jo½uu toolo mayaasüje laülaain ma½i shia. Je tü kashi jemeikat o½u chi nachonkai, shia tü kashi nüküjakat achiki paala chi Maleiwakai namüin. 3ƒNi½itaakalaka Abraham nünülia chi nüchonkai Isaac. 4ƒJe so½u tü mekiisatkat ka½i süchikijee jemelin chi nüchonkai Abraham, o½yotoona atachi nütüma maa aka tü aluwataanakat anain nia paala nütüma chi Maleiwakai. 5ƒJemeishi Isaac poloopa shikii nuuyase Abraham. 6ƒJe so½u ka½ikat tia, müsü saa½in Sara: “Naapüin chi Maleiwakai tamüin wane talataa aa½in süpüla tasirajüinjatüin joolu½u. Je na wayuu aapakana tachiki, talateerü naa½in wanaa tamaa”, müsü. 7ƒAyatüsü aashajaain Sara sünain maa: “Nnojotsü sünoujain wayuu paala sünain kachoinjatüin taya nümüin Abraham. Otta müsia joolu½u, mayaashije laülaain ma½i chi ta½wayuusekai, kachointpa taya nütüma wane jo½uu toolo”, müsü. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 21

58

O½uninnüsü Agar nümaa Ismael nipialu½ujee Abraham 8ƒShiasa½a

mapa nüpütinnapa Isaac chi süchonkai Sara, emi½ijitshi Abraham saa½u kachoinchipain nia sümaa Sara. Wainma wayuu antüsü sünainmüin tü mi½iraakat. 9ƒOtta müshia Ismael, chi nüchonkai Abraham sümüin Agar tü wayuu Egiptoje½ewatkat, nime½erainpalakalaka Isaac. 10ƒJe sütüjaapa Sara saa½u tü naa½inrakat Ismael, süküja achikichi nümüin Abraham sünain maa nümüin: “Püjüta woulia tü achepchieekat nümaa chi süchonkai. Nnojolinjachi kapaalain nia wanaa nümaa Isaac chi tachonkai”, müsü. 11ƒMojusü ma½i naa½in Abraham sütüma tü sümakat Sara nümüin, süka nüchonin Ismaelya. 12ƒOtta chi Maleiwakai, nümakalaka nümüin: “Nnojo mojuin paa½in naalii chi püchon jima½aikai je Agar tü püchepchiakat. Paa½inra tü sümakat Sara pümüin. Süka jamüin, na nuu½uliwo½ukana Isaac, nayeena na puu½uliwo½ukana, maa aka tü taküjakat achiki paala pümüin sünain pansaain tanüiki. 13ƒJe chi süchonkai tü achepchieekat, saa½u niain chi püchonka½iya, kachonjeechi niaka½iya. Wainmeerü tatüma tü nuu½uliwo½ukalüirua. E½nnaajinneena naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu”, müshi. 14ƒShiasa½a watta½amüin süchikijee, nüchijiraakalaka Abraham watta½a maalü. Naapakalaka wane eküülü je wane süta paa½a kalu½usü wüin sümüin Agar. Nüjütakalaka shia nümaa chi süchonkai. Je süchikijee nojuittüin nipialu½ujee Abraham, waraitta½ain müsü Agar nümaa chi süchonkai sulu½upünaa wane mma maa½inyatuuisü. (Je eere waraittüin Agar so½u tia, shia wane pueulo kanüliasü Beerseba maa½ulu yaa.) 15ƒOtta saja½lajaapa tü wüin sulu½ujatkat tü paa½atakat, süpütapünaain chi süchonkai neemiouse wane wunu½u jo½uuchon. 16ƒAkatalaasü shia maa aka poloo shikii “metro” nuulia chi süchonkai sünain müin saa½in süle½eru½u: “Aisha½ajaa, nnojoishi te½rajeein akua chi tachonkai sünain ouktaa”, müsü. Je sünain joyotüin shia cha½aya, o½ttüshi chi süchonkai sünain a½yalajaa. 17ƒShiasa½a mapa, naapakalaka chi Maleiwakai ni½ira chi süchonkai sünain ni½yalajüin. Je yala iipünaajee, aashajaaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

59

Génesis 21

shi wane aapiee nüma½anajeejachi Maleiwa sümaa Agar sünain maa sümüin: “Nii Waa½iraa, pia Agarkat anülia, ¿Kasa mojuka atüma paa½in? Nnojo püshapajaain aa½in naa½u chi püchonkai süka naapüin Maleiwa tü ni½irakat sünain ni½yalajüin. 18ƒPürütkaa pümaala nünainmüin, pükaaliijaiwa nia süpüla nütamaain. Shiimüin sünain kachonjeechin nia tatüma. Watteerü saalin tatüma tü nuu½uliwo½ukalüirua. Kojuteena naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu süpüshua”, müshi Maleiwakai sümüin Agar. 19ƒAkaaliijünüsü nütüma chi Maleiwakai süpüla shi½rüinjatüin wane ishi. O½unüsüjese½e shia sünain aja½itaa sulu½umüin tü ishikat. Saapakalaka wüin nüsüin chi süchonkai. 20_21ƒShiasa½a süchikijee miyo½upa nia, asaajinnüsü wane wayuu jierü chajee Egiptojee sütüma tü niikat Ismael süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Kepiakalaka nia sulu½u wane mma maa½inyatuuisü kanüliasü Parán sünain eein Maleiwa nümaa. Tütüshi ma½i nia sünain ojunaa süka jatü. Pansaasü nünüiki Abraham nümüin Abimelec 22ƒOtta

müshia Abimelec, chi sülaülashikai Gerar, antüshi so½u wane ka½i nünainmüin Abraham. Je nümaashi Ficol, chi sülaülashikai tü nusurulaatsekalüirua. Nümakalaka Abimelec nümüin Abraham: ™Tatüjaa aa½uchi pia sünain eein Maleiwa pümaa je nükaaliijain pia sünain tü kasa paa½inrakat. 23ƒAnakaja müleka pansaale pünüiki tamüin nu½upala chi Maleiwakai sünain nnojoleechin pimeejüin taya. Saa½ujee kamaneeichipain taya pümüin, anakaja joolu½u püküjüle tü shiimainkat waneepia tamüin je namüin na tachonniikana je na too½uliwo½ukana yaaya toumainpa½a ™müshi nümüin Abraham. 24ƒNüsouktakalaka Abraham: ™Ajüüsa½a paashin, pansaweeria tanüiki pümüin sünain taküjeerüin tü shiimüinkat waneepia pümüin. 25ƒOtta müsia joolu½u, tachiajaain paala pia saa½u wane kasa: Antüsüinka wane püchepchiairua sünainmüin wane teishia je oukaashii saa½u suulia saja½itüinjatüin tü tachepchiakalüirua ™müshi nümüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 21, 22

60

26ƒNüsouktakalaka

,22 21

Abimelec ni½ipajee: ™Atak, nnojo tatüjaain aa½u jaraliin aa½inrüin tia. Taapüitpa achiki joolu½u pütüma. ¿Jamüshi nnojoika½a paapirüin taya paala soo½opünaa tia? ™müshi nümüin Abraham. 27ƒNüsülajakalaka Abraham wane anneerüirua oo½ulaka wane paa½airua nümüin Abimelec. Nekeraajiraakalaka nakuaippa süka wane pütchi pansaasü natümajiraa. 28ƒNükatajakalaka Abraham akaratshisü anneerü jimo½onnuu sa½akajee tü na½anneetsekalüirua. 29ƒNüsakinnakalaka nütüma Abimelec: ™¿Jamüinjatsa½a pümüin tü akaratshisükat anneerü jimo½onnuu? ™müshi. 30ƒNüsouktakalaka Abraham: ™Müleka paapaale tü akaratshisükat anneerü jimo½onnuu tasülajüinjatkat pümüin joolu½u, shiyaawaseerü tia sümüin wayuu süpüshua sünain tayain kakumalain tü ishikat ™müshi Abraham nümüin Abimelec. 31ƒJe sünülia tü ishikat maa½ulu yaa, Beerseba münüsü, süka nekeraajiraain nakuaippa cha½aya süka wane pütchi pansaakat natümajiraa. 32ƒShiasa½a süchikijee nanouktüin Abraham je Abimelec tü nakuaippakat cha½aya Beerseba, ale½ejüshi Abimelec nipialu½umüin nümaa Ficol, sulu½umüin tü mma noumainjeetkat na wayuu kanüliakana filisteo mapeena. 33ƒShiasa½a mapa süchikijee tia, nüpünajüin Abraham wane wunu½u kanüliasü “tamarisco” cha½aya peje sünain tü ishikat Beerseba sümaa nu½waajüin Jehová sünain niain Maleiwa Katakai O½u süpüla ka½ikat süpüshua. 34ƒKepiashi Abraham wainma juya sulu½u tia mmakat, tü kepiainjatkat alu½u mapeena tü wayuu kanüliakat filisteo. Oo½ulakünüsü nünoula Abraham nütüma Maleiwa

22

1ƒSo½u

wane ka½i, oo½ulaküna aa½inchi Abraham nütüma Maleiwa süpüla nütüjaainjatüin saa½u müleka shiimüinre nünoujain nünain. Neenajünakalaka nütüma chi Maleiwakai sünain maa: ™Abrahamkalee ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

61

Génesis 22

™Anii taya. 2ƒNümakalaka chi Maleiwakai nümüin: ™Je müshia Isaac, chi püchon waneeshikai, aishikai ma½i püpüla, anakaja joolu½u pümaale nia chamüin sulu½umüin tü mma kanüliakat Moriah. Je cha½aya, saa½u wane uuchi tee½iyateetkat pümüin, pu½uteechi aa½in sünain na½ajünüin süpüla pii½iyatüinjatüin tojut tamüin ™müshi chi Maleiwakai nümüin Abraham. 3ƒShiasa½a mapa watta½a maalü, nüchijiraakalaka Abraham. Nüshottakalaka siki süpüla tü naa½inrüinjatkat nüka chi nüchonkai. Ni½itaakalaka tü sikikat oo½ulaka wane eküülü naa½u chi nüpüliisekai. Neenajakalaka Isaac, chi nüchonkai, oo½ulaka piamashii nüchepchiairua süpüla nümaainjanain naya. No½unakalaka yalajee yaa sünainmüin tü mma nüküjakat achiki chi Maleiwakai. 4ƒShiasa½a süchikijee waraittüin naya apünüin ka½i, ni½rakalaka Abraham tü uuchikat chajee wattajee eemüinjanale nantüin. 5ƒNümakalaka namüin na nüchepchiakana: ™Chajeeinjachi paala taya oo½ulaka chi tachonkai süpüla wa½waajüinjachin chi Maleiwakai. Je süchikijee, ale½ejeena waya jünainmüin. Yaashi½iya paala jia wapüla nümaa chi püliikükai sünain a½atapajaa ™müshi namüin. 6ƒNaapakalaka Abraham tü sikikat nümüin Isaac süpüla nülü½üjüinjatüin shia, tü siki sükuainjatkat tü naapüinjatkat nümüin Maleiwa. Otta müshia Abraham, eesü nüma½ana wane rüi je wane wushu kalu½usü sikemechi jotüinjatkat atüma tü sikikat. Je wopulu½u, 7ƒnümakalaka Isaac: ™Taataa ™müshi. Nüsouktakalaka Abraham: ™¿Kasa wayuu, tachee? ™müshi. Nümakalaka Isaac: ™Anuu wama½ana tü sikemechikat oo½ulaka tü sikikat. ¿Jalashi chi anneetchon wo½utüinjachikai aa½in nümüin Maleiwa? ™müshi. 8ƒNüsouktakalaka Abraham: ™Naaweerüja½a nütüma Maleiwa. Nieechi aapaka wamüin chi anneetchon wo½utüinjachikai aa½in nümüin ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 22

62

Génesis 22:9

Ayatüshija½a sünain waraittüin Abraham nümaa chi nüchonkai. 9ƒShiasa½a nantapa sünainmüin tü uuchi nüküjakat achiki Maleiwa nümüin, nükotchijaakalaka Abraham ipa sümaa nüpaa½uwajaain shia. Ni½itaakalaka tü sikikat saa½u tü ipa apaa½uwajuushikalüirua sünain kettaain shia süpüla achuwajaanaa. Naapaakalaka wane jiiko sünain kapüinjachin chi nüchonkai nütüma. Je nnojolüiwa½aya süchuwajaanüin tü sikikat, ni½itaakalaka joolu½u chi nüchonkai sünain kapüin saa½u tü sikikat. 10ƒNaapaakalaka Abraham tü rüikat süpüla nüsotüinjachin chi nüchonkai. 11ƒShiasa½a wanaa ma½i sümaa tia, eweetalaa müsü iipünaajee nünüiki wane aapiee, sünain shiain nünüiki Jehová, sünain maa: ™Abrahamkalee ™müshi. ™Anii taya ™nüsouktakalaka Abraham. 12ƒNümakalaka chi Maleiwakai: ™Nnojo pünaate½erüin pajapü noo½omüin chi püchonkai süpüla pu½utüinjatüin naa½in tamüin. Saa½ujee yapain pia süpüla paa½inrüinjatüin shia, tatüjaaichipa aa½u pia sünain jüüjüüin ma½i pia sünain oonowaa sümaa tanüiki ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

63

Génesis 22

13ƒNiirakaataalakalaka

joo Abraham sünain ni½rüin wane anneerü toolo ko½oshi süka nu½uwa sa½aka sütüna wunu½u. Nüjüta nümaa achiki joo chi nüchonkai. Naapaakalaka chi anneetkai sümaa nu½utüin naa½in. Ni½itaakalaka nia saa½u tü sikikat sümaa na½ajüin nia nümüin Maleiwa nii½iraka chi nüchonkai. 14ƒNi½itaakalaka Abraham sünülia tü uuchikat “Nieechi Jehová aapaka wamüin”. Münüsüjese½e shia maa½ulu yaa sünainjee tia: “Yaa sulu½u tü a½waajüleekat Jehová, nieechi aapaka wamüin”. 15ƒNaashajaakalaka nüchikua iipünaajee chi Maleiwakai: 16_17ƒ™Taya Jehová aashajaaka pümaa. Tamüshi paala pia sümaa pansaain tanüiki pümüin. Tee½iyateerü joo ta½anasia pümüin saa½ujee yapain pia süpüla pu½utüinjachin naa½in chi püchonkai tamüin, chi waneeshikai püchoin. Pansaatüjülia tanüiki pümüin sünain watteerüin saalii puu½uliwo½u tatüma. Iseerü achiki ayaawajünaa, süka wainmeerüin ma½i shia. Mayaawajuweerü maa aka tü shüliwalakalüirua chakat iipünaa je tü jasai sotpünaakat palaa. Je nayamüleerü tü na½ünüükalüirua. 18ƒJe saa½ujee paa½inrüin tü taluwataakat anain pia, süchunteerü tamüin wayuu sainküin mmakat süpüla anakuaippalüinjatüin shia tatüma maa aka anakuaippain na puu½uliwo½ukana tatüma ™müshi chi Maleiwakai nümüin Abraham. 19ƒAle½ejüshi joolu½u Abraham nümaa Isaac nama½anamüin na piamashiikana nüchepchia eejanale na½atapajüin. Ale½ejüshii napüshua Beersebamüin eere ayatüin kepiain Abraham je tü nüpüshikalüirua. 20ƒOtta müshia Abraham so½u wane ka½i, naapa achikichi Nacor chi nimüliakai sünain kachooin Milca tü nu½wayuusekat sümaa mekiisalüirüin süchonyuu. 21ƒUz nünülia chi epayaakai. Je chi emülieekai, Buz nünülia. Otta chi wane½e, kanüliashi Kemuel. Je Kemuel, nia nüshika Aram. 22ƒEeshi Quesed, Hazo, Pildas, Jidlaf oo½ulaka Betuel. 23ƒJe Betuel, nia süshika Rebeca. Naya na mekiisatkana süchonyuu Milca nümüin Nacor, chi nimüliakai Abraham. 24ƒOtta müsia wane suwala½ata nu½wayuuse Nacor, Reúma sünülia. Pienchishii süchonyuu nümüin: nia Teba, Gaham, Tahas oo½ulaka Maaca. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 23

64

23

23

Eejatüle shi½itaanüin Sara süchikijee ouktaa 1_2ƒShiasa½a

Sara 127 suuyase, anaajaasü cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán eejatüle kepiain shia, yala peje sünain tü pueulo kanüliakat Hebrón. (Quiriat-arba, wane suwala½ata sünüliaya atümaa.) A½yalajüshi ma½i Abraham süchiirua tü nu½wayuusekat. 3ƒWanaa sümaa sülapajünüin aa½u müliashii, nu½unakalaka Abraham eemüinre shikerojia wayuu sulu½umüin tü pueulokat süpüla naashajaainjachin namaa na nuu½uliwo½ukana Het sünain nümüin namüin: 4ƒ™Anaajaasü tü ta½wayuusekat. Je saa½ujee wayuuin naatajachi taya yaa juumainru½u, tachuntüin jümüin wane kaaliwaa. Jüikka tamüin wane mmachon süpüla te½iküinjatüin taamaka sulu½u ™nümakalaka namüin. 5ƒNasouktakalaka nümüin: 6ƒ™Walaülaa, wamüshi paala pia: Kojutshi pia watüma saa½u sünain laülawaa soo½opünaa tü püpüshikalüirua nu½upala chi Pümaleiwasekai. Püneekaja joolu½u wane woowira eekai anain ma½i yaa sulu½u tü mmakat, eekai pücheküin süpüla paamaka. Je chi kama½anakai, naapeerü shia pümüin süpüla pi½itaainjatüin sulu½u ™namakalaka nümüin. 7ƒSaa½ujee nayain koumanin tü mmakat, nejepülaakalaka Abraham namülatu½umüin. Nii½iyatia najutu tia namüin. 8ƒNümakalaka namüin: ™Kaatei, saa½u anain jümüin te½iküinjatüin taamaka yaa juumainru½u, anakaja müleka juchuntüle tapüleerua nümüin Efrón chi nüchonkai Zohar 9ƒsüpüla tayalajüinjatüin tü ipa ko½ukat nüma½anakat sulu½u tü na½a painsekat yala sulu½u tü mma Macpelakat. Anakaja jaashajaale nümaa tapüleerua süpüla nüikküinjatüin shia tamüin saa½u tü nuchunteekat süliain. Keraapa tü waainjüinjatkat ju½upala jiakana, te½ika tameeria taamaka. Amuuyuu meeria shia süpüla tü tapüshikalüirua ™mataalashi Abraham namüin. 10ƒJe eejachire naashajaain Abraham namaa na wayuukana, shia tü noutkajaalekat sünain yootoo. Je na½aka na Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

65

Génesis 23

nuu½uliwo½ukana Het, eejachi Efrón. Nüsouktakalaka ni½ipajee Abraham no½upala napüshua na wayuukana sünain maa: 11ƒ™Walaülaa, nnojotsü shiain kee½ireein waa½in tü pümakat. Naa, paapaa tü ipa ko½ukat oo½ulaka tü apain kalu½ukot shia. Lotüsü joo tanüiki no½upala na tapüshikana yaaya sünain taapeein shia pümüin süpüla pi½itaainjatüin paamaka sulu½u ™nümakalaka nümüin Abraham. 12ƒOtta müshia Abraham, nejepülaakalaka nüchikua namülatu½umüin na nuu½uliwo½ukana Het 13ƒsünain maa nümüin Efrón no½upala napüshua: ™Anasü tamüin tü pütchi pümakat tamüin. Akatsa½a saa½u kojutüin ma½i pia tamüin, paapaa joolu½u tü tanüikikat. Tayalajeein tü ipa ko½ukat oo½ulaka tü apain kalu½ukot shia, saa½u tü püchunteekat süliain. Anakaja wapansaajüle joo wanüiki saa½u süpüla püikküinjatüin shia tamüin te½ikaiwa taamaka sulu½u ™nümakalaka Abraham nümüin Efrón. 14ƒNümakalaka Efrón, 15ƒ™Walaülaa, sülia tü mmakat, shia ne½e 400 shipesajia shi½ipachonnii pülaata. Je süpüla wayuu müin aka wayakana, nnojotsü mülo½uin sülia makat aka tia, ¿aashi müin? Piyalaja maala saa½u tia pi½itaaiwa paamaka yala sulu½u, ™nümakalaka nümüin Abraham. 16ƒTalatakalaka naa½in Abraham sümaa nünüiki Efrón. Je no½upala na wayuukana napüshua, nüpesajakalaka tü neerü nüchuntakat Efrón saa½u tü mmakat. Naapüin 400 shipesajia shi½ipachonnii pülaata. Tia epesajaakat, shiyaawatia oikkawaa oo½ulaka ayalajaa. 17ƒKettaaitpa süikkia tü apainkat nümüin Abraham nükorolokot paala Efrón sulu½u tü mmakat Macpela chaa wiinnaa sünain tü mmakat Mamre. Nnojotsü oikkünüin ne½e sümüiwa tü ipa ko½ukat, oikkünüitpa tü apainkat je müsia wane wunu½ulia yala sulu½u. 18ƒPansaasü süikkia tü apainkat nümüin Abraham saa½in namüin napüshua na nuu½uliwo½ukana Het yootakana nümaa so½u ka½ikat tia. 19ƒShiasa½a süchikijee tia, ni½itaain Abraham müliashii yala sulu½u tü ipa ayalajuushikat nuulia Efrón yala sulu½u tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 23, 24

,24 23

66

mmakat Canaán eere kepiain Abraham peje sünain tü pueulo kanüliakat Hebrón. 20ƒTü apain nüma½anajatkat paala chi nuu½uliwo½ukai Het, je tü ipa sulu½ukot, niyalajüitpa Abraham nuulia süpüla ni½itaainjatüin naamaka je süpüla tü nüpüshikalüirua mapeena.

24

Asaajinnüsü tü nu½wayuuseinjatkat Isaac 1ƒLaülaapa

ma½i Abraham, ayatüsia ee½iyataain na½anasia chi Maleiwakai nümüin soo½opünaa süpüshua tü naa½inrakat. 2ƒShiasa½a so½u wane ka½i, nümakalaka Abraham nümüin chi sülaülashikai na nüchepchiakana, kojutkai ma½i nütüma süka naa½inmajüin süpüshua tü nuwashirüinkat: ™Anakaja pansaale pünüiki joolu½u tamüin nu½upala Jehová, chi Maleiwakai chakai iipünaa oo½ulaka yaa mmolu½u, soo½opünaa tü taashajaainjatkat achiki pümaa. 3_4ƒ. Anakaja püsaajüle yaamüin wane jierü nu½wayuuseinjatkat chi tachonkai Isaac sümaa piainjachin joyotüin süpüla tü maünaakat. Otta, nnojotsü shiainjatüin wane jierü sa½akajeejatkat tü wayuu cananeo kepiakalüirua yaa sulu½u mmakat tüü. O½unüinjachi joolu½u pia chaa wattamüin suumainpa½amüin tü tapüshikalüirua süpüla püsaajüinjatüin wane jierü na½akajee nayakana ™müshi Abraham nümüin. 5ƒNüsakirakalaka chi nüchepchiakai: ™Jama tü majayüt taneeküinjatkat, ¿kaseerü taa½inraka müleka shiyouktüle antaa tamaa yaamüin yaa sulu½umüin tü mmakat? ¿Acheküin tale½ejüin tachikua tamaaiwa chi püchonkai chamüin cha½aya eejachire pujuittüin paala? ™müshi. 6ƒNüsouktakalaka Abraham: ™Nnojo. Nnojoishi pümaainjachin nia chamüin cha½aya. 7ƒSüka jamüin, Jehová, chi Maleiwa chakai iipünaa, nüjütüin paala taya chajee süma½anajee nipia chi tashikai, sulu½ujee suumain tü tapüshikalüirua, yaamüin yaa sulu½umüin mmakat tüü. Pansaasü nünüiki tamüin sünain naapeerüin mmakat tüü sümüin tü too½uliwo½ukalüirua. Otta müshia joolu½u, nüjüteechi chi Maleiwakai wane aapiee Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

67

Génesis 24

Génesis 24:10

püpüleerua, nükaaliijaiwa pia süpüla püntüinjachin cha½aya sünain tü jierü nu½wayuuseinjatkat chi tachonkai. 8ƒJe tü jierü püneekeetkat, müleka shiyouktüle antaa pümaa yaamüin yaa, ekeraajeerü tü pükuaippakat suulia sükajee tia. Otta jalia suulia pümaajüin chi tachonkai chamüin cha½aya ™müshi Abraham nümüin chi nüchepchiakai. 9ƒKettaaitpa tü nanüikijiraakat sünain naa½inrüinjatüin tü nuchuntakat chi nülaamainkai nümüin. 10ƒJe joolu½u chi nüchepchiakai Abraham, nümaakalaka poloosü “camello”, nükorolo chi nülaamainkai, kachisesü korolo wainma eekai anain ma½i sa½akajee tü nuwashirüinkat Abraham. Nu½unakalaka chamüin palaamüin sulu½umüin tü mma Mesopotamiakat eemüin tü pueulo kepiakat alu½u Nacor, chi nimüliakai Abraham. 11ƒShiasa½a süchikijee wainma ka½i sünain waraittaa, antüshi nia je na nümaajanakana motsapa ka½ikat eemüin wane ishi peje sünain tia pueulokat. Antüshii naya wanaa sümaa süka½iya saja½itüin jieyuu pueulopa½aje½ewatkalüirua. Naikkaaje½erüin tü “camellokalüirua” süpüla nashakatüinjanain saa½ujee. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 24

68

12ƒNüchuntakalaka

nümüin Maleiwa sünain maa: “Jehovákalee, pia Maleiwa nu½waajakai Abraham chi talaamainkai. Pii½iyata pümanee so½u ka½ikat tüü nümüin chi talaamainkai sünain pükaaliijain taya süpüla tantüin sünain tü jierü nümakat tamüin. 13ƒAnii taya eekai tü ishi saja½itülekat tü majayünnüü kepiakalüirua sulu½u tü pueulokat. 14ƒMeechi taya joolu½u sümüin wane majayüt saja½itapa tü wüinkat: ‘Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin’, meechi taya sümüin. Je müleka shiale tü jierü püneekajalakat süpüla nu½wayuuseinjatüin Isaac chi püchepchiakai, asoukteerü shia te½ipajee mayaa: ‘Anasü, jamüsa½a, püsa maala. Oo½ulaka taja½iteerü joolu½u süsüin tü pe½ejenakalüiruaya’. Müleka sülatüle tüü, tatüjaweerü aa½u sünain pii½iyatüitpain pümanee nümüin Abraham chi talaamainkai”, müshi nia nümüin Maleiwa. 15ƒShiasa½a nnojolüiwa½aya kettaain tü nümakat nümüin Maleiwa, ni½ralaa nümakalaka Rebeca sünain sülü½üjüin wane amüchi sunulo½u. Nüchon shia Betuel chi süchonkai Milca nu½wayuusekat Nacor nimüliakai Abraham. 16ƒWane majayüt ataralüirü, anasü ma½i shipitüin je nnojoyülia toolomaain. Süntakalaka sünain aja½itaa. 17ƒJe saja½itapa tü wüin-

Génesis 24:15_18 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

69

Génesis 24

kat, nuwataakalaka chi nüchepchiakai Abraham sünainmüin sünain maa sümüin: ™Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin. 18ƒSüsouktakalaka: ™Anakaja talaülaa ™müsü. Süshakatirüinjese½e tü amüchikat sünain saapüin wüin nüsüin. 19ƒJe kettaapa nüsüin, sümakalaka nümüin: ™Aja½iteerü taya tachikua soo½omüin süpüla süsüinjatüin tü pe½ejenakalüiruaya ™müsü nümüin. 20ƒShi½yotokoloko tü apütaasükat sulu½umüin tü anuakat. Su½ttakalaka sünain o½yonowaa süsüin süpüshua tü ne½ejenakalüirua. 21ƒNünanaja nümüsü tü jietkat sünain ko½utüin nia. Eesü naa½in shii½iree nütüjaain saa½u müleka shiale tü jierü nii½iyatajatkat Maleiwa nümüin süpüla nu½wayuuseinjatüin Isaac. 22ƒJe süchikijee süsirüin tü ne½ejenakalüirua, ni½itaakalaka wane che½esaa oorole½eya sünain shi½ichi je ajapünaa oorole½eya jerutsü ma½i sünain wane½ewai sütüna. Je tü ooro nüsülajakat sümüin, kojutsü ma½i shia. 23ƒNüsakirakalaka joo shia: ™¿Jarai kachonka pia tachee? ¿Kamaneeyaajeechije eera nia tamüin je namüin na tamaajanakana süpüla ni½iyouinjanain waya nipialu½u so½u aikat tüü? 24ƒSüsouktakalaka nümüin: ™Chi tashikai, nia Betuelka anülia, nachon Milca oo½ulaka Nacor chi su½wayuusekai. 25ƒJe shiimüin, kamaneejeechi nia jümüin. Eesü atunkülee jüpüla je alama shiküinjatü tü je½ejenakalüirua ™müsü nümüin. 26ƒNüsapainyo½ukakalaka joo chi nüchepchiakai Abraham sümaa naapüin analu½ut nümüin Jehová, chi Maleiwakai, sünain maa: 27ƒ“Jehovákalee, pia Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai, ta½waajüin joo pia. Pansaaitpa joo pünüiki nümüin sünain nii½iyatüin tamüin tü wopukot yaamüin yaa nipialu½umüin nüchon chi nimüliakai”. 28ƒSuwataakalaka joo tü jietkat shipialu½umüin sünain süküjüin sümüin tü shiikat otta namüin na eejanakana Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 24

70

Génesis 24:28_31

sümaa süpüshua tü alatüitpakat sümüin wanaa sümaa saja½itüin. 29_30ƒJe Rebeca, kepayasü. Labán nünülia chi shipayakai. Je ni½rüitpa tü che½esaakat sünain shi½ichi tü nushunuukat oo½ulaka tü japünakalüirua sünain wane½ewai sütüna je naapüitpa tü sümakat sünain aküjaa süchiki tü nünüikikat chi wayuukai sümüin, ojuitta müshia joo nia sünain nuwataain eemüin tü ishikat eejachire a½atapajüin chi nüchepchiakai Abraham sümaa tü ne½ejenakalüirua. 31ƒJe nüntapa nünainmüin, nümakalaka nümüin: ™Antüshi pia wa½lee. Te½rüin sünain nii½iyatüin Jehová na½anasia pümüin. ¿Jamüshi püshakajaaka½a yaaya suulia tü pueulokat? Joo½uya tamaa tepialu½umüin eere yapain tatüma wane paü atunkülee püpüla je eküülü süpüla pe½ejenakalüirua ™müshi Labán nümüin chi nüchepchiakai Abraham. 32ƒO½unüshijese½e chi achepchieekai nipialu½umüin Labán. Je nantapa samüin, nüshakajire½erüin Labán süchise tü ne½ejenakalüirua sümaa niki½rirüin shia. Nüsaajakalaka wüin su½lojia nuu½ui chi nüchepchiakai Abraham je na nümaajanakana. 33ƒOtta süntinnapa wane eküülü nümüin chi nüchepchiakai Abraham, nümakalaka: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

71

Génesis 24

™Anashi taküjüle jümüin wane kasa süpülapünaa teküin ™müshi. ™Anakaja. Püküja pümaala wamüin ™nümakalaka Labán. 34ƒNümakalaka joo chi wayuukai: ™Taya nüchepchiaka½aya Abraham. 35ƒNii½iyatüin Jehová chi Maleiwakai na½anasia nümüin chi talaamainkai. Washirü ma½i nia joolu½u nütüma. Naapüin Maleiwa nümüin anneerü, kaa½ula, paa½a, “camello” je püliikü. Naapüin nümüin pülaata je ooro, oo½ulaka achepchieeirua jieyuu je tooloyuu. 36ƒOtta müsia Sara nu½wayuuse Abraham, kachonsü shia wane toolo laülaapa shia. Je chi talaamainkai, nünaajaainjatü nüpüla chi nüchonkai süpüshua tü kasa eekat nüma½ana. 37ƒ“Müshi chi talaamainkai tamüin: ‘Anakaja pansaale pünüiki joolu½u tamüin soo½opünaa tü taashajaainjatkat achiki pümaa. Nnojo püneeküin wane jierü nu½wayuuseinjatkat chi tachonkai sa½akajee tü jieyuu kepiakalüirua sulu½u tü mmakat Canaán. 38ƒAlu½ujasa o½unüinjachi joolu½u pia chaa suumainpa½amüin tü tapüshikalüirua na½akamüin na nuu½uliwo½ukana chi tashikai, süpüla püneeküinjatüin wane jierü nu½wayuuseinjatkat chi tachonkai’, müshi Abraham chi talaamainkai tamüin. 39ƒOtta tasakirüin nia: ‘¿Kaseerü taa½inraka müleka shiyouktüle tü jietkat antaa tamaa yaamüin yaa sulu½umüin tü mmakat?’, müshi taya nümüin. 40ƒAsouktüshi nia tamüin: ‘Jehová, chi tanoujakai anüiki waneepia, nüjüteechi pümaa wane aapiee nüma½anajeejachi suumainpa½amüin tü tapüshikalüirua. Nükaaliijeechi pia süpüla püntüinjachin sünain tü jierü nu½wayuuseinjatkat chi tachonkai cha½aya na½akamüin na nuu½uliwo½ukana chi tashikai. 41ƒJe püntapa chamüin, müleka nayouktüle süpüla süntajatüin tü jietkat pümaa yaamüin yaa, ekeraajeerü tü pükuaippakat suulia achajawaa jierü sükajee tia’, müshi Abraham chi talaamainkai tamüin. 42ƒ“Je so½uka½ipa wanaa sümaa tantüin eemüin tü ishikat, achuntüshi taya nümüin Jehová, chi Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai sünain tamüin nümüin: ‘PükaaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 24

72

liija taya süpüla tantüin sünain tü jierü nümakat tamüin. 43ƒAnii taya yaaya sü½ütpa½a tü ishikat. Je süntapa wane jierü sünain aja½itaa, tachunteerü sümüin süpüla süsülajüinjatüin wane wüin tasüin. 44ƒJe müleka kamaneere shia sünain saapüin wüin tamüin, je müleka sücheküle süpüleerua süsülajüin wüin süsüin tü te½ejenakalüirua, kasataalejese shiain tü jierü aneekuushikat pütüma süpüla nu½wayuuseinjatüin nüchon chi talaamainkai’, müshi taya nümüin chi Maleiwakai. 45ƒ“Shiasa½a nnojolüiwa½aya kettaain tü tachuntakat nümüin, antaa müsüja½a Rebeca sümaa sülü½üjüin wane amüchi sunulo½u süpüla aja½itaa. Tamakalaka sümüin: ‘Kamanee pia tamüin, püshakatira paala pümüchi püsülajaiwa tasüin wüin’, müshi taya sümüin. 46ƒSüshakatirüinjese½e tü amüchikat sünain maa tamüin: ‘Anakaja talaülaa, je aja½iteerü taya tachikua soo½omüin süpüla süsüinjatüin tü pe½ejenakalüiruaya’, müsü tamüin. Asüshijese½e taya je süsiraleekalaka tü te½ejenakalüirua. 47ƒ“Tasakirakalaka shia: ‘¿Jarai kachonka pia?’. Süsouktakalaka tamüin: ‘Chi tashikai, nia Betuelka anülia, nachon Milca oo½ulaka Nacor chi su½wayuusekai’, müsü tamüin. Te½itaakalaka sünain shi½ichi tü che½esaakat je sünain sütüna, tü japünakalüirua. 48ƒTasapainyo½ukakalaka joo taya sümaa taapüin analu½ut nümüin Jehová. Ta½waajüin Jehová chi Nümaleiwasekai Abraham chi talaamainkai, süka nii½iyatüitpain tamüin tü wopukot yaamüin yaa, süka tantüichipain joo nipialu½umüin Betuel, chi nüchonkai Nacor chi nimüliakai Abraham, je süka eeitpain tapüla Rebeca tü nüchonkot, tü jierü nu½wayuuseinjatkat nüchon chi talaamainkai. 49ƒ“Je joolu½u Wa½lee, anakaja joonoole sümaa tü kee½ireekat naa½in Abraham chi talaamainkai sümaa jaapüin tü jietkat nümüin chi nüchonkai. Otta müleka jiyouktüle süchiki tia, jaapira taya tatüjaaiwa saa½u kasain taa½inrüinjatüin”, nümakalaka chi nüchepchiakai Abraham nümüin Labán chi shipayakai Rebeca. 50ƒNasouktakalaka Labán oo½ulaka Betuel sünain maa nümüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

73

Génesis 24

™Süka niain Maleiwa antirüin pia yaamüin yaa, nnojoleena wachiajaain shia suulia o½unaa pümaa. 51ƒAnuu Rebeca. Anakaja joolu½u su½unüle pümaa süpüla nu½wayuuseinjatüin shia chi nüchonkai chi pülaamainkai, maa aka tü nümakat Jehová ™müshii naya nümüin. 52ƒJe naapapa chi nüchepchiakai Abraham sünain nekeraajüitpain sükuaippa tü jietkat süpüla nu½wayuuseinjatüin nüchon Abraham, nüsapainyo½ukashi nia sünain nu½waajüin Jehová chi Maleiwakai. 53ƒNeerutkalaka tü nüchisekat. Niyu½tkalaka korolo anasü süpüla nüsülajüinjatüin sümüin Rebeca. Nüsülajüin ashe½inyüü oo½ulaka aüliijanaa pülaata je eekai oorole½einya sümüin. Otta nia½aya, asülajüshi kasa eekai kojutüin nümüin chi shipayakai oo½ulaka sümüin tü shiikat. 54ƒJe keraapa sükuaippa tü asülajaakat nütüma chi nüchepchiakai Abraham, eküshijese½e nia je na nümaajanakana. Atunkapünaashii naya so½u aikat tia yala nipialu½u Betuel. Je nachijiraapa watta½a maalü, nümakalaka chi nüchepchiakai Abraham sümüin tü süpüshikalüirua Rebeca: ™Anakaja joolu½u to½unüle sümaa tamaainjatüin tü jietkat chamüin cha½aya nipialu½umüin chi talaamainkai ™müshi nia. 55ƒOtta chi shipayakai Rebeca je tü shiikat, namakalaka nümüin: ™Anasü müleka makatüle shia wamaa maa aka wane semaana, poloo ka½i eera. O½uneerüya½aya pümaa süchikijee tia ™müshii naya. 56ƒNüsouktakalaka namüin: ™Nnojo ja½alijirüin shia suulia o½unaa so½u ka½i tüü. Jütüjaa aa½ulu sünain niain Jehová antitka taya jipialu½umüin. Anasü jaawarüle shia süpüla su½unüinjatüin joolu½u tamaa chamüin nipialu½umüin chi talaamainkai. 57ƒNasouktakalaka nümüin: ™Anakaja weenaküle shia joolu½u wasakiraiwa kasain süchekalain ™müshii. 58ƒNeenakakalaka shia sünain nasakirüin: ™¿Pücheküin süpüleerua o½unaa joolu½u nümaa chi wayuukai? ™müshii. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 24

74

™Aa, tacheküin ™müsü. 59ƒWanaawakalaka saa½in tü süpüshikalüirua Rebeca süpüla su½unüinjatüin joo nümaa chi nüchepchiakai Abraham oo½ulaka na wayuu nümaajanakana. Je eesü wane süchepchia Rebeca, wane jierü kepiasü wainma juya namaa. Je anasü namüin su½unüinjatüin sümaa. 60ƒKapütaayakalaka joo naya wane pütchi anasü sümüinjatü Rebeca sünain maa sümüin: “Wawalakalaa, anasü kachonle pia, wainmaiwa tü puu½uliwo½ukalüirua. Kasataalejese nakanajüin tü na½ünüükalüirua sainküin mmakat süpüshua”. 61ƒYapakalaka

Rebeca je tü süchepchiakalüirua. No½otookalaka joo saa½u tü ne½ejenakalüirua chi nüchepchiakai Abraham sünain o½unaa nümaa. 62ƒJe süpülapünaa nüntüin chi nüchepchiakai Abraham sulu½umüin tü mmakat Canaán sümaa tü jietkat, ale½ejüichipa Isaac nipialu½umüin chi nüshikai yala sulu½u tü mmakat kanüliasü Neguev, wane mma maa½inyatuuisü sulu½u Canaán. Eejachi kepiain nia paala cha½aya eere tü ishi kanüliakat “Kato½uchi E½rakai Taya”. 63ƒSo½u tü ka½i nüntakat o½u chi nüchepchiakai Abraham sümaa tü jietkat, awaralijaashi Isaac motsapa ka½i süpa½apünaa wane anooi peje sünain tü nipiakat. Ni½rakalaka wane “camelloirua” sünain sülü½üttataalain sünainmüin tü miichikat. 64ƒOtta müsia Rebeca shi½rapa Isaac, süshakatakalaka saa½ujee se½ejena. 65ƒSüsakirakalaka chi nüchepchiakai Abraham: ™¿Jarai chi wayuu arütkaakai wanainmüin süpa½ajee tü anooikat? ™müsü. ™Nia Isaac, chi talaamainkai ™nüsouktakalaka. Saapaainjese½e joo tü süpainyeerasekat sünain shi½itaain sünain su½upünaa. 66ƒJe nüntapa Isaac nanainmüin, aküjashi chi nüchepchiakai Abraham nümüin süchiki süpüshua tü alatakat namüin. 67ƒNümaakalaka joo Rebeca Isaac sulu½umüin tü shipiapü½ükat Sara tü niikat süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

75

,25 24

Génesis 24, 25

Aisü ma½i Rebeca nüpüla Isaac. Mayaasüje mojuin naa½in saa½ujee ouktüin tü niikat, anaitpa joo naa½in süka ka½wayuuseichipain nia.

25

Waneeirua nuu½uliwo½ukana Abraham 1ƒAapaashi

joo Abraham wane nu½wayuuse jeket, kanüliasü Cetura. 2ƒKachonsü nütüma waneeirua tooloyuu kanüliashii Zimram, Jocsán, Medán, Madián, Isbac oo½ulaka Súa. 3ƒOtta na nüchonniikana Jocsán: nia Seba oo½ulaka Dedán. Je na nüchonniikana Dedán: nia Asurim, Letusim oo½ulaka Leumim. 4ƒOtta na nüchonniikana Madián: nia Efa, Efer, Hanoc, Abida oo½ulaka Elda. Naya napüshua na süchonniikana Cetura tü wane nu½wayuusekat Abraham. 5ƒNümüinjatü Isaac süpüshua tü nuwashirüinkat chi nüshikai ouktapa nia. 6ƒOtta müshia kataiwa½aya no½u Abraham, asülajapü½üshi kasa anasü namüin napüshua na süchonniikana tü suwala½atakat nu½wayuuse. Je so½u wane ka½i süpülapünaa ouktüin nia, nüjütüin na süchonniikana je na süikeyuukana Cetura chaa wüinpumüin süpüla kepiainjanain naya watta nuulia Isaac. Anaajaashi Abraham 7_8ƒNaa½inrapü½üin

Abraham wainma kasa anasü kataiwa½aya no½u, je ouktüshi nia 175 nuuyase. 9ƒE½iküna münüshija½a nia natüma Isaac oo½ulaka Ismael na nüchonniikana. E½itaanüshi nia chaa sulu½u tü ipa ko½ukat eere tü apainkat sulu½u tü mma Macpelakat chaa wiinnaa sünain tü mmakat Mamre. Shia tü na½apainsekat paala Efrón chi nüchonkai Zohar, napüshi na nuu½uliwo½ukana Het. 10ƒTü apain kalu½ukot tü ipa ko½ukat, ayalajuushi paala nütüma Abraham noulia na nuu½uliwo½ukana Het. Shia eejatüle shi½itaanüin paala Sara tü nu½wayuusekat. 11ƒShiasa½a süchikijee ouktüin Abraham, nii½iyatüin chi Maleiwakai na½anasia nümüin Isaac wanaa sümaa kepiain nia peje sünain tü ishi kanüliakat “Kato½uchi E½rakai Taya”. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 25

76 Na nuu½uliwo½ukana Ismael.

12ƒAnuu nanülia na nuu½uliwo½ukana Ismael chi nüchonkai

Abraham. Nia süchonka Agar tü wayuu Egiptoje½ewatkat süchepchiapü½ükat Sara, tü jierü aapünakat paala sütüma Sara nümüin Abraham süpüla kachoinjachin nia sümüin. 13ƒNa nüchonniikana Ismael: Nebaiot chi epayaakai, Cedar, Adbeel, Mibsam, 14ƒMisma, Duma, Massa, 15ƒHadar, Tema, Jetur, Nafis oo½ulaka Cedema chi emülieekai. 16ƒNaya shikiijeenaka poloo piammüin e½irukuu sainküin mmakat süpüshua. Je tü nejepüsekalüirua eepü½üle nantapünaain na nuu½uliwo½ukana Ismael je tü mma kepiapü½ükat alu½u, e½itaanüsü nanülia na nüchonniikana Ismael sünain wane½ewai nakua. 17ƒOtta müshia Ismael, ouktüshi nia 137 nuuyase. 18ƒJe na nuu½uliwo½ukana Ismael, ayatüshii kepiain naya sulu½u tü mmakat chaa wüinpumüin saa½u tü mmakat Egipto, eere tü wopu Asiriamüinjatkat, o½ttüsü sünainjee tü mmakat Havila sünainmüinree tü mmakat Shur. Katatüsü waneepia noumain noulia na wane nuu½uliwo½ukana Abraham. Jemeishii Jacob oo½ulaka Esaú 19ƒAnuu

nüchiki Isaac chi nüchonkai Abraham. 20ƒShiasa½a pienchipa shikii nuuyase Isaac, nu½wayuusesü Rebeca, nüshunuu Labán, na nüchonniikana Betuel chi wayuu arameo chaje½ewaikai sulu½ujee tü mma kanüliakat Padanaram. 21ƒOtta müsia Rebeca, maralü shia. Achuntüshijese½e Isaac nümüin Jehová saa½u tü nu½wayuusekat süpüla kachoinjatüin shia je naapüin tü nüchuntakat nümüin. Ipuotkalaka shia. 22ƒJe süpülapünaa neweetüin, ayoujiraashii naya süle½eru½ujee tü neikat. Müsü saa½in süle½eru½u: “¿Jamüsü sülataka½a tamüin tüü?”, müsü shia sünain süchuntüin nümüin Jehová shii½iree nüküjüinjatüin jamalu½ulüin tia sümüin. 23ƒNüsouktakalaka Jehová sümüin: “Senkeyuuinjana püchonnii. Nayeena sütuushika½aya piama shi½ipapa½a e½irukuu. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

77

Génesis 25

Ayoujiraakuu meena wane na nuu½uliwo½ukana namaa na nuu½uliwo½ukana wane½eya. Katsüinjeena ma½i wane noulia na waneeinnua. Je na nuu½uliwo½ukana chi emülieekai, laülaajeena naya waneepia naa½u na nuu½uliwo½ukana chi epayaakai”. 24ƒShiasa½a

kettaapa sükalia Rebeca süpüla kachonwaa, jemeishii sümüin süchonnii toolo senkeyuu. 25ƒChi epayaakai, ishotai je koishi ma½i nia½ayasa. E½itaanüsü Esaú nünüliain. 26ƒJe nüchikijee, eweetüshi chi emülieekai sünain najapulu½ujüin shiinee nuu½ui chi epayaakai. E½itaanüsü Jacob nünüliain. Jemeishii na nüchonniikana Isaac aippiruapa shikii nuuyase. Naapüin Esaú sujut e½irumaa nüma½anajatkat 27ƒJe miyo½upa Esaú, tütüshi nia süpüleerua olojoo je kama-

lainsü nümüin waraittaa sainküin mojuui. Otta müshia Jacob, wayuu jimatüshi nipialu½u. 28ƒOtta Isaac, kamalainshi nümüin Esaú nuulia Jacob süka nikapü½üin tü kasa simoluuna nu½utapü½ükat aa½in chi nüchonkai sünain olojoo. Otta müsia Rebeca, kamalainshi sümüin Jacob nuulia Esaú. 29ƒSo½u wane ka½i, a½lakajaashi Jacob wane pitshuushi kerasü. Nüle½ejakalaka Esaú sünainjee olojoo sümaa jamüsirüin ma½i nia. 30ƒNümakalaka nümüin Jacob: ™Ouktüshi taya jamü. Che½e tamüin süpüshi türa putse ishokot o½u ™müshi. (Je na nuu½uliwo½ukana Esaú maa½ulu yaa, Edom nanülia süka “ishosü” malu½ulüin tia süka pütchi hebreo.) 31ƒNüsouktakalaka Jacob nümüin: ™Saa½u e½irumaain pia, makatüinjat püma½ana tü nuwashirüinkat chi washikai. Otta müleka paapüle tamüin sujut e½irumaa püma½anakat, taapeerüja½a shii½iraka pümüin tü totsekat ™müshi. 32ƒNümakalaka Esaú: ™Anakaja. Süka jamüin, motsosü ma½i taa½in, nnojotsü kasajatüin tamüin sujut e½irumaa tama½anakat ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 25, 26

78

33ƒNüsouktakalaka

,26 25

Jacob: ™Otta palajana, tü kee½ireekat taa½in, shia pansaainjatüin pünüiki tamüin sünain paapüinjatüin joolu½u tamüin sujut e½irumaa püma½anakat ™müshi. Pansaaitpa joo nünüiki Esaú nümüin Jacob sünain naapüin sujut e½irumaa nüma½anajatkat nümüin. 34ƒNaapakalaka Jacob wane pan oo½ulaka süpüshi tü nutsekat nümüin Esaú. Süchikijee niküin je nüsüin, ojuittaashi nia. Naapüitpa joo sujut e½irumaa nüma½anajatkat saa½u wane eküülü ne½e sükajee nnojolüin kasajatüin shia nümüin.

26

Kepiashi Isaac cha½aya Gerar 1ƒWanaa

sümaa kepiain Isaac cha½aya peje sünain tü ishikat kanüliasü “Kato½uchi E½rakai Taya”, antalaa müsüja½a wane jamü saa½u tü mmakat, maa aka tü alatakat paala nümüin Abraham chi nüshikai. Jashichipa ma½i tü jamükat nümüin Isaac, no½onookalaka sü½ütpa½amüin wane pueulo kanüliasü Gerar eere kepiain Abimelec chi laülaashikai saa½u tü wayuu kanüliakalüirua filisteo. 2ƒJe cha½aya, eweetüshi Jehová nümüin sünain maa nümüin: “Tee½iyateerü joo pümüin jalainjachin po½onooin. Makatüinjachi pia yaaya sulu½u tü mmakat. Nnojo po½onooin chamüin Egiptomüin. 3ƒJimateechi pia yaaya süpa½apünaa tü mmakat. Anakuaippaleechi pia tatüma süka eejeechin taya pümaa waneepia. Je süpüshua mmakat tüü, taapeerü shia pümüin je namüin na puu½uliwo½ukana süka pansaajeerüin tü tamakat paala nümüin Abraham chi püshikai süpüla tee½iyatüinjatüin ta½anasia nümüin. 4ƒPansaatüjülia tanüiki pümüin sünain watteerüin saalii puu½uliwo½u tatüma. Mayaawajuweerü shia maa aka tü shüliwalakalüirua chakat iipünaa. Je taapeerü namüin süpüshua tü mmakat. Otta tü wayuukolüirua sainküin mmakat süpüshua, süchunteerü tamüin shii½iree tee½iyatüinjatüin ta½anasia namüin maa aka tee½iyatüin shia namüin na puu½uliwo½ukana. 5ƒAnakuaippaleechi pia tatüma naa½ujee Abraham, süka nünoujain tanüiki. Shiimüin sünain naa½inrüin süpüshua tü taluwataakat anain je sünain jüüjüüin sümüin süpüGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

79

Génesis 26

shua tü tekirajakat anain”, müshi Jehová nümüin Isaac. Isaac sümüin tü nümakat Jehová nümüin sümaa nnojolüin no½onooin Egiptomüin. Makatüshi nia cha½aya Gerar. 7ƒJe nayasa½a na wayuu tooloyuu kepiakana cha½aya Gerar, ne½rapa Rebeca, nasakirüin Isaac müleka nu½wayuusere shia nnojottaale nu½wayuusein. Naattajaa achikit Rebeca sümaa nu½wayuusein shia. “Pawalaawajiraashii waya”, mapü½üshi nia namüin. Saa½u anasüchoin ma½i shia, mmotshi nia sheema nu½utinnüinjachin aa½in saa½ujee shiain nu½wayuusein. 8ƒShiasa½a süchikijee kojuya kashi wanaa sümaa kepiain Isaac cha½aya Gerar, eirakaashi Abimelec sulu½ujee wane shipentaanase nipia. Ni½rakalaka Isaac wanaa sümaa nii½iyatüin tü naaliikat sümüin Rebeca maa aka wane wayuu sümüin nu½wayuuse. 9ƒNeenajinnakalaka Isaac nütüma Abimelec süpüla nüsakirüinjachin nia: ™¿Jamüsü punujulajaka½a süchiki woulia sünain pu½wayuusein shia? “Pawalaawajiraashii waya” ¿jamüsü pümaka½a wamüin? ™müshi nia nümüin. Nüsouktakalaka Isaac: ™Müleka taküjüleje sünain ta½wayuusein shia, o½utinnayaajeechi aa½in taya taajüin ™müshi. 10ƒNümakalaka Abimelec: ™E½rüi wayumüin pia sükajee paa½inrüin tia wamüin. Piaje kasitka müleka süsaajaanüleje nütüma wane wayuu yaaje½ewai süpüla nu½wayuuseinjatüin shia ™müshi. 11ƒNachiajaanakalaka joo na wayuukana nütüma Abimelec sünain maa namüin: ™Chi eekai naa½inrüin kasa mojusü nümüin wayuukai chii otta sümüin tü nu½wayuusekat, shiimüin sünain to½utireechin aa½in. 12ƒShiasa mapa tia, ayatüshi Isaac sünain kepiain sü½ütpa½a Gerar. Kapünajüinshi nia cha½aya sulu½u na½apainse. Je süka nii½iyatüin Jehová na½anasia nümüin, asotüsü tü pünajütkat, emiyo½ulaasü sünain sujuittirüin poloo shikii süchon sünainjee waneesia so½u. 13ƒAyatüshi nia sünain anakuaippalin sümaa washirüin ma½i nia. 14ƒJe saa½ujee wainmain 6ƒJüüjüüshi

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 26

80

anneerü oo½ulaka paa½a oo½ulaka achepchieeirua nüma½ana Isaac, achunjasü saa½in tü wayuu filisteokalüirua. 15ƒE½rüliishii wayumüin naya nümüin. Nejinain mma oo½ulaka ipa sulu½u tü ishikalüirua eere naja½itüin Isaac, tü ishi apotuushikat paala natüma na nüchepchiakana Abraham kataiwa½aya no½u. 16ƒSo½u wane ka½i, nümakalaka Abimelec nümüin Isaac: ™Katsüinchipa pia woulia süka washirüichipain ma½i pia. Anakaja joolu½u müleka piyakalaale yaajee woulia ™müshi nia nümüin. 17ƒO½unüshijese½e Isaac mamüin aka tia sünain ni½itaain nejepüse süpa½amüin wane nasapü Gerar sünüliaya eejachire kepiain nia kojuya kashi. 18ƒJe tü ishi apotuushikalüirua paala sütüma tü nüchepchiakalüirua Abraham kataiwa½aya no½u, tü ejinnüitpakat alu½u mma sütüma tü filisteokalüirua, nipitirüin Isaac joo shia süchikua. Ayatüsia nütüma sünülia tü ishikalüirua aapuushikat paala nütüma chi nüshikai. 19ƒShiasa mapa tia, napotüin na nüchepchiakana Isaac wane ishi jeket cha½aya süpa½a tü nasapükat. Nantakalaka sünain wane wüin anasü cha½aya, aparatsü mmaapüjee. 20ƒOtta tü anneetpü½ükalüirua chaje½ewatkat Gerarjee, a½ülüjaashii namaa na na½anneetsepü½ükana Isaac sünain maa namüin: “Tü wüinkat, wapülajatü wayakana, nnojotsü jüpülajatüin jiakana”. Shiasa sünainjee tia, ni½itaakalaka Isaac “A½ülüjirawaa” sümünüin tia ishikat. 21ƒOpotüshiijese½e naya wane ishiya. Je süka ayatüin na½ülüjiraain saa½ujee tü ishi jeketkat, ni½itaakalaka Isaac “Pa½ünüüwajirawaa” sümünüin. 22ƒNo½onookalaka joo Isaac yalajee yala sulu½umüin wane mma. Je chamüin, nüpotirüin wane ishiya. Je süka nnojolüitpain a½ülüjirawaa saa½ujee tia ishikat, ni½itaain “Ejimalawaa” sümünüin sünain maa: “Ejimalaainapa joo waya nütüma Jehová süpüla kepiain sulu½u tü mmakat, je washireena waya yaaya”, sünain nümüin. 23ƒJe so½u wane ka½i, nüle½ejakalaka Isaac nüchikua palaamüin nükua Beersebamüin eere tü ishi kanüliakat “Kato½uchi E½rakai Taya”. 24ƒJe aipa½a so½u tü ka½i nüntakat o½u Isaac chamüin, ee½iyataashi Jehová nümüin sünain maa nümüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

81

Génesis 26

“Tayakai chi Nümaleiwasekai Abraham chi püshikai. Nnojo mmolüin pia sheema tü alateetkat mapeena, süka pümaajeechin taya waneepia. Shiimüin sünain tee½iyateechin ta½anasia pümüin. Wainmeerü tü puu½uliwo½ukalüirua, maa aka tü tamakat nümüin Abraham chi tachepchiakai sünain pansaain tanüiki nümüin”. 25ƒJe

watta½a maalü, nüpaa½uwajaakalaka ipa süpüla akumajaa wane a½ajüleepala süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüinjatüin nujut nümüin. Nu½waajakalaka Jehová eere tü a½ajüleepalakat. Shiasa süchikijee tia, o½ttüshii naya sünain akumajawaa nejepüse cha½aya Beerseba. Opotünüsü joo wane ishi jeketüya cha½aya natüma na nüchepchiakana. Aleewajiraashii Isaac nümaa Abimelec 26 ƒ So½u

wane ka½i, wanaa sümaa kepiain Isaac cha½aya Beerseba, nüntakalaka Abimelec, chi sülaülashikai Gerar, süpüla naashajaain nümaa. Je antüshi Ahuzat nümaa, wane nütünajut kojutshi nütüma, oo½ulaka Ficol, chi sülaülashikai tü nusurulaatsekalüirua. 27ƒNasakinnakalaka nütüma Isaac: ™¿Jamüshii jüntaka½a joolu½u tama½anamüin süka jujuittirüinkain paala taya jüma½anajee? 28ƒNüsouktakalaka Abimelec nümüin: ™Watüjaaitpa aa½u sünain eein Jehová chi Pümaleiwasekai pümaa. Anasü saa½in wamüin müleka pansaale pünüiki joolu½u wamüin soo½opünaa tü waashajaainjatkat achiki pümaa. 29ƒMaa aka nnojoliin we½rülüin wayumüin paala pümüin, anakaja pansaale pünüiki joolu½u süpüla nnojoleechin pi½rülüin wayumüin wamü½inya. Pütüjaa aa½ulu sümaa kamaneein waya pümüin wanaa sümaa kepiapü½üin pia wa½aka. Nnojotsü eein wane mojujirawaa watüma wanaa sümaa pu½unüin wama½anajee. Watüjaaitpa aa½u joolu½u sünain nii½iyatüin na½anasia chi Pümaleiwasekai pümüin ™müshi Abimelec nümüin Isaac. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 26, 27

82

30ƒNü½lakaje½erakalaka Isaac wane eküülü anasü ma½i napüla na ni½iyoukana. Ekaashii naya, asaashii naya. 31ƒShiasa

mapa watta½a, achijiraashii naya watta½a maalü. Pansaajiraakalaka nanüiki süpüla aleewajiraainjanain naya sünain maa: “Anasüja½a paajüin süka tia, aleewajiraajeena waya”, majiraashii. Shiasa süchikijee tia, apütaajiraashii naya nümaa Isaac. 32ƒJe so½u tü ka½i nu½unakat o½u Abimelec, nantakalaka na nüchepchiakana Isaac nünainmüin sünain maa nümüin: “Antüinapa waya sünain wüin sulu½u tü ishi wapotüitpakat”, müshii naya. 33ƒNi½itaain “Seba” sümünüin tia ishikat. Je sünülia tü pueulokat maa½ulu yaa, Beerseba münüsü. Naapaain Esaú wayuu naatajatü süpüla nu½wayuusein ,27 26

34ƒShiasa½a

pienchipa shikii nuuyase Esaú, ka½wayuuseshi piamasü wayuu, nuu½uliwo½ukana Het. Wayuu naata sümüin nuulia. Tü wane, Judit sünülia, nüchon Beeri. Oo½ulaka wane, Basemat sünülia, nüchon Elón. 35ƒJe mojushaata ma½i naa½in Isaac oo½ulaka Rebeca saa½u ka½wayuusein Esaú jieyuu naatajatü. Nia makatajaika apüla Jacob tü nuwashirüinkat Isaac

27

1ƒShiasa

mapa wainma juya, laülaaichipa joo Isaac, mo½usai nia. So½u wane ka½i, neenakakalaka Esaú chi nüchon epayaakai nünainmüin sünain maa nümüin: ™Tachee ™nümakalaka. ™Anii taya ™nüsouktakalaka. 2ƒNümakalaka joo Isaac nümüin: ™Pütüjaa aa½ulu sünain laülaain ma½i taya, sünain talü½ülüichin süpüla ouktaa. 3ƒAnakaja müleka paapaale tü pu½uraichisekat pulojoiwa tamüin kasa simoluuna, 4ƒpü½lakajaaiwa shia maa aka sükuaippa tü eküülü tachekapü½ükat, tekaaiwa shia. Je süchikijee teküin shia, taapeerü pümüin wane pütchi tapütaayajatkat süka pejeichin taya süpüla ouktaa. Saa½u piain tachon epayaa, tapüteerü püpüla tü tawashirüinkat. ™müshi Isaac nümüin Esaú. 5ƒWanaa sümaa naashajaain Isaac nümaa Esaú, eejatü Rebeca sünain aapajaa süpüshua tü nümakat nümüin chi Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

83

Génesis 27

nüchonkai. Je süchikijee nujuittüin Esaú süpüla olojoo, 6ƒsümakalaka Rebeca nümüin Jacob: ™Taapüitpa nünüiki chi püshikai nümüin Esaú sünain maa nümüin: 7ƒ“Pulojo wane kasa simoluuna, pü½lakajaaiwa shia tamüin. Je süchikijee teküin shia, süka pejeichin taya süpüla ouktaa, taapeerü pümüin no½ulu½u Jehová tü pütchi tapütaayajatkat, tü makatüinjatkat akajee tü tawashirüinkat püpüla”, müshi nia. 8ƒTachee, paapaa tanüiki süpüla paa½inrüinjatüin tü tamüinjatkat joolu½u pümüin. 9ƒPu½una mata sa½akamüin wamü½ünüin, püneekaiwa piamasü kaa½ulachen eekai kaüsüin, püntiraiwa shia tamüin, ta½lakajaaiwa shia nüpüla chi püshikai tü eküülü nikaajakat ma½i. 10ƒPaapeerü shia nümüin süpüla niküinjatüin süpüla naapeerüin pümüin süpülapünaa ouktaa tü pütchi nüpütaayajatkat, tü makatüinjatkat akajee tü nuwashirüinkat püpüla ™müsü Rebeca nümüin Jacob. 11ƒOtta Jacob, nümakalaka sümüin tü niikat: ™Koi atachi Esaú, otta tayakai, moi atachi. 12ƒEesü süpüla ni½itaain najapü chi tashikai tanain je nütüjaajeechi aa½u taya sünain te½ike½erüin nia. Nnojoleerü nüpütaain tapüla wane pütchi analu½ut sükajee tia. Nu½ulejeechi ne½e taya ™nümakalaka. 13ƒSüsouktakalaka tü niikat: ™Tachee, müleka sülatüle tia, tü wayuu o½ulejüneetkat nütüma, nnojoleechi piain piakai alu½ujasa tayeerü tayakat. Kakua pia süchiirua tü tamakat pümüin. Püsaaja pümaala tü kaa½ulachenkat tamüin ™müsü nümüin. 14ƒO½unüshijese½e nia süpüla asaajaa tü kaa½ulachenkat sünainmüin tü niikat. Sü½lakajaakalaka nüpüla Isaac tü eküülü nikaajakat ma½i. 15ƒShiasa süchikijee tia, saapaakalaka wane nüshe½in Esaú eekai anain ma½i anaajaaushin sütüma yaa shipialu½u. Saapakalaka tü kuluutkat nümüin Jacob süpüla na½anaainjatüin shia. 16ƒShi½itaakalaka süta tü kaa½ulachenkat saa½u nütüna je nunutpa½a eere moin nünain. 17ƒSaapakalaka joo tü eküülü nikaajakat nümüin je tü pan aainjünüitpakat sütüma. 18ƒNikerolokalaka Jacob nünainmüin chi nüshikai sünain maa nümüin: ™Jama taataa ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 27

84

™Anii taya tachee. ¿Jarai pia? ™nümakalaka. 19ƒNüsouktakalaka Jacob: ™Taya Esaúkai chi püchon epayaakai. Taa½inrüitpa tü pümakat tamüin. Yapasü joo tü piküinkat, tü shi½iruku tasitkat pümüin. Anakaja joolu½u pikaale shia süpüla paapüinjatüin tamüin tü pütchi püpütaayajatkat, tü makatüinjatkat akajee tü püwashirüinkat tapüla ™müshi Jacob nümüin chi nüshikai. 20ƒNümakalaka Isaac: ™Atak, motso½okatche ma½i pümaa sünain antaa sünain ™müshi. Nüsouktakalaka Jacob: ™Akaaliijünüshi taya nütüma Jehová chi Pümaleiwasekai ™müshi. 21ƒNümakalaka Isaac nümüin Jacob: ™¿Shiimü½inya sünain piainya Esaú? Jalaichi tanainmüin, te½itaaiwa tajapü paa½u süpüla tatüjaain saa½u ™müshi. 22ƒArütkaashi joo Jacob nünainmüin chi nüshikai. Ni½itaakalaka Isaac najapü naa½u chi nüchonkai sünain müin Génesis 27:22_23

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

85

Génesis 27

naa½in nüle½eru½u: “Tü nütünakat, müsü aka saa½in nütüna Esaú, otta tü nünüikikat, shia nünüiki Jacob”, müshi. 23ƒNnojoishi niyaawatüin Jacob süka koiyaain nütüna maa aka nütüna Esaú. Nu½ttapa sünain naapüin nümüin tü pütchi nüpütaayajatkat, 24ƒnüsakirakalaka nia nüchikua: ™¿Shiimüin sünain pia½ayain Esaú? ™müshi. ™Shiimüin taya½ayan ™müshi chi nüchonkai nümüin. 25ƒNümakalaka Isaac: ™Püsaaja tamüin süpüshi tü eküütkat tekaaiwan. Süchikijee teküin shia, apütaajeechi taya püpüla süka wane pütchi analu½ut ™müshi. Niküin shia je nüsale½enya wane “wiino”. 26ƒAyatüshi aashajaain Isaac: ™Tachee, jalaichi peje tanain sümaa püchu½lüin tawalapa½a ™müshi. 27ƒJe nürütkaapa Jacob sümaa nüchu½lüin nuwalapa½a, naatüin Isaac sheejuu tü nüshe½inkat. Nütüjaaichipa aa½u sünain niayaain Esaú naajüin, naapüin nümüin tü pütchi nüpütaayajatkat sünain maa: “Eitataayai saa½in, shiaya½asa neejuu chi tachonkai tüü, maa aka saa½in sheejuu wane apain aa½inmajünakat nütüma Jehová. 28 Kasataalejese süntinnüin nütüma Jehová tü juyakat chajee nüma½anajee saa½umüin tü pünajütkat süpüla koo½omüinjatüin shia, süpüla joulüinjatüin pümüin a½ttiee oo½ulaka ‘wiino’. 29 Kasataalejese kachepchiain pia watta saalin e½irukuu, sümaa laülaain tü puu½uliwo½ukalüirua saa½u wayuu wainma. Kasataalejese laülaain pia saa½u tü püpüshikalüirua süpüshua, süpüla jüüjüüinjatüin shia pümüin waneepia. Chi wayuu o½ulejakai pia, anashi süsalaiwa nia nütüma Jehová. Chi wayuu anakai anüiki pümüin, anashi nii½iyatüle Jehová tü na½anasiakat nümüin”. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 27

86

30ƒShiasa

mapa süchikijee naapüin Isaac nümüin Jacob tü pütchi nüpütaayajatkat süka pejeichin nia süpüla ouktaa, süchikijee nujuittüin Jacob, nüntakalaka Esaú chi epayaakai sa½akajee mojuui eejachire nulojüin tü niküinjatkat chi nüshikai. 31ƒMaa aka tü naa½inrakat Jacob palajana, nü½lakajaakalaka Esaú wane eküülü nikaajakat ma½i sümaa nüntirüin shia nümüin chi nüshikai sünain maa nümüin: ™Taataa, anii taya sümaa tü eküülü tolojolokot püpüla. Anakaja joolu½u pikaale shia süpüla paapüinjatüin tamüin tü pütchi püpütaayajatkat, tü makatüinjatkat akajee tü püwashirüinkat tapüla ™müshi. 32ƒ™¿Jaraikai pia? ™nüsakirakalaka Isaac. ™Tayakai, Esaú chi püchon epayaakai ™nüsouktakalaka. 33ƒAinkuusü ma½i naa½in Isaac sünain nukutkujaain ma½i sünain nüsakirüin: ™Aisha½ajaa, ¿jaraisa½a chi antitkai tamüin wane eküülü olojuushikat nütüma naajüin? Tekaaitpa shia püpülapünaa. Je süchikijee tekaain, taapüitpa nümüin tü pütchi tapütaayajatkat süpülapünaa ouktüin taya. Je süka niain chi makatajachikai ama½ana tü tawashirüinkat, müiria maakatuuin shia nuulia ™müshi. 34ƒShiasa½a naapapa Esaú tü nümakat chi nüshikai nümüin, emetutsü ma½i ni½ira sünain nümüin nümüin chi nüshikai: ™Taataa, aisha½ajaa, anashi püpütaale tapüla süka wane pütchi analu½ulia ™müshi. 35ƒNüsouktakalaka Isaac: ™Nnojo, isasü tachiki. Antüichipa chi pimüliakai sümaa ni½ike½erüin taya. Naakatüitpa puulia tü pütchi tapütaayajatkat pümüin süpülapünaa ouktüin taya ™müshi. 36ƒNümakalaka Esaú: ™Aisha½ajaa, piantuaichi joolu½u ni½ike½erüin taya chi temüliakai. Naakatüin toulia sujut e½irumaa. Je joolu½u, naakatüitpa toulia tü pütchi püpütaayajatkat tamüin. Jacob nünülia süka shiimüin e½ike½erülin nia ™müshi. (Tü pütchikat “Jacob” süka nanüiki, “E½ike½erüi” malu½ulu.) Nüchuntakalaka Esaú nüchikua nümüin chi nüshikai: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

87

Génesis 27

™¿Jama eetaapa½aya wane pütchi analu½ut paapüinjatkat tamüin? ™müshi. 37ƒNüsouktakalaka Isaac: ™Kaatei, taküjaitpa nümüin chi pimüliakai sünain laülaainjachin paa½u, je sünain jüüjüüinjatüin tü nüpüshikalüirua nümüin, je sünain joulüinjatüin nümüin a½ttiee oo½ulaka “wiino”. Aisha½ajaa tachee, ¿kasakainjatka joo shia tatüma? ™müshi. 38ƒMasütaajusai Esaú sünain achuntaa wainmatua nümüin chi nüshikai sünain a½yalajaa: ™Taataa, ¿jama eetaapa½aya püma½ana wane pütchi analu½ut tamüinjatkat pütüma? Aisha½ajaa, püküja maala tamüin ™müshi. 39ƒNüsouktakalaka Isaac sünain naapüin wane pütchi nümüin Esaú sünain maa: “Nnojoleerü a½itüin juya paa½u nüma½anajee Jehová. Nnojoleerü joulüin pü½ttia. 40 Tü piküinjatkat, pükanajeerü süka atkawaa. Otta nüchepchieechi pia chi pimüliakai. Je so½u tü ka½i piyoukteechikai o½u sünain laülaain nia puulia, taasheechi pia nuulia”, 41 ƒ Otta

müshia Esaú süchikijee tia, a½ürülaasü ma½i naa½in nünain Jacob, süka niain aapaain tü pütchi analu½ut apütünajatkat nüpüla niakai. Müsü naa½in nüle½eru½u: “Alü½ütsü joo nükalia chi tashikai süpüla ouktaa. Otta süchikijee wa½yalajiraain naa½u, to½uteechi aa½in Jacob”, müshi. Ajütünüshi Jacob eemüin Labán 42ƒOtta

müsia Rebeca, sütüjaaitpa aa½u tü naa½inreekat Esaú, sheenajakalaka Jacob sünain maa nümüin: ™Kaatei, tatüjaaitpa aa½u tü kasa mojusü naa½inreekat joolu½u chi pipayakai püka. Nu½utee aa½inchi pia süpüla pasalaainjachin nia. 43ƒTachee, ana kaja müleka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 27, 28

,28 27

88

paa½inrüle tü tamüinjatkat joolu½u pümüin. Anakaja pu½unüle chaa wattamüin eemüin Labán chi tepayakai chamüin cha½aya sulu½umüin tü mmakat Harán. 44ƒMakateechi pia nüma½ana kojuya kashi wane½ere½eya suu½ulaapa naashichin chi pipayakai. 45ƒPa½atapaja cha½aya. Je motopa naa½in Esaú tü kasa mojusü paa½inrüitpakat nüka, taluwataajeechi wane wayuu pünainmüin süpüla ale½ejaa yaamüin yaa püchikua. Aisha½ajaa, müleka nu½utüle paa½in, eesü süpüla nu½utinnüin aa½in niaka½iya püsalajee. Mojeerü ma½i taa½in müleka amülouire jia piamale toulia ™müsü Rebeca nümüin Jacob. 46ƒAashajaasü joo Rebeca nümaa Isaac sünain maa nümüin: ™Nnojotsü pansaain taa½in sütüma tü nu½wayuusekalüirua Esaú, tü wayuu naatajatkalüirua. Müleka naapaaleje joo Jacob wane naatajatüya na½aka na nuu½uliwo½ukana Het, oukta½aleerü ne½e taya sütüma mojuu aa½in saaliijee tia ™müsü. 1ƒNeenakakalaka Isaac Jacob sünain maa nümüin: ™Eeshi Jehová pümaa. Tamüsü paala wane kasa pümüin. Nnojoishi ka½wayuuseinjachin pia wane jierü eekai yaaje½ewalüin Canaán. 2ƒOtta pu½una joolu½u watta chamüin sulu½umüin tü mma kanüliakat Padan-aram, nipialu½umüin Betuel chi süshikai tü püikat süpüla paapaainjatüin wane nüchon Labán chi shipayakai tü püikat. 3ƒTachuntüin nümüin chi Maleiwa Pülashikai ma½i süpüla nii½iyatüinjatüin na½anasia pümüin süpüla wainmainjatüin tü puu½uliwo½ukalüirua sümaa kojuteenain naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu süpüshua. 4ƒTachuntüin nümüin süpüla naapüinjachin pümüin je namüin na puu½uliwo½ukana süpüshua tü nüküjakat achiki paala nümüin Abraham sünain pansaain nünüiki. Kasataalejese naapaain tü mma kepiainjanakat alu½u naya süpüla noumainjatüin shia, tü aapünakat paala nümüin Abraham nütüma chi Maleiwakai ™müshi Isaac nümüin Jacob. 5ƒAjütünüshi joo Jacob nütüma chi nüshikai süpüla nu½unüinjachin chamüin Padan-arammüin eere kepiain Labán, chi nüchonkai Betuel chi arameokai. Je Labán, nia shipayaka Rebeca tü neikat Jacob oo½ulaka Esaú.

28

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

89

Génesis 28

Ka½wayuuseshi Esaú nüchikua 6ƒNaapa

achikirü Esaú tü nümakat Isaac nümüin Jacob sünain nüchuntüin na½anasia Maleiwa nümüin wanaa sümaa nüjütüin Padan-arammüin süpüla aapawaa wane jierü süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Naapa achikirü sünain nüchiajaanüin Jacob suulia ka½wayuusejüin nia wane jierü Canaánje½ewat. 7ƒJe naapa achikirü sünain noonooichipain Jacob sümaa nünüiki chi nüshikai sünain o½unaa Padanarammüin. 8ƒNiyaawatüitpa aa½u Esaú joolu½u sünain nnojolüin talatüin naa½in chi nüshikai sümaa tü piamasükat jieyuu Canaánje½ewatkalüirua naapaakat paala. 9ƒJe joolu½u, mayaainje eein tü wane nu½wayuusekalüirua, o½unüshi nünainmüin Ismael, chi wane nüchonkai Abraham, sünain naapaainjatüin Mahalat tü nüchonkot, tü nushunuukat Nebaiot, süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Ee½iyataashi Maleiwa nümüin Jacob cha½aya Bet-el 10ƒShiasa

süchikijee naashajaain Jacob nümaa chi nüshikai, nu½unakalaka sulu½ujee Beerseba süpüla o½unaa Haránmüin. 11ƒJe motsapa ka½i, nüshakajaapünaakalaka sulu½u wane mma süpüla atunkaa. Eisalaashijese½e nia sümaa ni½itaain tü nikiikat saa½u wane ipa. 12ƒA½lapüjaashijese½e nia so½u aikat tia. Je ni½rüin nü½lapüinru½u wane kaleera sha½watüin iipünaamüin. Otta saa½u tü kaleerakat, ni½rüin wane aapieeirua chajee eejee Maleiwa sünain ashakataa mmolu½umüin je sünain aliikajaain nachikua chamüin. 13ƒJe nü½lapüinru½u, ee½iyataa müshia Jehová yala nü½ütpa½a. Nümakalaka nümüin: “Taya Nümaleiwaseka Abraham je Nümaleiwaseka Isaac. Tü mma pütunkakat aa½u, taapeerü pümüin je namüin na puu½uliwo½ukana. 14ƒWatteerü saalii puu½uliwo½u tatüma. Iseerü süchiki ayaawajünaa, maa aka isain achikii shiyaawajünüin tü jasai sotpa½akat palaa. Kepieena naya sainküin mmakat tüü: chaa waapünaa, wiinnaa, palaapünaa, je uuchipünaa. Je paa½ujee piakai, süchunteerü tamüin wayuu sainküin mmakat süpüla anakuaippalüinjatüin shia tatüma maa aka anakuaippalin pia tatüma. 15ƒSoto paa½in tü tamakat pümüin Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 28, 29

,29 28

90

joolu½u. Müichia nnojolin taleejüin pia. Eejeechi taya pümaa waneepia sümaa taa½inmajüinjachin pia eepünaale pu½unüin. Takaaliijeechi pia süpüla püle½ejüinjachin yaamüin yaa sulu½umüin tü mmakat püchikua. Tekettaajeerü süpüshua tü taküjakat achiki pümüin sünain pansaain tanüiki”, müshi chi Maleiwakai nümüin Jacob nü½lapüinru½u. 16ƒNüchijiraakalaka Jacob sünain sümüin naa½in nüle½eru½u: “Atak, shiimainshaata ma½i sünain eein Jehová yaaya ja½itaichi nnojolüin tatüjaain aa½u”, maa müsü naa½in. 17ƒJe süka sainkuuin naa½in, ayatüsüya saashajaain naa½in nüle½eru½u sünain maa: “Keemasü ma½i tü mmakat yaaya. Nipiataakaja eera shia Maleiwa. Ekerojiataakaja eera shia chamüin iipünaamüin nünainmüin”, maa müsü naa½in. 18ƒNüsha½walaakalaka Jacob watta½a maalü. Naapaakalaka tü ipa nütunkakat aa½u. Nüsha½wate½erakalaka shia yala nüchikanainru½u eejachire nütunküin. Nüshorottitkalaka seita “olivo” saa½u tü ipakat shiyaawaseinjatü nümüin sünain naashajaain chi Maleiwakai nümaa cha½aya. 19ƒ“Luz” sünülia paala tü mmakat eejachire nütunkapünaain Jacob. Otta joolu½u, ni½itaain Jacob sünülia Bet-el sümünüin. (Tü sünüliakat süka pütchi hebreo, “Nipia Maleiwa” malu½ulu.) 20ƒNümakalaka joo Jacob nümüin Jehová sünain pansaain nünüiki nümüin: “Maleiwakalee, müleka tamaainjachire pia sünain paa½inmajüin taya wopulu½u süpüla nnojolüinjatüin che½ojaain tamüin eküülü oo½ulaka tashe½in, 21ƒje müleka tale½ejüle sünain anain takuaippa nipialu½umüin tashi, shiimü½inya piainjachin Tamaleiwasein waneepia. 22ƒOtta tü ipa e½itaanakat joolu½u tatüma süpüla sotüinjatüin taa½in sünain paashajaain tamaa yaaya, a½waajüleepüleeinjatü shia süpüla süntajatüin wayuu pünainmüin. Je tasülajeerü pümüin polo½owai sünainjee tü polookot shikii süpüshi tü paapeetkat tamüin”, müshi Jacob nümüin Jehová.

29

Antüshi Jacob nipialu½umüin Labán 1ƒNu½unakalaka

Jacob chajee Bet-eljee eejachire naashajaain nümaa Maleiwa sünain ayatüin sünain o½unaa chamüin eemüin noumain na wayuu wüinpuje½ewaliiGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

91

Génesis 29

kana. 2ƒNüntakalaka eemüin wane ishi cha½aya süpa½a wane anooi eejatüle apünüinsü shi½ipapa½a anneerü sü½ütpa½a tü ishikat. Antapü½üsü ka½iwai tü anneetkalüirua süpüla süsinnüinjatüin. Kerousesü tü ishikat wane ipa miyo½u. 3ƒAakatünawaisü tü shirousekat natüma na anneetpü½ükana süntapa tü anneetkalüirua ka½iwai süpüla süsinnüinjatüin. Je süchikijee, ekerousejaanawaisü natüma. 4ƒJe nüntapa Jacob sünainmüin tü ishikat, nüsakirakalaka tü anneetpü½ükalüirua: ™¿Jama waa½iramayuwaa? ¿Jalaje½ewalii jia? ™müshi namüin. ™Chaje½ewalii waya Harán ™nasouktakalaka nümüin. 5ƒNüsakirakalaka: ™¿Eeshija½a süpüla ji½raajüin wane wayuu kanüliashi Labán, chi nülüinkai Nacor? ™müshi. ™Aa, we½raajüin ™nasouktakalaka. 6ƒ™¿Jama jaapüin nüchiki? ¿Anayaashije eera? ™nüsakirakalaka Jacob naya. ™Anashiyaaje ™nasouktakalaka™. Iseeirü½üsa Raquel tü nüchonkot süchiirua tü nümü½ünüinkalüirua. 7ƒNümakalaka Jacob: ™Nnojoyülia motsoin ka½i. Nnojoyülia emirain tü jümü½ünüinkalüirua süpüla ekerotinnaa kulaalalu½umüin. ¿Jamüshii nnojoliika½a jüsiraatüin joolu½u shia süpüla süle½ejamaatüin süpüla ekajawaa? ™müshi nia namüin. 8ƒNamakalaka nümüin Jacob: ™Nnojoyüli½iya kottüin waya. Alu½ujasa süntapa süpüshua tü anneetpü½ükalüirua, waakateerü shirouse tü ishikat süpüla wasirüin tü wa½anneetsekalüirua ™müshii naya nümüin. 9ƒNnojolüiwa½aya kettaain naashajaala Jacob namaa na anneetpü½ükana, antüsü Raquel sümaa tü anneetkalüirua süka shiain anneetpü½üin. 10ƒShiasa½a ni½rapa Raquel sümaa nümü½ünüin Labán chi shipayakai tü niikat, nürütkaakalaka sünainmüin tü ishikat sünain naakatüin tü shirousekat suulia. Nüsirakalaka joo tü anneerü nümü½ünüinkalüirua Labán. 11ƒNürütkaakalaka Jacob sünainmüin Raquel sünain Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 29

92

nüchu½lüin suwalapa½a. A½yalajüshi nia süka talatüin ma½i naa½in. 12ƒNümakalaka sümüin: “Tayakai, taya süchonka Rebeca nushunuukat chi püshikai”, müshi sümüin. Suwataakalaka joo Raquel nünainmüin Labán chi süshikai süpüla süküjüinjatüin süchiki tü alatüitpakat sümüin. 13ƒJe naapapa Labán nüchiki Jacob chi süchonkai Rebeca tü nushunuukat sünain nüntüin, nuwataakalaka nünainmüin. Nüko½ojoo anainchi sümaa nüchu½lüin nuwalapa½a. Nümaakalaka nia nipialu½umüin. Nüküjakalaka Jacob nümüin Labán süpüshua tü alatakat. 14ƒNümakalaka Labán nümüin: “Shiimü½inya tapüshin pia”, müshi. Je Jacob, makatüshi nia cha½aya nipialu½u Labán maa aka wane kashi. A½yate½ennüshi Jacob saa½u Raquel oo½ulaka Lea 15ƒA½yataashi

Jacob nümüin Labán so½u tü kashi eekai o½u nia ni½iyouin cha½aya nipialu½u. So½u wane ka½i, nümakalaka Labán nümüin: ™Mayaashije tapüshin pia, nnojotsü anain saa½in tamüin pi½yataale ne½e maja½uule tamüin. ¿Kaseerü püchuntaka saa½u pi½yataain? Tawalaajeerü pümüin shia ™müshi. 16ƒEejatüja½a piamasü majayünnüü nüchooin Labán: Lea sünülia tü epayaakat, oo½ulaka Raquel sünülia tü emiiruaakat. 17ƒJe Lea, anachensü ma½i tü so½ukot. Otta müsia Raquel, anasü ma½i shipitüin süpüshua. 18ƒJe saa½u kamalain ma½i Raquel nümüin Jacob, nümakalaka nümüin Labán: ™Müleka paapüle tamüin Raquel süpüla ta½wayuuseinjatüin shia, a½yataajeechi taya pümüin so½u akaratshi juya ™müshi. 19ƒNüsouktakalaka Labán: ™Anakaja saa½in tamüin taapüle shia pümüin suulia su½wayuusejüin wayuu naatajatü. Anakaja joolu½u makatüle pia yaaya tamaa süpüla pi½yataainjachin tamüin maa aka tü pümakat tamüin ™müshi. 20ƒKettaasü joo tü akaratshikat juya sünain ni½yataain Jacob saa½u Raquel. Mama½ajaasat tü juyakat nümüin süka müliain ma½i nia shii½iree Raquel. 21ƒSo½u wane ka½i, nümakalaka Jacob nümüin Labán: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

93

Génesis 29

™Kettaaitpa joo tü akaratshikat juya sünain ta½yataain pümüin. Anakaja joolu½u müleka paapüle tamüin tü püchonkot süpüla ta½wayuuseinjatüin shia ™müshi. 22ƒNeenakirüinjese½e Labán tü wayuukolüirua süpüshua sünainmüin wane mi½iraa shikiira ka½wayuusee. 23_24ƒ(Otta süpülapünaa tü mi½iraakat, naapüin Labán tü nüchepchia kanüliakat Zilpain süpüla süchepchiainjatüin Lea.) Otta so½ule½eya aikat tia su½unnaa tü mi½iraakat, tü jierü naapakat Labán nümüin Jacob, nnojotsü shiain Raquel, shia ne½e Lea. Ainkaashijese½e Jacob sümaa. 25ƒShiasa mapa watta½a maalü, nütüjaaitpa aa½u Jacob sünain nnojolüin shiain aapünüin nümüin Raquel, shiain ne½e Lea, nürütkaakalaka nünainmüin Labán sünain maa nümüin: ™E½rüi wayumüin pia tamüin. A½yataashi taya pümüin saa½u Raquel. ¿Jamüshi pi½ike½eraka½a taya sünain shiain paapüin tamüin ne½e Lea? ™müshi. 26ƒNüsouktakalaka Labán nümüin Jacob: ™Nnojotsü sükuaippain wayuu yaaje½ewat yaa saapünüin wane jierü emiiruaa süpüla ka½wayuuseinjatüin shia süpülapünaa tü epayaakat. 27ƒAnakaja joolu½u müleka pa½atapajüle wane semaana süpüla keraainjatüin tü mi½iraakat. Je süchikijee, taapeerü pümüin Raquel saa½u pi½yataainjachin tamüin so½u akaratshi juya süchikua½aya. 28_29ƒNaapaain Jacob tü nümakat Labán nümüin. (Otta nnojolüiwa½aya saja½ttüin tü mi½iraakat, naapüin Labán tü nüchepchia kanüliakat Bilhain süpüla süchepchiainjatüin Raquel.) Je süchikijee kettaapa tü mi½iraakat, aapünüsü Raquel nümüin Jacob nütüma Labán chi süshikai süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. 30ƒAinkaashijese½e Jacob sümaa. Aisü ma½i Raquel nüpüla Jacob suuliale½eya Lea. Shiasa süchikijee tia, a½yataashi Jacob so½u akaratshisü juya soo½omüin nümüin Labán saa½u saapünüitpain Raquel nümüin süpüla nu½wayuusee. Tü nüchonkalüirua Jacob 31ƒShiasa½a

ni½rapa Jehová sünain alin ma½i Raquel nüpüla Jacob suuliale½eya Lea, naapüin kachonwaa sümüin Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 29, 30

,30 29

94

Lea. Otta Raquel, ayatüsüya machoin. 32ƒIpuotkalaka Lea sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochon. Shi½itaain Rubén nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Aijeerü joo taya nüpüla ta½wayuuse, süka nükaaliijaitpain taya Jehová su½unnaa tü müliaa te½rapü½ükat”, müsü. 33ƒIpuotkalaka Lea süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. Shi½itaain Simeón nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Aapünüshi tamüin tachonkai chii nütüma Jehová, süka naapüitpain tachiki sünain maalin taya”, müsü. 34ƒIpuotkalaka shia süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. Shi½itaain Leví nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Wanaaweerü joo naa½in chi ta½wayuusekai tamaa, süka kachonitpain taya apünüinsü tooloyuu nümüin”, müsü. 35ƒIpuotkalaka shia süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. Shi½itaain Judá nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Yapaitpa joo taya süpüla a½waajaa Jehová”, müsü. Nnojotsü jemeyulüin shia süchikijee tia. 1ƒOtta müsia Raquel, nnojotsü kachoin nümüin Jacob je achunjasü saa½in sümüin tü shipayakat saaliijee machonwaa. So½u wane ka½i, sümakalaka Raquel nümüin Jacob: ™Aisha½ajaa, paapaa tamüin kachonwaa. Müleka ayatüle taya sünain machoin, anasü saa½in tamüin ouktüle taya ™müsü. 2ƒJashichishi joo Jacob sümüin sünain nümüin: ™Nnojoishi Maleiwain taya. Nia Maleiwa ne½e nümüiwa ayouktaka pia süpüleerua kachonwaa ™müshi. 3ƒSümakalaka nümüin: ™Anuu Bilha tü tachepchiakat. Anakaja müleka paapaale shia süpüla pu½wayuusee. Kachonjeerüje taya otta koo½uliwo½ujeerüje taya wayuu sünainjee ™müsü. 4ƒSaapüinjese½e Raquel Bilha tü süchepchiakat nümüin Jacob süpüla kachoinjatüin shia nümüin. Nainkaakalaka sümaa. 5ƒIpuotkalaka Bilha sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochon. 6ƒOtta Raquel, shi½itaain Dan nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Saa½u lotüin

30

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

95

Génesis 30

takuaippa no½ulu½u chi Maleiwakai, naapüitpain tanüiki sünain naapüin tamüin wane tachon toolo”, müsü. 7ƒIpuotkalaka Bilha süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. 8ƒOtta Raquel, shi½itaain Neftalí nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Eejiraasü taya waneepia sümaa tü tepayakat je tayamülüin shia½aya”, müsü. 9 ƒ Otta müsia Lea, sütüjaapa saa½u sünain nno jolüin kachoinjatüin shia süchikua, saapüin Zilpa tü süchepchiakat nümüin Jacob süpüla kachoinjatüin shia nümüin. Nainkaakalaka sümaa. 10ƒIpuotkalaka Zilpa sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochon. 11ƒOtta müsia Lea, shi½itaain Gad nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Anashaatüsü ma½i tü alatüitpakat tamüin”, müsü. 12ƒIpuotkalaka Zilpa süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. 13ƒOtta müsia Lea, shi½itaain Aser nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Talatashaatasü ma½i taa½in. Je tü jieyuukalüirua, shi½reerü taya sünain talatüin taa½in”, müsü. 14ƒShiasa½a so½u wane ka½i so½u tü kashi akotchijünakat o½u tü pünajütkat, waraittüshi Rubén chi süchonkai Lea sa½akapünaa wane apain. Nüntakalaka sünain wane wunu½uchon kanüliasü “mandrágora”. E½nnaajünüsü tü wunu½ukot sünain kachonwaapin müleka shikünüle. Nüsü½ütakalaka Rubén tü wunu½ukot sünain nülü½üjüin shia sümüin Lea tü niikat. Otta müsia Raquel, shi½rapa tü wunu½u aapünakat sümüin tü shipayakat, sümakalaka: ™Püsülaja tamüin süpüshi tü “mandrágora” alü½üjünakat pümüin nütüma chi püchonkai ™müsü. 15ƒSüsouktakalaka Lea sümüin tü shimiiruakat: ™Aisha½ajaa, püsütüichipa toulia ta½wayuuse, ¿püsüteetaainja½a joo toulia tü “mandrágorakalüya” aapuushikat tamüin nütüma chi tachonkai? ™müsü. Sümakalaka Raquel sümüin: ™Müleka püsülajüle tamüin süpüshi tü “mandrágora” aapünakat pümüin nütüma chi püchonkai, tajüteechi Jacob Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 30

96

pünainmüin saa½u aikat tüü süpüla nainkaain pümaa. ¿Jaman? ™müsü. 16ƒShiasa½a motsapa ka½i, wanaa sümaa nüle½ejüin Jacob nipialu½umüin sulu½ujee tü apainkat, arütkaasü Lea nünainmüin sünain maa nümüin: ™Awalaajüitpa taya süka tü “mandrágorakat” aapünakat tamüin nütüma chi tachonkai süpüla püinkaainjachin tamaa so½u aikat tüü ™müsü. Nainkaakalaka Jacob sümaa Lea so½u aikat tia. 17ƒIpuotkalaka shia süchikua sünain jemeyulüin shia nümaa wane jo½uu toolochonya. Ja½raituairü joo kachoin shia nümüin Jacob. 18ƒShi½itaain Isacar nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Walaaitpa taya nütüma Maleiwa saa½u taapüin paala tü tachepchiakat nümüin chi ta½wayuusekai”, müsü. 19ƒJemeyutkalaka Lea süchikua sümaa kachoin wane jo½uu toolochonya. Aippiruatuairü joo kachoin shia nümüin Jacob. 20ƒShi½itaain Zabulón nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Asülajüichipa Maleiwa tamüin wane kasa anashaatasü ma½i. Aijeerü joolu½u taya nüpüla chi ta½wayuusekai, süka aippiruatuairüin kachoin tooloyuu taya nümüin”, müsü. 21ƒShiasa mapa tia, jemeyutkalaka Lea süchikua½aya sümaa kachoin shia wane jo½uu jietchon. Shi½itaain Dina sünülia tü süchonkot. 22ƒShiasa mapa tia, kamaneeshi chi Maleiwakai sümüin Raquel sünain naapüin sümüin tü suchuntapü½ükat nümüin süpüla kachoinjatüin shia. 23_24ƒJemeyutkalaka sümaa kachoin shia wane jo½uu toolochon nümüin Jacob, chi palajachikai süchon. Shi½itaain José nünülia chi süchonkai sünain sümüin saa½in süle½eru½u: “Saa½u naapüichipain chi Maleiwakai wane jo½uu toolochon tamüin, naakatüitpa tü japüleekat toulia. Kasataalejese nii½iyatüin na½anasia tamüin süpüla kachoinjatüin taya tachikua wane toolochonya”, müsü. Sükuaippa tü washitkat anainjee Jacob 25ƒShiasa½a

süchikijee jemelin José chi süchonkai Raquel, nümakalaka Jacob nümüin Labán chi süshikai Raquel je Lea: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

97

Génesis 30

™Taataa, paawala pümata taya tale½ejaiwa tepialu½umüin. 26ƒPütüjaa aa½uchi taya sünain ta½yataain pümüin wainma juya sünain tekettaajüin tü tamakat pümüin. Anakaja püjütüle tamaa tü ta½wayuusekalüirua oo½ulaka tü tachonkalüirua süpüla tamaainjanain naya ™müshi. 27ƒNüsouktakalaka Labán nümüin: ™Tamüshi paala pia: Ee½iyatünüsü tamüin sünainjee oo½ulakiraa sünain jaralin aapünüin anainjee tamüin na½anasia Maleiwa. Shiimüin piain piakai anain anainjee takuaippa nütüma Jehová chi Pümaleiwasekai. 28ƒJe sükajee tia, anasü saa½in tamüin müleka jimatüle pia tamaa. ¿Jerainjatü sülia pi½yataain püchuntajatka? Tawalaajeerü shia pümüin. 29ƒNüsouktakalaka Jacob: ™Pütüjaa aa½ulu sünain ta½yataain pümüin süka süpüshua taa½in waneepia je sünain koo½omünin tü pümü½ünüinkalüirua sünainjee taa½inmajüin shia. 30ƒPaala, palitsü ne½e pümü½ünüin. Otta müsia joolu½u, watta saalin. Washitshi ma½i pia joolu½u nütüma Jehová taa½ujee tayakai. ¿Joujeechika ma½i taya a½yataain süpüla kamü½ünüinjachin taya½aya? 31ƒNümakalaka Labán nüchikua: ™Anashi makatüle pia tamaa. ¿Jerainjatü püchuntajatka tamüin? Nüsouktakalaka Jacob: ™Nnojoleechi taya achuntüin pümüin walawaa süka neerü. Müleka pücheküle süpüleerua makatüinjachin taya sünain taa½inmajüin tü pümü½ünüinkalüirua, anakaja poonoole sümaa tü tamüinjatkat joolu½u pümüin: 32ƒO½uneechi taya sa½akapünaa tü pümü½ünüinkalüirua. Takatajeerü tü anneerü eekai kanatannuuin oo½ulaka eekai mütsiiyain ata. Je takatajeerü tü kaa½ulakalüirua eekai kanatannuuin. Shieerüja½a ne½e sujutkat ta½yataain pümüin. 33ƒJe mapeena, antawaijeechi pia sünain analawaa sümüin tü tamü½ünüinkalüirua. Müleka püntüle sünain kaa½ula eekai nnojolüin kanatannuuin oo½ulaka anneerü eekai nnojolüin mütsiiyain ata, pütüjaajeerü aa½u sünain a½luwajuushin shia puulia tatüma ™müshi Jacob nümüin Labán. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 30

98

34ƒNüsouktakalaka

Labán: ™Anakaja½a. Meerüja½a shia maa aka tü pümakat tamüin. 35ƒOtta müshia Labán, süpülapünaa naa½inrüin Jacob tü naashajaakat achiki, nükatajirakalaka kaa½ula tooloyuu eekai panaatannuuin, oo½ulaka kaa½ula jieyuu eekai kanatannuuin je chüküriiyatannuuin oo½ulaka anneerü eekai mütsiiyain, sünain naapüin shia namüin na nüchonnii tooloyuukana süpüla naa½inmajüinjatüin shia. 36ƒJe nüjütüin na nüchonniikana sümaa tü nümü½ünüin nükatajirüitpakalüirua chaa wattamüin nuulia Jacob, maa aka apünüin ka½i naya waraittüin chamüin. Shia½alaka ne½e makatüin süpüla naa½inmajüin Jacob tü anajakalüirua nüpüla Labán. 37ƒNüshataakalaka Jacob sütüna wane wunu½uirua wüittüsü kanüliasü “álamo”, “avellano” oo½ulaka “castaño”. Nüshotolokalaka süta tü wunu½ukot süpüla ja½yainjatüin tü süchikanainkat kasuuin. 38ƒNütüjaa aa½ulu Jacob sünain shipepejiraain tü mürütkalüirua cha½aya miiruku. Ni½itaakalaka tü wunu½ukolüirua shirokumüin tü wüin sulu½ukot tü anuakat sümülatu½umüin tü mürütkalüirua wanaa sümaa süsüin. 39ƒJe tü mürütkalüirua eekai shipepejiraain cha½aya miiruku, kachonkalaka shia mürütchen eekai panaatannuuin je eekai kanatannuuin. Alatüsü tia, saa½in nümüin Jacob, süka shiirakaain sümüin tü wunu½ukalüirua ni½itaakat sümülatu½umüin. 40ƒShiasa½a miyo½upa tü nümü½ünüinchenkalüirua, wanaa sümaa süntawalin tü mürütkalüirua miirukumüin, nükatajüin Jacob tü anneetkalüirua suulia tü kaa½ulakalüirua. Ni½itaain mürüt eekai kanatannuuin je eekai mütsiiyain ata sümülatu½u tü mürüt anakalüirua ata süpüla sünanajüinjatüin shia. Je kachonpa tü mürüt anakalüirua ata, saa½in nümüin Jacob, süshateerü tü mürüt eekai kanatannuuin je mütsiiyain. Shia tü naa½inrapü½ükat süpüla koo½omüinjatüin nümüin tü mürüt mojujakalüirua ata sa½akajee tü nümü½ünüinkat Labán. 41ƒTüü, shia nüma½ülapü½üka½aya cha½aya miiruku sünain nükotchijapü½üin sümüiwa tü mürüt anapüisükalüiGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

99

,31 30

Génesis 30, 31

rua sünain ni½ita½awalin tü wunu½ukolüirua sümülatu½u wanaa sümaa shipepejiraain tü mürütkalüirua. 42ƒJe shiasa½a süchikijee tia, nükotchijapü½üin tü aürütsükalüirua sümüiwa sünain nnojolüin ni½itaain tü wunu½ukolüirua sümülatu½u wanaa sümaa shipepejiraain. Je sükajee tia, eweetüsü nümüin Labán mürüt eekai aürülüin, oo½ulaka nümüin Jacob, eweetüsü eekai anapülin. 43ƒMüsüjese½e koo½omüin tü nuwashirüinkat Jacob sükajee tü nüma½ülakat. Koo½omüinsü tü nümü½ünüinkalüirua, tü nüchepchiakalüirua, oo½ulaka tü ne½ejenakalüirua “camello” oo½ulaka püliikü.

31

Ojuittüshi Jacob nüma½anajee Labán 1ƒShiasa½a

so½u wane ka½i, naapakalaka Jacob tü namakat na nüchonniikana Labán sünain maa: “Nu½luwajüin Jacob tü nuwashirüinkat chi washikai. Washirü ma½i nia sünainjee ne½e tü naatakat amü½ünüin”, müshii naya. 2ƒJe niyaawatüitpa aa½u sünain nnojolin kamaneein Labán nümüin maa aka paala. 3ƒNümakalaka Jehová nümüin Jacob: “Püle½eja püchikua nipialu½umüin chi püshikai eere kepiain tü püpüshikalüirua. Taa½inmajeechi pia waneepia”, müshi nümüin. 4ƒJe Jacob, saa½ujee tü nümakat chi Maleiwakai nümüin, naapirakalaka Raquel oo½ulaka Lea süpüla nantiraain nümaa süpüla naashajaain namaa nujuuna chi nashikai süpa½a tü anooikat eere süpülee tü nümü½ünüinkalüirua. 5ƒJe nantapa nünainmüin Jacob, nümakalaka namüin: ™Saa½in tamüin, nnojolüichipa ayatüin kamaneein chi jüshikai tamüin. Alu½ujasa chi Nümaleiwasekai chi tashikai, eeshi nia tamaa waneepia. 6ƒJütüjaa aa½uchi taya sünain ta½yataain waneepia nümüin chi jüshikai süka süpüshua taa½in. 7ƒOtta ni½ike½erüin taya sünain nu½wanajaain polootua sujut ta½yataain. Otta chi Maleiwakai, naa½inmajüin taya suulia neewainjachin taya. 8ƒChi jüshikai, müleka nümüle tamüin: “Tü kaa½ula eekai kanatannuuin, shieerü sujut pi½yataain”, kanatannuusü süpüshua süchonyuu tü nümü½ünüinkat. Otta müleka nümüle: “Tü kaa½ula eekai panaatannuuin, shieerü sujut pi½yataain”, panaatannuusü süpüshua süchonGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 31

100

yuu tü nümü½ünüinkat. 9ƒShiimüin sünain süsütünüitpain mürüt nuulia chi jüshikai nütüma chi Maleiwakai sümaa saapünüin tamüin. 10ƒ“So½u wane ai wanaa sümaa shipepejüin tü mürütkat, ka½lapüinshi taya. Te½rüin ta½lapüinru½u wane kaa½ula tooloyuuirua kanatannuusü oo½ulaka panaatannuusü sünain shipepejüin. 11ƒOtta wane aapiee nüma½anajeejachi chi Maleiwakai, nümakalaka tamüin ta½lapüinru½u: ‘Jacob’, müshi nia. ‘Anii taya’, tasouktakalaka. 12_13ƒ‘Taya tayakai chi ee½iyataaka½inka pümüin wanaa sümaa pütunkapünaain cha½aya Betel, eejachire püshorottirüin seita “olivo” saa½u wane ipa shiyaawase taashajaala pümaa cha½aya, eejachire püpansaajüin pünüiki tamüin sünain tayainjachin Pümaleiwasein. Je joolu½u, piirakaa, tü kaa½ula pi½rakat sünain epepejaa, kanatannuusü oo½ulaka panaatannuusü süpüshua. Süka jamüin, taa½inrüin tüü süka tatüjaain aa½u tü kasa mojusü naa½inrapü½ükat Labán pümüin. Anakaja joolu½u yapale pia süpüla püle½ejüin puumainpa½amüin eejachire jemelin pia’, müshi chi Maleiwakai tamüin”, müshi Jacob namüin. 14ƒSüsouktakalaka Raquel oo½ulaka Lea nümüin Jacob: ™Anasüja½a süka tia. Nnojolüitpa ne½e kasain eein nüma½ana chi washikai tü kasa nüpaalainjatkat wamüin. 15ƒSaa½in wamüin, müshii aka waya wayuu naata nümüin. Aapünüshii waya pümüin nütüma chi washikai saa½u pi½yataain nümüin wainma juya. Otta tü nükanajakat sükajee tia, aja½lajaaitpa nütüma. 16ƒOtta süpüshua tü washirüü asütünakat nuulia chi washikai nütüma chi Maleiwakai, shia wokoroloko wayakana je nakoroloko na wachonniikana. Je sükajee tia, anakaja joolu½u puu½ulaküle tü nüküjaitpakat chi Maleiwakai pümüin ™müshii naya nümüin Jacob. 17ƒYapakalaka joo Jacob süpüla ale½ejaa nipialu½umüin Isaac chi nüshikai chaa sulu½umüin tü mmakat Canaán. Je kettaapa naya napüshua, o½otooshii na nu½wayuusekana oo½ulaka na nüchonniikana saa½u ne½ejena “camello”. 18ƒNa½atajüin Jacob tü nümü½ünüinkalüirua nüpüleerua oo½ulaka tü ne½ejenakat na nüpüshikana. Nülü½üjüin süpüshua tü nükorolo nükanainkat wanaa sümaa kepiain nia sulu½u tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

101

Génesis 31

mmakat Padan-aram. 19ƒNnojoishi eein Labán süka chajachin nia sünain omocholojoo soi tü na½anneetsekalüirua. Shiasa½a Raquel, saa½u nnojolin chi süshikai wanaa sümaa no½unüin, su½luwajüin wane shiyaakua kasa nümaleiwaseyaasü chi süshikai. 20ƒJe Jacob, ni½ike½erüichipain Labán sümaa nu½unüin nujuuna sünain nnojolin nüpütaain nüpüla. 21ƒO½una müshija½a nia sümaa nülü½üjüin tü nükorolokot süpüshua, tü nükanainkat sükajee ni½yataain wainma juya cha½aya. Shiasa mapa nu½unapa Haránjee, nülatirakalaka tü süchikat kanüliakat Éufrates sünain o½unaa eemüin tü uuchikalüirua Galaad münakat. Oushikajaashi Labán nüchiirua Jacob 22ƒShiasa

mapa apünüin ka½i, aapinnüshi Labán süchiki nükolojooichipain Jacob namaa na nu½wayuusekana. 23ƒNuushikajaakalaka namaa wane nüpüshi tooloyuu nüchiirua Jacob. Nasa½wajakalaka nia so½u akaratshi ka½i chaa sa½akapünaa tü uuchikalüirua Galaad. 24_25ƒE½itaashi nejepüse Jacob saa½u wane uuchi cha½aya. Otta müshia Labán je na nümaajanakana, e½itaashii nejepüse yala peje sünain nejepüse Jacob. Je so½u aikat tia, ee½iyataashi chi Maleiwakai nü½lapüinru½u Labán sünain maa nümüin: “Jalia pia suulia jamajayaain pütüma Jacob”, müshi. 26ƒJe watta½a maalü, nu½unakalaka Labán nünainmüin Jacob sünain maa nümüin: ™O½unüshi pia tojuuna sümaa nnojolin püpütaain tapüla. Je pu½luwate½erüin tü tachooinkalüirua maa aka sükuaippa jieyuu asirüü sünainjee atkawaa. Pi½ike½erakaiche taya sükajee tü paa½inrakat. 27ƒTachee, ¿jamüshi mojutkalaka taya pümüin? ¿Jamüshi nnojoika½a püpütaayaain tapüla? Mülekaje paapirüle taya sünain pu½unüinjachin, eejeerüje tatüma wane mi½iraa juma½ichiki sümaa talataa aa½in, sümaa ee½irajaa jayeechi, atalijiraa kaasha je yonna. 28ƒE½rüi wayumüin pia. Pu½unakalaka ne½e tachikiru½u, sünain nnojolin püpüte½erüin na tachonniikana oo½ulaka na taikeyuukana tapüla, süpüla tachu½lüin nawalapa½a nama½ichiki. 29ƒEesü süpüla jamüin pükuaippa tatüma müleka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 31

102

tacheküleje shia. Otta nnojotsü taa½inrüin tia, süka jamüin, ee½iyataashi sa½waipa tamüin chi Nümaleiwasekai chi püshikai sünain nüchiajaain taya suulia jamajüin pia tatüma. 30ƒTatüjaatüjü½iya aa½u pia sünain pu½uneein aa½in puumainpa½amüin. Otta jashichika anainjee taya, shia süka pu½luwajüin shiyaakua tü tamaleiwasekalüirua ™müshi Labán nümüin Jacob. 31ƒNüsouktakalaka Jacob: ™Nnojoishi taya apütaain püpüla süka mmolüin taya peema. Püsütüinjatüyaa tü ta½wayuusekalüirua toulia taajüin. 32ƒOtta tü pülirajakat anain waya sümaa walü½üjaain shiyaakua tü pümaleiwasekalüirua paajüin, nnojotsü wa½luwajüin. Püchajaa ne½e süchiki süma½inru½u wa½atapajüin. Müleka püntüle sünain sajapulu½u wane wayuu tamaajatkat yaaya, acheküsü o½utinnaa aa½in saaliijee tia. Je müleka püntüle sünain pükorolo eekai eein ne½e, anakaja müleka paapaale shia ™müshi Jacob nümüin Labán süka nnojolüin nütüjaain aa½u sünain shiain Raquel a½luwajüin tü nükorolokot. 33ƒNikerolokalaka joo Labán sulu½upünaa nejepüse Jacob, oo½ulaka sulu½upünaa tü shejepüsekat Lea, oo½ulaka sulu½upünaa tü shejepüsekat tü piamasükat achepchiee. Nnojotsü nüntüin anain shiyaakua tü nümaleiwaseyaasükalüirua yala nama½ana. Süchikijee tia, nikerolokalaka sulu½upünaa shejepüse Raquel. 34ƒOtta shiyaakua tü nümaleiwaseyaasükalüirua Labán, sunujulüin Raquel sulu½u tü süchisepalakat tü se½ejenakat. Je nikerolapa chi süshikai, eesü shia joyotüin saa½u tü süchisepalakat. Nüchajaakalaka Labán sulu½upünaa süpüshua tü shejepüsekat. Nnojotsü nantayaain anain. 35ƒMüsü joo Raquel: ™Taataa, anakaja pülatirüle toulia mojutüin pia tatüma sümaa nnojolüin tasha½walaain wanaa sümaa pikerolüin yaamüin, süka jamüin, kakashiasüle½e taya ™müsü. Otta süka masütaajuin Labán sünain achajawaa süchiki tü nükorolokolüirua, mayaainje nnojolüin kasain nüntüin anain, 36ƒnaashichijaakalaka joo Jacob. Nümakalaka nümüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

103

Génesis 31

™¿Kasa taainjalaka puulia süpüla müin püpüleeruakai taa½in? 37ƒAchajaaichipa pia sa½akapünaa wokorolo süpüshua. ¿Eesü pükorolo eekai püntüin anain sa½aka? Pi½itaa tü püntakat anain yaa namülatu½u na wayuu pümaajanakana oo½ulaka namülatu½u na tamaajanakana, watüjaweetka½a aa½u jaralin lotüin akuaippa sükajee tia, ¿piale piakai je tayataapa? 38ƒWanaa sümaa ta½yataapü½üin pümüin so½u tü piamakat shikii juya, kachonpü½üsü waneepia tü pa½anneetsekalüirua oo½ulaka tü pükaa½ulainkalüirua. Je nnojotsü teküin waneesiakaije anneerü sa½akajee tü pümü½ünüinkalüirua. 39ƒMüleka su½utünüle aa½in wane pa½anneetse sütüma unaalü, nnojotsü tantirapü½üin pümüin tü ouktüsükat. Alu½ujasa tawalaajapü½üin pümüin ne½e. Otta tü pümü½ünüin a½luwajünapü½ükat, püchekajapü½üin tamüin shia½aya. 40ƒJa½itasü ja½in ka½i tamüin, ayatapü½üsü taa½inmajüin tü pümü½ünüinkalüirua. Ja½itasü alin jemiai tamüin sa½wai, nnojoishi eisalaain taya süpüla atunkaa süka eein taa½in waneepia saa½u tü pümü½ünüinkalüirua. 41ƒ“Müsü takuaippa waneepia sünain ta½yataain pümüin so½u tü piamasükat shikii juya. Palajana, a½yataashi taya pümüin so½u poloo pienchimüin juya saa½u tü piamasükat püchonnii süpüla ta½wayuuseinjanain naya. Otta süchikijee, a½yataashi taya pümüin aippirua juya saa½u wane mürülüirua sujut ta½yataain. Polootua ma½i pu½wanajaain sujut ta½yataain su½utpünaa juyakalüirua tia. 42ƒMüleka nnojoireje tamaa chi Nümaleiwasekai Isaac chi tashikai oo½ulaka Abraham chi tatuushikai süpüla nükaaliijain taya, püjütüinje taya sünain nnojolüin kasayaain tama½anain. Otta ni½rüin taya sünain müliain ma½i pütüma ja½itaichi taya a½yaataain waneepia pümüin süka süpüshua taa½in. Je joolu½u sa½waipa, aashajaaichipa nia pümüin pü½lapüinru½u. Nii½iyatüitpa ne½e pümüin sünain piain e½rülin wayumüin tamüin”, müshi Jacob nümüin Labán. Jacob oo½ulaka Labán, nanouktüin sükuaippa nanüiki 43ƒNüsouktakalaka

Labán nümüin: ™Tü jieyuukalüirua, naya tachooinka½aya. Je tü süchooinkalüirua, naya taikeyuuka½aya. Otta tü mürütkalüiGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 31

104

rua eekat püma½ana, shia tamü½ünüinka½aya. Je süpüshua tü korolokalüirua yaakat püma½ana, shia takoroloka½aya. Otta müsia joolu½u, sükajee püma½anainapain na tachonniikana oo½ulaka na taikeyuukana, nnojoishii kasakainjanain tatüma süpüla nale½ejüinjanain tamaa nachikua tepialu½umüin. 44ƒJe sükajee tia, anakaja joolu½u müleka wanouktüle sükuaippa wanüiki. Akotchijeena waya ipa süchikijee sümaa wapaa½uwajaain shia süpüla sotüinjatüin waa½in waneepia tü waashajaalakat so½u ka½ikat tüü sünain wanouktüin sükuaippa wanüiki ™müshi Labán nümüin Jacob. 45ƒNaapaakalaka Jacob wane ipa sümaa nüsha½wale½erüin shia, tü oso½iriainjatkat naa½in nayakana saa½u tü naashajaajiraakat achiki so½u ka½ikat tia. 46ƒNuluwataakalaka joo na nümaajanakana sünain akotchijaa wane ipairua sümaa napaa½uwajaain shia. Je sü½ütpa½a tia ipa apaa½uwajuushikat, ekaashi Jacob nümaa Labán oo½ulaka na namaajanakana. 47ƒTü ipa apaa½uwajuushikat, e½itaanüsü sünülia “Jegar Sahaduta” nütüma Labán. Otta sünülia nütüma Jacob, “Galaad” münüsü. 48ƒNümakalaka Labán nümüin Jacob: ™Tü ipa apaa½uwajuushikat, sotüinjatka aka waa½in tü wamakat so½u ka½ikat tüü sünain wanouktüin wanüiki ™müshi. Je sükajee tia, e½itaanüsü sünülia Galaad sümünüin tia mmakat. 49ƒJe aapünüsü sümüin tia mmakat wane sünüliaya, “Mizpa” münüin, süka nümüin Labán: ™Anashii naa½inmajüle Jehová wayakana wapüshua wanaa sümaa wakatajiraain. 50ƒMüleka pi½rüire wayumüin namüin na tachonniikana, otta müleka ka½wayuusere pia wayuu naatajatü, ja½itakaje nnojolüin tatüjaain aa½u, nia Maleiwa atüjaaka saa½u. 51ƒAnuu tü ipairua apaa½uwajuushikat tatüma yaa wa½ütpa½a oo½ulaka tü ipa asha½wale½ennakat tatüma. 52ƒSüpülajatü sotojiraajatüin waa½in tü waashajaajiraakat achiki so½u ka½ikat tüü. Anakaja müleka pansaajiraale wanüiki joolu½u süpüla nnojoleechin taya alatüin waneemüin sa½ata tü ipakalüirua süpüla tatkaain pümaa je süpüla nnojoleechin pia alatüin waneemüin sa½ata süpüla pütkaain Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

105

,32 31

Génesis 31, 32

tamaa. 53ƒChi Nümaleiwasekai Abraham chi pütuushikai, nia ne½e Nümaleiwaseka Nacor chi tatuushikai. Nieechi atüjaaka waa½u müleka anale je mojule tü waa½inrakat ™müshi Labán nümüin Jacob. Pansaaitpa joo nünüiki Jacob saa½u nünülia chi Nümaleiwasekai Isaac chi nüshikai süpüla naa½inrüinjatüin süpüshua tü naashajaajiraakat achiki so½u ka½ikat tia. 54ƒNu½utakalaka saa½in wane mürüt nümüin chi Maleiwakai yala saa½u tü uuchikat eere naashajaain nümaa Labán. Neenaküin na nümaajanakana süpüla ekawaa namaa. Süchikijee nekaain, atunküshii naya yala saa½u tü uuchikat. 55ƒShiasa mapa watta½a maalü, achijiraashi Labán sümaa nüpütaain napüla na nüchonniikana je na nüikeyuukana. Süchikijee nüchu½lüin nawalapa½a napüshua, o½unüshi nia ale½ejüin nüchikua nipialu½umüin.

32

Yapajüshi Jacob süpüla apanapajaa Esaú 1ƒShiasa½a

nükoyoloiwa½aya ne½e Jacob chajee eejeere naashajaain nümaa Labán, nüpanapajakalaka wane aapieeirua chaje½ewalii eejee Maleiwa. 2ƒNi½rapa naya, ni½itaain sünülia “Mahanaim” sümünüin tia mmakat sünain müin naa½in nüle½eru½u: “Shiimüinta½aleeja½a ma½i sünain shiain tüü nüpüleein chi Maleiwakai”. 3ƒNüjütakalaka Jacob wane anülieeirua nüpüleerua nünainmüin Esaú chi nipayakai eere kepiain nia sa½aka tü uuchikalüirua Seir sulu½u tü mmakat Edom 4ƒsünain nümüin namüin: ™Müinjatü jünüiki nümüin chi tepayakai: “Anuu nünüiki Jacob chi pimüliakai sünain maa: ‘Esaúkalee, pia talaamainkai. Taya Jacobka½iya, chi püchepchia jüüjüükai pümüin. Chajachi taya kepiain wainma juya nüma½ana Labán chi shipayakai wei. Otta müsia, anasü saa½in tamüin tale½ejüle joolu½u nipialu½umüin chi washikai. 5ƒEesü joo tama½ana paa½a, püliikü, anneerü, kaa½ula, oo½ulaka wayuu achepchieeirua. Anaa joolu½u tajütüin na anülieekanairua pünainmüin shii½iree kamaneeinjachin pia tamüin tantapa pünainmüin’, müshi nia pümüin”, müinjatü jünüiki nümüin chi tepayakai. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 32

106

6ƒShiasa½a

nale½ejapa na anülieekanairua nünainmüin Jacob, namakalaka nümüin: ™Anaalee waya antüin süchikijee wo½unüin nünainmüin Esaú chi pipayakai. Wapanapajüin nia sulu½u wopu namaa 400 wayuu tooloyuu nümaajana, süka yaa½awalin nia antüin pünainmüin ™müshii naya nümüin Jacob. 7ƒSainkuukalaka naa½in Jacob sütüma tü naapakat achiki sünain shapaatüin naa½in. Nükatajakalaka tü wayuu nümaajatkalüirua sünain piamawalin shi½ipapa½a, akaaja½a tü anneetkalüirua, tü kaa½ulakalüirua, tü paa½akalüirua, oo½ulaka tü ne½ejenakalüirua “camello”. 8ƒ“Müleka nushutaleere saa½u tü waneeirua, suunteerü isain tü waneeirua shi½ipapa½akat”, müsü naa½in Jacob nüle½eru½u. 9 ƒ Nüchun taka laka joo Jacob nümüin Maleiwa sünain maa nümüin: “Pia Nümaleiwaseka Isaac chi tashikai oo½ulaka Abraham chi tatuushikai. Anakaja paapüle tanüiki. Püjünala taya toumainpa½amüin eemüin tü tapüshikalüirua. Je so½u tü ka½i püjütakat o½u taya, pükü jüin tamüin sünain aneerüin takuaippa pütüma müleka tale½ejüle chamüin. 10ƒSüka tayain püchepchiain, nnojoishi kasajachin taya pümüin, saa½in tamüin, süpüla kamaneein pia tamüin je süpüla pansaain pünüiki waneepia tamüin. Je paala sümaiwa, wanaa sümaa to½ttaain tü süchikat Jordán sünain to½unüin sulu½ujee tü toumainkat chamüin Haránmüin, nnojotsü kasain eein takoroloin. Waneesa½ala ne½e waraarat shiain tama½anajatüin. Je joolu½u, ale½ejüshi taya toumainpa½amüin sümaa washirüü je watta saalin wayuu tamaajatüirua. 11ƒPükaaliija taya joolu½u suulia neewainjüin taya Esaú chi tepayakai. Mmotshi ma½i taya seema nüntajachin wanainmüin joolu½u süpüla ashutaa waa½u. Aisha½ajaa, shiimüin sünain nu½uteerüin waa½in wapüshua½ale. Ja½itasü jieyuuin, ja½itasü tepichin, oukteerü tia süpüshua nütüma, saa½in tamüin. 12ƒSoto paa½in tü pümakat tamüin sünain maa: ‘Pansaatüjülia tanüiki pümüin süpüla aneerüin pükuaippa je süpüla watteerüin saalii puu½uliwo½u tatüma. Iseerü achikii ayaawajünaa, süka wainmeerüin ma½i shia maa aka tü jasai Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

107

Génesis 32

sotpünaakat palaa’, pümüinkain tamüin”, müshi Jacob nümüin Maleiwa. 13_15ƒShiasa mapa watta½a, o½ttüshi sünain aneekaa wane mürülüirua ni½raayainjatü süpüla naapüinjatüin shia nümüin Esaú. Eetaasüja½a maa aka 200 kaa½ula jieyuu je piama shikii kaa½ula chuwaata. Je müsia anneerü, maa aka 200 jieyuu oo½ulaka piama shikii tooloyuu. Eesü “camello” aa½inmajuushi süpüla asünaa achira, maa aka apünüin shikii sümaa süchonnii. Eesü maa aka pienchi shikii paa½a jieyuu je poloosü tooloyuu. Eesü maa aka piama shikii püliikü jieyuu oo½ulaka poloosü paaruutairua. 16ƒNüjütüin shiairua wane½ewaire sukua namaa na achepchieekana sünain maa namüin: “Ju½una tapüleerua wane½ewaire jukua sümaa tü mürüt takatajakat jümüin”. 17ƒNümakalaka nümüin chi palajachikai achepchiee: ™Kaatei, nüpanapajeechi pia Esaú chi tepayakai je nüsakireechi eera pia sünain “¿Jarai pülaamainka? ¿Jalainjachi pia? ¿Jarat kamü½ünüinka tü mürüt püpüleeruakalüirua?”, sünain nümüin pümüin. 18ƒJe püsoukteechikalaka mayaa nümüin: “Tüüirua, nümü½ünüinirua Jacob chi püchepchiakai. Aluwataaushi shia nütüma pümüin. Nüsülajüinjatü shia pümüin

Génesis 32:13_18 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 32

108

süpüla ni½raayainjatüin shia pümaa. Seechi joolu½u nia. Anii pejeshi wachiirua”, meechi pia nümüin. 19ƒAkaataajaa nünüiki nümüin wane nüchepchiaka½iya, otta nümüin wane½eya, oo½ulaka nümüin wane½eya, je namüin napüshuale½eya na nüchepchiakana eekana sümaain tü nümü½ünüinkalüirua. Müshi Jacob namüin napüshua: ™Tü püsouktiainjatkat nümüin Esaú, meerü mayaa: 20ƒ“Seechi joolu½u Jacob chi püchepchiakai. Anii pejeshi wachiirua”, meechi pia ™müshi Jacob namüin na nüchepchiakana napüshua. Müsü tü naa½inrakat Jacob süka sümüin naa½in nüle½eru½u: “Eemiajaajeerü tü nü½ürülakat tamüin sünainjee tasülajüin tü mürütkalüirua nümüin. Je süchikijee nüpanapajüin napüshua½aya na tachepchiakana sümaa tü wainmasükat mürüt asülajuushikat nümüin, tapanapajeechikalaka nia süchikijee. Je tapanapapa nia, kasataalejese nülatirüin toulia tü kasa mojusü taa½inrakat paala nümüin”, müsü naa½in nüle½eru½u. 21ƒJe süchikijee nüjütüin napüshua na nüchepchiakana sümaa tü mürütkalüirua nüsülajüinjatkat nümüin Esaú, makatüshi nia so½u aikat tia cha½aya eejachire nia kejepüsein. E½itaanasü Israel nünüliain Jacob 22ƒJe

so½u aikat tüü, achijiraashi Jacob süse½eru½upünaa ai. Ni½ikajaakalaka na piamashiikana nu½wayuuse, Raquel oo½ulaka Lea, oo½ulaka na piamashiikana jieyuu aapuushikana nümüin süpüla nu½wayuusein, oo½ulaka na polooshiikana waneemüin nüchonnii. O½unüshii naya uuchimüin eemüin tü süchikat Jaboc je nülatüin namaa eepünaale epetüin tü wüinkat. 23ƒJe süchikijee nülatüin, ale½ejüshi Jacob nüchikua waneemüin sa½ata tü wüinkat. Nüjütakalaka na nüchepchiakana sünain nalü½üjüin süpüshua tü nükorolokot waneemüin sa½ata tü wüinkat eemüinre na nu½wayuusekana oo½ulaka na nüchonniikana. 24ƒOtta müshia Jacob, makatüshi nümüiwa. Nüntakalaka nünainmüin Jacob wane wayuu. Je wayuukai chii, aapiraashi nia nümaa waneepia sa½wai. 25ƒJe Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

109

,33 32

Génesis 32, 33

ja½yuupa, niyaawatapa saa½u sünain nnojolüin nükanajuuin Jacob nütüma, nüshe½etakalaka nüse½ewainpa½a sünain sujutta½ale½einya tü niipüsekat nütüma. 26ƒNümakalaka chi wayuukai nümüin Jacob: ™Eweeteeshi ka½ikai. Püjüta tachiki ™müshi. Nüsouktakalaka Jacob: ™Nnojo. Pii½iyata pa½anasia tamüin palajana, tajüteechinja½a achiki pia ™müshi. 27ƒ™¿Jarai pia? Püküja pünülia tamüin ™nümakalaka. ™Jacob tanülia ™nüsouktakalaka. 28ƒNümakalaka joo chi wayuukai nümüin Jacob: ™Müiria nnojoleerüin Jacob pünüliain, alu½ujasa Israeleerü pünülia. Süka jamüin, akanajüi pia sükajee paapiraaichipain nümaa chi Maleiwakai je sümaa wayuu ™müshi nümüin Jacob. 29ƒNümakalaka Jacob nümüin: ™Jama piakai, püküja tamüin pünüliaya ™müshi. ™Nnojotsü anain püsakirüle taya sünain tanülia ™nüsouktakalaka chi wayuukai nümüin Jacob. Nüpütaakalaka chi wayuukai nüpüla Jacob süka wane pütchi analu½ut. 30ƒOtta Jacob, ni½itaain sünülia Peniel sünain tü mmakat eejachire naapiraain nümaa chi wayuukai sünain maa: “Nnojoishi ouktüin taya ja½itairü te½rüin nu½upünaa chi Maleiwakai nü½ütpa½ajee”, müshi. 31ƒO½unüshi Jacob yalajee wattachon maalü süpüla ale½ejaa nanainmüin na nu½wayuusekana. Shankatüshi nia, sükajee sujutte½ennüitpain shiimüse nüse½ewain. 32ƒJe na nuu½uliwo½ukana Jacob maa½ulu yaa, nnojotsü nekaajüin tü süsüla sünainkat shiimüse süse½ewain mürüt süka shiain tü eewaakat nünain Jacob nütüma chia wayuu naapiraakai amaa.

33

Jacob nüpanapajüin Esaú 1_3ƒJe

joolu½u Jacob, kottüichipa nüchikua namaa na nu½wayuusekana je na nüchonniikana, ni½rakalaka Esaú nüpanapa ka½yatajee sümaa eejatüin nümaa 400 wayuu tooloyuu. Nuutkajaain na nüchonniikana sümaa tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 33

110

neikat wane½ewai nakua. Nu½unakalaka Jacob napüleerua sünain nürütkaain nüpanapa Esaú. Je nüchiirua Jacob, eesü tü piamasükat achepchieeirua namaa na nachonniikana. Je nachiirua nayakana, eesü Lea namaa na süchonniikana. Je nachiirua nayakana, eesü Raquel nümaa José chi süchonkai. Je nüntapa Jacob peje nünainmüin chi nipayakai, o½ttüshi nia sünain ejepülawaa akaratshitua mmolu½umüin. 4ƒOtta müshia Esaú, nuwataakalaka nüpanapa Jacob. Nuko½ojookalaka nünain sünain nüchu½lüin nuwalapa½a. A½yalajüshii piamaleirua. 5ƒNiirakaakalaka joo Esaú sünainmüin tü jieyuukalüirua oo½ulaka tü tepichikalüirua. Nüsakirakalaka: ™¿Jaralii na wayuu wainmakana pümaa? ™müshi. ™Naya na tachonniikana aapünakana tamüin nütüma chi Maleiwakai sünain nii½iyatüin na½anasia tamüin ™nüsouktakalaka. 6ƒNarütkaakalaka tü piamasükat achepchieeirua namaa na nachonniikana nünainmüin Esaú sünain ejepülawaa nümülatu½u. 7ƒSürütkaakalaka Lea namaa na süchonniikana nünainmüin sünain ejepülawa½aya. Je nachiiruajee, sürütkaakalaka Raquel nümaa José chi süchonkai nünainmüin sünain ejepülawa½aya. 8ƒNümakalaka Esaú nümüin Jacob: ™Jama tü mürüt wattakat saalii püntirüitpakat tapanapa, ¿jamalu½ulu tia? ™müshi. ™Taapüinjatü tü mürütkalüirua pümüin süpüla aleewainjanain waya ™müshi Jacob. 9ƒOtta Esaú, nüsouktakalaka nümüin: ™Temüliee, eesü wainma mürüt tama½ana. Anakaja müleka makatüle tü pümü½ünüinkalüirua püma½ana ™müshi. 10ƒNümakalaka Jacob nümüin: ™Nnojo. Paapaainjatia ne½e tamüin tü mürüt tantirakat pümüin. Saa½ujee pii½iyatüitpain joolu½u pümanee tamüin, talatüsü ma½i taa½in maa aka te½rakaije nu½upünaa Maleiwa. 11ƒAnasia ne½e müleka paapaale tamüin tü mürütkalüirua shiyaakuainjatü anajirawaa pümaa. Nnojotsü kasain che½ojaain tamüin, süka kamaneein chi Maleiwakai tamüin ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

111

Génesis 33

Shiasa süchikijee kama½ain ma½i sünain nüchuntüin Jacob nümüin chi nipayakai, naapaainjese½e tü mürüt antinnakat nümüin. 12ƒShiasa süchikijee tia, nümakalaka Esaú nümüin Jacob: ™Anakaja müleka yapajüle waya wapüshua süpüla o½unaa tepialu½umüin. O½uneechi taya püpüleeruajee ™müshi. 13ƒNüsouktakalaka Jacob: ™Laülaashikalee, pütüjaa aa½ulu sünain mapüsain tü tachonniikana süka waraittüin waneepia yaamüin. Müsia aka tü ta½anneetsekalüirua oo½ulaka tü tamü½ünüinkalüirua süpüshua eekai kachooin. Ouktaleere½e shia müleka nnojorüle sheemeraain. 14ƒAnakaja müleka pu½unüle tapüleerua. O½uneechi taya jiyatta½a ne½e püchiirua sümaa tü tamü½ünüinkalüirua je na tachonniikana. Antiraajeena waya cha½aya pipialu½umüin sa½aka tü uuchikalüirua Seir sulu½u tü mmakat Edom. 15ƒNümakalaka Esaú: ™Anasüje müleka tapütale napüshi na tooloyuu tamaajanakana süpüla nakaaliijainjanain jia sulu½u wopu ™müshi. Otta Jacob, nüsouktakalaka: ™Nnojoleerü che½ojaain wamüin akaaliijünaa sulu½u wopu. Talatüsü ne½e taa½in süka anajiraainapain waya ™müshi. 16ƒShiasa süchikijee naashajaajiraain Jacob oo½ulaka Esaú, nu½unakalaka Esaú nüchikua nipialu½umüin sa½akamüin tü uuchikalüirua Seir sulu½u tü mmakat Edom. 17ƒOtta müshia Jacob, o½unüshi nia sulu½umüin wane mma wane sümü½inya eere nükumajirüin wane miichiirua oo½ulaka wane lumairua süpüla tü nümü½ünüinkalüirua. Ni½itaain Sucot sünüliain tü mmakat süka nükumajirüin tü miichikalüirua oo½ulaka tü lumakalüirua cha½aya. 18ƒTalatüsü naa½in Jacob süka nüle½ejüichipain sulu½ujee tü mmakat Padan-aram, eejachire ka½wayuusein, eejachire kachooin. Shiasa½a so½u wane ka½i, nu½unakalaka sulu½ujee Sucot eemüin wane pueulo kanüliasü Siquem sulu½u tü mmakat Canaán. Ni½itaakalaka nejepüse cha½aya sulu½u Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 33, 34

,34 33

112

wane anooi sü½ütpa½a tia pueulokat. 19ƒJe chamüin, niyalajakalaka tü anooikat noulia na nuu½uliwo½ukana Hamor, chi nüshikai Siquem, saa½u poloo shikii shipesajia shi½ipachonnii pülaata. 20ƒOtta müshia Jacob, nüpaa½uwajaakalaka ipa süpüla akumajaa wane a½ajüleepala cha½aya sulu½u tü anooikat süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüinjatüin nujut nümüin. Ni½itaain “El-Elohe-Israel” sünülia tü a½ajüleepalakat.

34

Pasalaasü Dina natüma na suwalayuukana 1ƒShiasa

mapa wainma juya, o½unüsü Dina, tü süchonkot Lea, so½u wane ka½i sünain apasiajawaa eemüin wane jieyuuirua cananeo. 2ƒEeshi wane wayuu cha½aya kanüliashi Siquem. Nia nüchonka chi laülaashikai saa½u tü mmakat yalapünaa yala kanüliashi Hamor, wane wayuu heveo. Otta müshia Siquem, ni½rapa Dina, nütaüjaakalaka shia. 3ƒJe süchikijee tia, kamalainkalaka shia nümüin je kee½ireesü ma½i naa½in nu½wayuuseinjatüin shia. Kamaneekalaka nia sümüin shii½iree alinjachin nia süpüla. 4ƒNümakalaka nümüin chi nüshikai: ™Anakaja püchuntüle nümüin chi süshikai tü jietkat süpüla ta½wayuuseinjatüin shia ™müshi. 5_6ƒNu½unakalaka Hamor nümaa chi nüchonkai nünainmüin Jacob süpüla aashajawaa nümaa soo½opünaa tia. Nütüjaatüjülia aa½u Jacob tü nüchonkot sümaa sütaüjaaushin nütüma Siquem, otta nnojoyülia nüküjain süchiki namüin na nüchonniikana süka chajanain naya anoulii arüleejüin tü nümü½ünüinkalüirua. 7ƒYaaiwa½aya Hamor nümaa chi nüchonkai aashajaain nümaa Jacob, nantapaatakalaka na nüchonniikana Jacob. Shiasa½a natüjaapa saa½u tü alatakat sümüin tü nashunuukat, mojushaatasü ma½i naa½in sümaa naashichijaain nümüin chira wayuukai saaliijee tü kasa mojusü naa½inrakat sümüin, süka nnojolüinjatüin aa½innüin aainjalaakat tia sümüin tü wayuukolüirua Israel. 8ƒNümakalaka Hamor nümüin Jacob: ™Aitpa ma½i tü püchonkot nüpüla Siquem chi tachonkai. Anakaja müleka paapüle shia nümüin süpüla nu½wayuuGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

113

Génesis 34

seinjatüin shia. 9ƒJe anasü pansaale wanüiki süpüla ka½wayuusejiraain jiakana wamaa oo½ulaka wayakana jüma½aya. 10ƒMüleka ka½wayuusejiraale waya wapüshua, taasheerü tü mmakat jüpüla süpüla kepiain jia wa½aka. Taasheerü tü mmakat süpüla oikkawaa oo½ulaka ayalajaa kasa, je süpüla kepiain jia eepünaale jücheküin ne½e je süpüla jiyalajüinjatüin tü mma kepiainjatkat alu½u jia ™müshi Hamor nümüin Jacob. 11ƒOtta Siquem, nümakalaka joo nümüin chi süshikai Dina je namüin na shipayayuukana: ™Müleka jaapüle tamüin tü jietkat, tawalaajeerü jümüin tü jüchekakat süpüleerua sujutüin. 12ƒMüliashi taya shii½iree süpüla ta½wayuuseinjatüin shia. Jüküja tamüin tü sujutüinjatkat. Ja½itairü wainmain shia, tawalaajeerü jümüin ™müshi. 13ƒJe na nüchonniikana Jacob, süka natüjaaitpain saa½u sünain e½rüishaatain wayumüin Siquem süka tü naa½inrakat sümüin Dina tü nashunuukat, o½ttüshii joolu½u sünain e½ike½eraa Siquem je Hamor chi nüshikai. 14ƒNasouktakalaka nümüin Siquem: ™Müleka waapüleje tü washunuukat nümüin wane wayuu eekai mo½yotoojuin ata süpüla nu½wayuuseinjatüin shia, japüijeena waya saaliijee tia. 15ƒAnasü müleka shi½yotoonüle jüta jiakana tooloyuukana jüpüshua½aya süpüla müinjanain aka jia wayakana. Waapeerüinja½aya tü washunuukat süpüla shiainjatüin nu½wayuusein Siquem. 16ƒJe müleka jaa½inrüle tia, pansaajeerü wanüiki jümüin süpüla ka½wayuusejiraain wayakana ja½aka oo½ulaka jiakana wa½aka½aya. Kepieena waya ja½aka süpüla waneesiainjatüin we½iruku wapüshua. 17ƒAlu½ujasa müleka nnojorüle jücheküin jaa½inrüin tü wachuntakat jümüin süpüla shi½yotoonüinjatüin jüta jüpüshua, nnojoleerü waapüin tü washunuukat nümüin Siquem. O½uneerü shia wamaa juulia ™müshii na nüchonniikana Jacob nümüin Siquem. 18ƒAnakalaka saa½in nümüin Hamor je nümüin Siquem tü nachuntakat na nüchonniikana Jacob namüin. 19ƒJe süka alin ma½i Dina nüpüla Siquem, o½ttüshi yaawala½aya Siquem Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 34

114

sünain aa½inraa tü achuntünakat nümüin. Süka kojutüin Siquem nouliale½eya napüshua na nüchonniikana Hamor, 20ƒnu½unakalaka nümaa chi nüshikai nanainmüin na tooloyuukana eemüinre nakotchijaale so½ulu½ukot tü pueulokat süpüla aashajawaa namaa. Namakalaka namüin: 21ƒ™Kamaneeshii ma½i na nüchonniikana Jacob, saa½in wamüin. Miyo½u ma½i tü mma woumainkat wapüla wayakana je napüla nayakanaya. Anasü saa½in wamüin müleka kepiale naya yaa wa½aka sulu½u tü mmakat süpüla waraittüinjanain naya eepünaale nacheküin. Anakaja müleka wa½wayuusere tü nachooinkalüirua je na½wayuusere tü wachooinkalüiruaya. 22ƒOtta süpüla kepiainjanain naya wa½aka süpüla wanaawajiraainjana waya, nachuntüin wapüleerua shi½yotoonüin wata waya tooloyuukana wapüshua½aya maa aka shi½yotooushin nata nayakana. 23ƒWashinnuu ma½i naya. Müleka waa½inrüle tü nachuntakat, wama½aneerü süpüshua½aya tü namü½ünüinkalüirua je süpüshua tü nakorolokolüirua. Anakaja pansaale joolu½u wanüiki süpüla nountüin kepiain naya wa½aka ™müshii naya sümüin tü wayuukolüirua. 24ƒJe na tooloyuu kepiakana sulu½u tü pueulokat, naapapa tü nümakat Hamor je Siquem, “Anakaja” müshii. No½yotoonakalaka ata napüshua½aya na wayuu tooloyuukana kepiakana sulu½u tü pueulokat. 25ƒShiasa mapa apünüin ka½i, nnojolüiwa½aya süshatüin nata na tooloyuukana süchikijee o½yotoonaa, nekerotakalaka Simeón oo½ulaka Leví, piamashii na nüchonniikana Jacob, na shipayakana Dina, sulu½umüin tü pueulokat. Anamiashii naya sünain antaa saashin tü wayuu kepiakat sulu½u tü pueulokat. Otta naapaajaa namüsia tü nachajaruutsekat süpüla no½una½alüin naa½in napüshua½ale na tooloyuukana yala sulu½u tü pueulokat. 26ƒNo½uta aa½inchi Hamor oo½ulaka Siquem. Nasaajaakalaka Dina sulu½ujee nipia Siquem sünain ojuittaa sulu½ujee tü pueulokat. 27ƒShiasa süchikijee tia, nekerojookalaka waneeinnua na nüchonniikana Jacob sulu½umüin tü pueulokat sünain nasaajaain sükorolo tü wayuu kepiakalüirua sulu½u saaliijee sütaüjaanüin tü nashuGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

115

,35 34

Génesis 34, 35

nuukat nütüma Siquem. 28ƒNasaajaain süpüshua tü sükorolokalüirua wayuu kepiakat sulu½u tü pueulokat, maa aka paa½a je püliikü, je süpüshua tü sümü½ünüinkalüirua eekai eein süpa½a tia anooikat. 29ƒNasütüin sükorolo tü wayuukolüirua je nalü½üjüin shia sulu½ujee tü nepiakalüirua. Je nata½ülüin tü jieyuukat oo½ulaka tü tepichikat sümaa namaain shia sulu½ujee tia pueulokat. 30ƒNümakalaka Jacob nümüin Simeón je Leví: ™Aisha½ajaa, e½rülii wayumüin jia. Mülieechi joolu½u taya saaliijee tü kasa mojusü jaa½inrüitpakat. Kanainjeechi taya saa½in tü wayuu cananeokat, tü wayuu ferezeokat, je napüshua na eekana kepiain yaaya sulu½u tü mmakat. Nnojotsü wama½ana wainma wayuu tooloyuu süpüla atkawaa namaa. Müleka nakotchijiraale süpüla nashutüin waa½u, no½uteerü waa½in wapüshua ™müshi Jacob namüin. 31ƒNasouktakalaka nümüin: ™Aisha½ajaa. Mojushaatasü ma½i tü naa½inrakat sümüin tü washunuukat. Mojutsat shia nütüma sükajee tia. Wayuuyaa maa½insat naajüin. Anasü tü waa½inrakat süka pasalaain watüma tü washunuukat ™müshii.

35

Ee½iyataashi chi Maleiwakai nüchikua nümüin Jacob cha½aya Bet-el 1ƒShiasa

mapa, nümakalaka chi Maleiwakai nümüin Jacob: “Pu½una pümaala yaajee eejee tü pueulokat Siquem sünain pükolojooinjachin chaa eemüin tü pueulokat Bet-el süpüla kepiainjachin pia cha½aya. Soto paa½in sünain tee½iyataainkain pümüin cha½aya Bet-el süchikijee isainkain pia nuulia Esaú chi pipayakai. Püpaa½uwajaajeerü joolu½u ipa süpüla pükumajüinjatüin wane a½ajüleepala cha½aya süpüla pa½ajüinjatüin kasa tamüin sünain pii½iyatüinjatüin tojut tamüin”, müshi Maleiwakai nümüin. 2ƒSüchikijee kettaain naashajaala chi Maleiwakai nümaa Jacob, nümakalaka namüin na nu½wayuusekana, na nüchonniikana, je napüshua na nümaajanakana: ™Jujuta jümaala süpüshua½ale½eya tü shiyaakuakat jümaleiwaseyaasükalüirua. Jo½oojo jümata süpüla wuleinjatüin Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 35

116

jükuaippa nu½upala Maleiwa je jüshijaa tü jüshe½inkat. 3ƒO½unajana waya joolu½u yaajee yaa chamüin eemüin tü pueulokat Betel eere nii½iyataainkain chi Maleiwakai tamüin. Nükaaliijain taya wanaa sümaa müliain taya süchikijee isain taya nüma½anajee chi tepayakai. Shiasa süchikijee ka½ikat tia, shiimüin sünain nnojolin nüpütüin taya chi Maleiwakai tamüiwa. Eejachi nia tamaa waneepia eepünaale to½unüin. Je joolu½u, wantapa chamüin, tapaa½uwajaajeerü wane ipairua süpülainjatü akumajaa wane a½ajüleepala süpüla ta½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain tee½iyatüinjatüin nujut nümüin ™müshi Jacob sümüin tü nüpüshikalüirua. 4ƒAapünüsüjese½e nümüin Jacob süpüshua½aya tü shiyaakuakat namaleiwaseyaasükalüirua oo½ulaka tü che½esaakalüirua süpüla nojoitüinjatüin shia. Nojoitakalaka shia suupünaa tü wunu½ukot peje sünain tü pueulokat Siquem eejachire naashajaain chi Maleiwakai paala sümaiwa nümaa Abraham. 5ƒNu½unakalaka Jacob namaa napüshua na nüpüshikana. Otta, mayaainje jashichin na wayuu kepiakana pejepünaa nanain, nnojoishii olojüin nachiirua süpüla atkawaa namaa. Süka jamüin, keemashii na nüchooinkana Jacob namüin na wayuukana nütüma chi Maleiwakai. 6ƒNantapaatakalaka Jacob je na nüpüshikana eemüin tü pueulokat Bet-el, sümaa ayatayüli½inya naya sulu½u tü mmakat Canaán. (Je sünülia tü pueulokat paala, Luz.) 7ƒJe cha½aya, nüpaa½uwajaakalaka ipa süpüla akumajaa wane a½ajüleepala süpüla na½ajüinjatüin kasa nümüin Maleiwa sünain nii½iyatüinjatüin nujut nümüin. Ni½itaain sünülia “Elbet-el” sümüin tü a½ajüleepalakat, süka nii½iyataain paala chi Maleiwakai nümüin cha½aya wanaa sümaa isainkain nia nuulia chi nuwalakai. 8ƒShiasa süchikijee tia, ouktüsü Débora, tü süchepchiapü½ükat Rebeca tü niikat Jacob. Ojoitünüsü shia nütüma Jacob suupünaa wane wunu½u yala uuchijeeru½u sünain Betel. Ni½itaain Jacob “Alón-bacut” sümünüin tü wunu½ukot süka na½yalajüin ma½i cha½aya. 9ƒNii½iyataakalaka joo chi Maleiwakai nüchikua½aya nümüin Jacob. Piantuaichi joo nia ee½iyataain nümüin süchikijee nüle½eGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

117

Génesis 35

jüin Jacob chajee Padan-aramjee. Maa aka tü nümakat paala nümüin, nümakalaka joolu½u nüchikua nümüin sünain nii½iyatüinjatüin na½anasia nümüin: 10ƒ“Müichia nnojoleerüin Jacob pünülia, alu½ujasa Israeleerü pünülia”, müshi. (Ayatakalaka Israel nümünüin maa½ulu yaa.) 11ƒAyatüshi chi Maleiwakai sünain aashajawaa nümüin Jacob: “Taya chi Maleiwa Pülashikai ma½i. Tacheküin süpüleerua wainmeerüin tatüma tü puu½uliwo½ukalüirua süpüla kojuteenain naya sulu½upünaa tü suumainkalüirua wayuu süpüshua. Je sa½aka tü puu½uliwo½ukalüirua, eejeerü eweetüin wayuuirua eekai sülaüleerüin mma. 12ƒSüpüshua½aya tü mma kepiakat alu½u joolu½u pia, tü Canaánkat anülia, tü taapakalüinka paala nümüin Abraham oo½ulaka nümüin Isaac, chi püshikai, shiimüin sünain taapeerüin shia pümüin je namüin na puu½uliwo½ukana napüshua,” müshi Maleiwakai nümüin Jacob. 13ƒShiasa süchikijee tia, nu½unakalaka chi Maleiwakai nuulia Jacob. 14ƒJe cha½aya, naapaakalaka Jacob wane ipa sümaa nüsha½wale½erüin shia. Nüshorottirüin “wiino” oo½ulaka seita “olivo” saa½u tü ipakat. Shiyaawaseinjatü sünain naashajaain chi Maleiwakai nümaa cha½aya. 15ƒAyatüsü Betel sümünüin tü mmakat nütüma Jacob süka nii½iyataain chi Maleiwakai nümüin cha½aya. Ouktüsü Raquel 16ƒShiasa

mapa kojuya juya, wanaa sümaa ipuolüin Raquel, okolojooshi Jacob je na nu½wayuusekana oo½ulaka na nüchonniikana chajee cha½aya sulu½ujee Bet-el uuchimüin eemüin tü pueulokat Efrata. Otta ka½yatayülia tü mmakat süpüla antaa Efratamüin, alü½ütsü Raquel süpüla jemeyulaa. Kajaliwashaatakalaka shia süpüla jemeyulaa nümaa chi süchonkai yaa sulu½upünaa tü wopukot. 17ƒJe miyo½upa tü saaliikat sümüin, sümakalaka tü wayuu eemeijütkat sümüin Raquel: “Nnojo mmolüin pia. Eweetshi joo wane jo½uu tooloya”, müsü. 18ƒOtta müsia Raquel, mayeinsü ma½i süchikijee jemeyulaa. Je nnojolüiwa½aya ouktüin shia, shi½itaain Benoni nünülia chi süchonkai. Otta süchikijee ouktapa shia, e½itaanüsü nünülia Benjamín nütüma chi nüshikai. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 35, 36

118

19ƒSojoitünakalaka

ne½e müliashii peje sünain tü wopu chawatkat Efratamüin. (Je sünülia tü pueulokat Efrata, maa½ulu yaa, Belén sünülia.) 20ƒNaapaakalaka Jacob wane ipa sünain nüsha½wate½erüin shia yala saa½u eejatüle sojoitünüin süpüla sütüjaanüin aa½u Raquel jalain shia mmaapüin. Ichaayülia tü ipakat maa½ulu yaa. 21ƒJe süchikijee tia, ayatüshi Jacob o½unüin uuchimüin. Shiasa½a nüntapa chamüin eemüinjanale naya, ni½itaakalaka nejepüse waneejee sa½ata tü aliikajaalee kanüliakat Migdal-edar. 22ƒSo½u wane ka½i, wanaa sümaa kepiain Jacob sulu½u tia mmakat, ekerotüshi Rubén sulu½u sejepüse Bilha, wane tü suwala½ata nu½wayuusekat chi nüshikai. Nüinkaakalaka sümaa. Je Jacob, nütüjaapa saa½u naainjala chi nüchonkai, jashichikalaka nia nümüin. Anuutaaka nanülia na polooshiikana piammüin nüchonnii Jacob kepiakana nümaa cha½aya: 23ƒNa süchonniikana Lea, naya naa: Rubén, chi nüchon Jacob epayaakai, oo½ulaka Simeón, Leví, Judá, Isacar je Zabulón. 24ƒNa süchonniikana Raquel, naya naa: José oo½ulaka Benjamín. 25ƒNa süchonniikana Bilha, tü süchepchiakat Raquel, naya naa: Dan oo½ulaka Neftalí. 26ƒNa süchonniikana Zilpa, tü süchepchiakat Lea, naya naa: Gad oo½ulaka Aser. Naya napüshua na nüchonnii Jacob jemeikana cha½aya sulu½u tü mmakat Padan-aram. Ouktüshi Isaac ,36 35

27ƒSo½u wane ka½i, okolojooshi Jacob chamü½inya nuumain-

pa½amüin Isaac chi nüshikai sulu½u tü mmakat Mamre eemüin tü pueulokat Arba eepü½üle kepiain Abraham. (Hebrón sünülia Arba maa½ulu yaa.) 28_29ƒWainma ma½i nuuyase Isaac nüntapa Jacob nünainmüin. Je 180 nuuyase, ouktüshi nia. Eejachi Esaú oo½ulaka Jacob süpüla ne½iküinjachin nia.

36

Nanülia na nuu½uliwo½ukana Esaú 1ƒEdom

nanülia na nuu½uliwo½ukana Esaú maa½ulu yaa. 2ƒKa½wayuuseshi Esaú apünüinsü jieyuu chaje½ewalüirua Canaán. Anuu nanülia: Ada, nüchonkot Elón chi wayuu heteokai; Aholibama, nüchonkot Aná chi nüchonkai Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

119

Génesis 36

Zibeón chi wayuu heveokai; 3ƒoo½ulaka Basemat, nüchonkot Ismael, nushunuukat Nebaiot. 4ƒJe na nüchooinkana Esaú, naya naa: Chi süchonkai Ada: nia Elifaz; chi süchonkai Basemat: nia Reuel; 5ƒna süchonkana Aholibama: naya Jeús, Jaalam oo½ulaka Coré. Ja½raishii napüshua na nüchooinkana Esaú, süchonyuukana tü apünüinsükat nu½wayuuse. Jemeishii naya napüshua sulu½u tü mmakat Canaán. 6_7ƒSaja½ttakalaka joo shiküle mma je süpana wunu½u süpüleerua tü namü½ünüinkalüirua Esaú je Jacob chi nimüliakai yala sulu½u tü mmakat Canaán. Je acho½ujaasü wüin süsüinjatkat tü mürütkalüirua süpüshua. So½u wane ka½i, nükolojookalaka Esaú sulu½ujee tia mmakat Canaán. O½unüshi nia nüma½anajee Jacob süka wainmain mürüt nama½ana je süka mouliuulin tü mmakat napüleerua. Je nümaasü tü nu½wayuusekalüirua, nüchonkalüirua, oo½ulaka süpüshua tü wayuu nümaajatkalüirua. Je o½unüsü nümaa tü nümü½ünüinkalüirua je tü nükorolo ani½iraasükat wanaa sümaa kepiain nia sulu½u tü mmakat Canaán. O½unüshii naya sulu½umüin wane mma wane sümüin, 8_9ƒeere kepiain naya sa½aka wane uuchiirua kanüliasü Seir. Je maa½ulu yaa, Edom sünülia tü mmakat sümaa nanülia na nuu½uliwo½ukana Esaú. Nia Esaú natuushika½aya napüshua na wayuu Edomkanairua. 10_13ƒOtta Elifaz, chi süchonkai Ada tü nu½wayuusekat Esaú, piamasü nu½wayuuse. Ja½raishii süchonnii wane nu½wayuuse, naya naa: Temán, Omar, Zefo, Gatam oo½ulaka Cenaz. Otta süchon Timna, tü suwala½atakat nu½wayuuse Elifaz, nia Amalec. Otta Reuel, chi süchonkai Basemat tü nu½wayuusekat Esaú, pienchishii nüchonnii, naya naa: Nahat, Zera, Sama oo½ulaka Miza. 14ƒOtta Jeús, Jaalam oo½ulaka Coré, naya na süchonniikana Aholibama tü nu½wayuusekat Esaú, tü nüchonkot Aná chi nüchonkai Zibeón. 15_16ƒAnuu ne½iruku na nuu½uliwo½ukana Esaú maa½ulu yaa sulu½u tü mmakat Edom. Ne½iruku na nuu½uliwo½ukana Elifaz, naya naa: Temányuukana, Omaryuukana, Zefoyuukana, Cenazyuukana, Gatamyuukana, oo½ulaka na Amalecyuukana. Shia ne½irukuka½aya tüü, na suu½uliwo½ukana Ada nu½wayuusekat Esaú. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 36

120

17ƒNe½iruku

na nuu½uliwo½ukana Reuel, naya naa: Nahatyuukana, Zerayuukana, Samayuukana oo½ulaka na Mizayuukana. Shia ne½irukuka½aya tüü, na suu½uliwo½ukana Basemat nu½wayuuse Esaú. 18ƒNe½iruku na suu½uliwo½ukana Aholibama tü nu½wayuusekat Esaú, tü nüchonkot Aná, naya naa: Jeúsyuukana, Jaalamyuukana, oo½ulaka na Coréyuukana. 19ƒShia ne½irukuka½aya tiairua, na nuu½uliwo½ukana Esaú. Na nuu½uliwo½ukana Seir 20_21ƒJe

paala sümaiwa nüntaiwa½aya Esaú sa½akamüin tü uuchikalüirua kanüliakat Seir, kepiatüjülia cha½aya wane wayuuirua nuu½uliwo½uirua Seir, wayuu Horeo nia. Na nuu½uliwo½ukana Seir, naya naa: Lotán, Sobal, Zibeón, Aná, Disón, Ezer oo½ulaka Disán. 22ƒJe ne½iruku na nuu½uliwo½ukana Lotán, naya naa: Horiyuukana oo½ulaka na Hemamyuukana. Je tü nushunuukat Lotán, Timna sünülia. 23ƒJe ne½iruku na nuu½uliwo½ukana Sobal, naya naa: Alványuukana, Manahatyuukana, Ebalyuukana, Sefoyuukana oo½ulaka na Onamyuukana. 24ƒOtta Zibeón, piamashii nüchon tooloyuu: Aja oo½ulaka Aná. E½nnaajünüshi Aná sütüma wayuu süka nüntüin paala sünain wane wüin anasü wanaa sümaa nürüleejüin nüpüliise Zibeón chi nüshikai sulu½u wane mma maa½inyatuuisü. 25_26ƒOtta chi nüchonkai Aná, nia Disón. Ne½iruku na nuu½uliwo½ukana Disón, naya naa: Hemdányuukana, Esbányuukana, Itrányuukana oo½ulaka na Querányuukana. Otta nushunuu Disón, Aholibama sünülia. 27ƒNe½iruku na nuu½uliwo½ukana Ezer, naya naa: Bilhányuukana, Zaaványuukana oo½ulaka na Acányuukana. 28ƒNe½iruku na nuu½uliwo½ukana Disán, naya naa: Uzyuukana oo½ulaka na Arányuukana. 29_30ƒWayuu Horeo napüshua na nünainjeejanakana Seir: Lotán, Sobal, Zibeón, Aná, Disón, Ezer oo½ulaka Disán. Na laülaashiikana saa½u tü mmakat Edom 31ƒSüpülapünaa neweetüin wane sülaülashi tü wayuu

Israelkalüirua, eetüjülia wane sülaülaashi tü mmakat Edom. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

121

Génesis 36, 37

32ƒAluwataashi palajana Bela nüchon Beor, wayuu Dinabaje½ewai. 33ƒOuktapa Bela, aluwataashi Jobab nüchon Zera, wayuu

,37 36

Bosraje½ewai. 34ƒOuktapa Jobab, aluwataashi Husam, chaje½ewaikai sulu½ujee tü mmakat Temán. 35ƒOuktapa Husam, aluwataashi Hadad nüchon Bedad, wayuu Avitje½ewai. Otta Hadad, nia ayamülaka na wayuukana Madián sulu½u tü mmakat Moab. 36ƒOuktapa Hadad, aluwataashi Samla, wayuu Masrecaje½ewai. 37ƒOuktapa Samla, aluwataashi Saúl, wayuu Rehobotje½ewai sotpa½a tü süchikat Éufrates. 38ƒOuktapa Saúl, aluwataashi Baalhanán nüchon Acbor. 39ƒOuktapa Baal-hanán, aluwataashi Hadar, wayuu Pauje½ewai. Otta tü nu½wayuusekat Hadar, shia Mehetabel, süchon Matred, sülüin Mezaab. 40_43ƒOtta müshia Esaú, nia natuushika napüshua na wayuu sulu½ukana tü mmakat Edom: Timnajanakana, Alvajanakana, Jetetjanakana, Aholibamajanakana, Elajanakana, Pinónjanakana, Cenazjanakana, Temánjanakana, Mibzarjanakana, Magdieljanakana oo½ulaka na Iramjanakana. Tü mmakat kepiakana alu½u naya, nanüliasü nayakanaya. 1_2ƒAyatüshia Jacob kepiain sulu½u tü mmakat Canaán eepü½üle kepiain chi nüshikai paala maa aka wane wayuu naata. Anuu nüchiki Jacob namaa na nüchonniikana:

37

A½ürülaasü naa½in na nuwalayuukana José nümüin

Otta José chi nüchonkai Jacob, poloopa juya akaratshimüin nuuyase, arüleejapü½üshi anneerü namaa na nuwalayuukana naa½u nüshi, na süchooinkana Bilha oo½ulaka Zilpa. Aküjapü½üshi José nachikü na nuwalayuukana nümüin chi nashikai süchiki tü kasa mojusü naa½inrapü½ükat nayakana. 3ƒAishi ma½i José nüpüla Jacob nouliale½e na wane nüchooinkana süka nüchoin nia laülaalu½u nümüin. Naainjüin wane ashe½inyüü anasü ma½i nüpüla. 4ƒJe na nuwalayuukana natüjaapa aa½u chi nashikai sümaa niain alin ma½i nüpüla nouliale½e nayakana napüshua, na½ürülaashi joo nia. Isasü ma½i nachiki aneein nanüiki nümüin. 5ƒShiasa½a so½u wane ka½i, nü½lapüjaakalaka José. Je nüküjapa süchikü tü nü½lapüinkat namüin na nuwalayuukana, a½ürülaaleeshi½iya ma½i sütüma. 6ƒNümakalaka namüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 37

122

™Kaatei, jiirakaapa. Jaapajapa süchikü tü ta½lapüinkat. yaa: Ejinnajataatshii waa½in saalaja “trigo” süpa½a wane yüüja ta½lapüinru½u. Shiasa½a saa½in tü tejinnajalakat, asha½walaataasü saa½in. Sha½watüsü ma½i. Je sürütkaakalaka saa½in tü jijinnajalakat sünainmüin tü tejinnajalakat kulaalakuaippatsü saa½in yaalu½upünaa sünain. Shejepünajaakalaka sü½ütpa½amüin tü tejinnajalakat maa aka nükuaippa wane wayuu eekai kojutüin wayuu nütüma ™nümakalaka José namüin na nuwalayuukana. 8ƒJe nasouktakalaka na nuwalayuukana: ™Aa, walaülainjachita½a pia. Koo½omüinshi ma½i na½ürülaain José sünainjee tü nü½lapüinkat je sünainjee nünüiki sünain nüküjüin süchikü tü nü½lapüinkat namüin. 9ƒNü½lapüjaakalaka joo José wane lapü½üya. Nüküjakalaka joo tia½aya namüin na nuwalayuukana sünain maa: 7ƒMüsü

Génesis 37:9_11 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

123

Génesis 37

™Kaatei, jiirakaapa. Ta½lapüinsü wane lapüya½asa. Müsü yaa: Shiasa½a naa½in chi ka½ikai je tü kashikat otta müsia poloosü waneemüin jolotsü, ejepünajaataatsü saa½in tamülatu½umüin maa aka nükuaippa wane wayuu eekai kojutüin wayuu nütüma. 10ƒNüküjakalaka joo shia½aya nümüin chi nüshikai. Je nü½ülüjakalaka ne½e chi nüshikai nümüin sümaa nümüin nümüin: ™¿Jamalu½ulu tü pü½lapüinkat? ¿Antajana taa waya, tayakai sümaa tü ta½wayuusekat je na polooshiikana waneemüin puwalayuu, sünain ejepülawaa mmolu½u pümülatu½umüin maa aka nükuaippa wane wayuu eekai kojutüin wayuu nütüma? ™nümakalaka nümüin. 11ƒJe na nuwalayuukana, na½ürülaashi ma½i joo José sünainjee tia. Alu½ujasa½aya chi nüshikai, jülüjasü naa½in tia lapükat. Oikkünüshi José sütüma nuwalayuu 12_14ƒOtta

müsia so½u wane ka½i sulu½ujee tü nasapü kanüliakat Hebrón, o½unüshii na nuwalayuukana José sünain o½onowaa sümaa nümü½ünüin chi nashikai sulu½umüin wane mma kanüliasü Siquem. Nüküjakalaka Jacob nachikü nümüin José: ™Ichaa na puwalayuukana o½onooin chamüin cha½aya Siquemmüin. Jalaichi paala taluwataaiwa pia nachiirua. Nüsouktakalaka José nümüin: ™Anii taya. Nümakalaka Jacob nümüin: ™Pu½una paala pünalaaiwa namüin puwalayuu je sümüin tü mürütkat. Püntira tamüin tü nachikükat otta müsia süchikü tü mürütkat. Nu½unakalaka José. Nüntakalaka Siquemmüin. 15ƒEittüin müshi joo nia yala½aya ne½e süka nnojolüin nüntüin nanain na nuwalayuukana. Nüntakalaka wane wayuu nünainmüin. Nüsakinnakalaka nütüma chi wayuukai: ™¿Kasa püchajaaka achikü? ™nümakalaka nümüin. 16ƒNüsouktakalaka José: ™Naya tachajaaka achikü na tawalayuukana. ¿Jalashii pi½rüin naya ekajirüin? Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 37

124

17ƒJe

nümakalaka chi wayuukai nümüin José: ™O½unüinapa naya yaajee yaa. Taapajüin nanüiki: “Joo½uya Dotánmüin”, majüshii. Nu½unakalaka joo José sünain achajawaa nachikü na nuwalayuukana. Nüntakalaka nanain cha½aya Dotán. 18ƒShiasa½a ne½raiwa½aya nia wattajee, nnojoliiwa½aya nüntüin nanainmüin, aashajaajiraashii naya shii½iree no½uteein naa½in. 19ƒNamajiraakalaka na nuwalayuukana: ™Jiirakaa nümüin chi a½lapüjaaikai. Iseetataalaichi. 20ƒJoo½uya wo½utaiwa naa½in sümaa wojuteechin nia sulu½u wane ishi eekai o½utüin ma½i. “Shikataain kannajapüt yala”, wameenakalaka ne½e nüchikü. We½rajataaleerü aa½u sünain jameerüin eera tü nü½lapüinkat ™namajiraakalaka.

Génesis 37:23_24 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

125

Génesis 37

21ƒOtta

Rubén, naapapa tüü, süka nücheküin nu½tte½ereein chi nimüliakai, nümakalaka namüin: ™Nnojo wo½utüin naa½in chi wemüliakai. 22ƒNnojo jikeenatirüin isha. Shia anaka jujutüle nia sulu½u tü ishi yaa yüütüüipa½a. Nnojo jamüin jütüma nia. ™nümakalaka namüin süpüla nu½tte½erüinjachin nia noulia sünain nüle½ejirüinjachin mapa nümüin chi nüshikai. 23ƒWanaa sümaa nüntüin José eemüin na nuwalayuukana, saakajaanakalaka joo tü ashe½inyüü anasükat nuulia natüma. 24ƒNata½ülüin nia. Najutakalaka nia sulu½u tü ishikat, wane ishi malu½usat wüin. 25ƒJe süchikijee najutüin nia, aikkalaashii naya sünain ekawaa. Neirakaale½ekalaka joo wanaa sümaa wane wayuuirua alatüin yalapünaa. Shia tü wane nüikeyuukalüirua Ismael. Chaje½ewannuu Galaad. Je tü ne½ejenakalüirua “camello”, kachisesü ma½i süjü wunu½uirua jemetayuu eejuulu otta müsia wane süjüirua wunu½uya½asa½a kanüliasü “bálsamo” otta müsia “mirra”. Chawat sülü½üjüin Egiptomüin. 26ƒShiasa½a nümakalaka Judá sümüin tü nuwalayuukat: ™¿Kaseerü wayu½tka sulu½ujee wo½utüle naa½in wawala süpüla wonujulajüinjatüin nüchikü süchikijee wo½utüin naa½in? 27ƒShia anaka alu½u müleka woikküle ne½e nia sümüin tü nüikeyuukalüirua Ismael. Wemüliaja½a ne½e nia. Nnojoleechi wo½utüin aa½in. Naapaakalaka joo süchikü tü nümakat Judá namüin. 28ƒJe wanaa sümaa sülatüin tü nüikeyuukalüirua Ismael, tüirua oikkannuukalüirua, nayu½tkalaka nia sulu½ujee tü ishikat. Noikkakalaka nia namüin saa½u piama shikii shipesajia shi½ipachonnii pülaata. Je tü nüikeyuukalüirua Ismael sümaashi José Egiptomüin. 29ƒJe kama½alu½u, nüle½ejapa Rubén eemüin tü ishikat, nainkuukalaka aa½in süka nnojolin José nüpüla sulu½u tü ishikat. Nüchatajaakalaka tü nüshe½inkat shiyaawaseya mojaa aa½in. 30ƒShiasa½a nüle½ejakalaka nüchukua eemüin na nuwalayuukana. Nümakalaka: ™Nnojoishi chi jima½aikai sa½aya. ¿Kasa taainjüinjatka joolu½u? ™nümakalaka namüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 37, 38

126

31ƒNayasa½a

,38 37

na nuwalayuukana Rubén, naapaakalaka tü nüshe½in José, tü aakajaanakat paala nuulia natüma. No½utakalaka naa½in wane kaa½ulachon. Na½yarülajakalaka tü nüshe½inkat süka nüsha chi kaa½ulachonkai. 32ƒSuluwate½ennakalaka tü nüshe½inkat nümüin chi nashikai sümaa wane pütchi malu½ulu yaa: “Wanta anainrü tüü. Pünanaja ma½i müleka shiale jama nnojottaapa shiain nüshe½in chi püchonkai”, münataalashi chi nüshikai. 33ƒJe Jacob, sünain niyaawatüin shia, nümakalaka: ™Aisha½ajaa, shia½aya ma½i nüshe½in chi tachonkai tüü. Shikakajasa½a eera kannajapüt, shi½yülüjakajasa½a eera nia. 34ƒNüchatajaakalaka joo nüshe½in Jacob süka mojuin naa½in. Na½atakalaka wane kuluulu yalayalasü ma½i nünain, süka shiyaawasein mojaa aa½in. Je a½yalajüshi ma½i watta ka½i naalii chi nüchonkai. 35ƒNoo½ulaküin namülialüin nia napüshua na nüchooinkana. Otta niakai, nnojotsü nücheküin achikü tü amüliannaakat. Müshi nia: “Müichia taya a½yalajüin naalii tachon wane½ere½eya chapa taya kottüin nümaa eere süpülee tü ouktüsükalüirua”. Je Jacob, ayatüshia a½yalajüin ma½i nüchiirua José chi nüchonkai. 36ƒOtta müshia José, antinna müshija½a nia chaa Egiptomüin natüma na nüikeyuukalüirua Ismael. Je chamüin cha½aya, oikkünüshi nia natüma süpüla achepchieeinjachin nümüin wane wayuu Egiptoje½ewai kanüliashi Potifar, wane chi ni½ipajaikai chi sülaülakai Egipto, Faraón münakai. Otta müshia Potifar, sülaüla waaria.

38

Judá oo½ulaka Tamar 1ƒSo½u

wane ka½i, o½unüshi Judá noulia na nuwalayuukana süpüla ni½iyouin wane nütünajut kanüliashi Hira kepiashi cha½aya sulu½u tü pueulokat Adulam. 2ƒEejattaaja½a nüpüla wane jierü yaaje½ewat sulu½u tü mmakat Canaán, nüchon wane wayuu Súa anüliachi. Nu½wayuusekalaka shia. 3ƒKachonkalaka shia nümüin je ni½itaakalaka nünülia chi nüchonkai Er nümünüin. 4ƒKachonkalaka shia süchikua½aya je ni½itaakalaka nünülia chi nüchonkai Onán nümünüin. 5ƒKachontaaja shia süchikua½aya je ni½itaakalaka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

127

Génesis 38

nünülia chi nüchonkai Sela nümünüin. Otta müshia Judá, nnojoishi wanaa sümaa jemelin Sela. Chajachi nia cha½aya sulu½u tü pueulokat Quezib. 6ƒJe miyo½upa Er, chi epayaakai nüchon Judá, achajaanasü wane jierü nütüma chi nüshikai süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Nüntakalaka sünain. Tamar sünülia. 7ƒOtta müshia Er, e½rüi wayumüin nia no½ulu½u Jehová. Je sükajee tia, o½utüna aa½inchi nütüma chi Maleiwakai. 8ƒNümakalaka Judá nümüin Onán chi nimüliakai Er: ™Anakaja müleka piisarüle sümüin nu½wayuuse müliashii maa aka wakuaippa süka shiain pülüinyuuin. Kasataalejese kachoinjatüin shia pütüma süpüla eeinjatüin nuu½uliwo½u chi pipayakai ™müshi. 9ƒNiisatkalaka Onán sümüin tü nülüinyuukot. Otta nütüjaa aa½ulu sünain nnojolüinjatüin nuu½uliwo½uin süchonyuu tü nülüinyuukot. Sükajee tia, wanaa sümaa nüinkaapü½üin sümaa, aa½inmajiraapü½üshi nükuaippa suulia ipuolüin shia nütüma. 10ƒOtta Jehová, jashichishi nümüin Onán saaliijee tü naa½inrapü½ükat. Je sükajee tia, nu½uta aa½inchi. 11ƒNümakalaka Judá sümüin Tamar tü na½üikat: ™Anakaja müleka joolu½u pu½unüle nipialu½umüin chi püshikai. Makateerü pia cha½aya. Nnojoleerü ka½wayuusein pia wane½ere½eya miyo½upa Sela chi tachonkai ™müshi sümüin. Müsü nünüiki sümüin süka mmolüin seema ouktajaa Sela maa aka naa½in na nipayakana. Ale½ejasüjese½e Tamar shipialu½umüin. 12ƒShiasa mapa kojuya juya, ouktüsü tü nu½wayuusekat Judá. Je süchikijee ni½yalajüin saa½u, nu½unakalaka eemüin tü pueulokat Timnat eere süüjünüin soi tü na½anneetsekalüirua. Je nümaashi Hira chi nütünajut kepiakai cha½aya sulu½u tü pueulokat Adulam. 13ƒAapinnüsü Tamar nüchiki chi sa½üikai sünain nüntajachin Timnatmüin süpüla süüjünüinjatüin soi tü na½anneetsekalüirua. 14ƒSütüjaa aa½uchi sünain miyo½uichipain Sela chi nüshaleinkai Judá je sünain nnojoyüliain saapünüin nümüin süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Müsüjese½e saakatüin tü süshe½in sünainpü½ükat shiyaawase Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 38

128

wayuu oukta eechinrü. Sa½atakalaka wane süshe½in naata sümüin suulia. Shi½itaakalaka wane kuluulu su½upünaanain suulia shiyaawatünüin nütüma chi sa½üikai. Süikkalaakalaka sotpa½a tü wopu chawatkat Timnatmüin yaa so½ulu½u tü pueulokat Enaim. 15ƒShiasa½a nülatapa Judá yalapünaa eere joyotüin Tamar tü na½üikat, wayuuyaa maa½insat shia naa½inru½u süka ko½upünaajanain kuluulu shia. 16ƒSünain nnojolüin nütüjaain saa½u sünain shiain tü na½üikat, nürütkaakalaka sünainmüin sünain maa sümüin: ™Anakaja müleka tainkaale pümaa ™müshi. Süsouktakalaka nümüin: ™¿Kaseerü paapaka tamüin saa½u? ™müsü. 17ƒNüsouktakalaka sümüin: ™Taluwataajeerü pümüin wane kaa½ulachon sa½akajee tü tamü½ünüinkalüirua ™müshi. Sümakalaka nümüin: ™Anakaja½a. Otta, anasü müleka paapüle joolu½u tamüin wane kasa shiyaawaseinjatü tamüin sünain pansaain pünüiki ™müsü. 18ƒNümakalaka: ™¿Kasa wayuu taapeetka pümüin shiyaawaseinjatkat tanüiki? ™müshi. Süsouktakalaka nümüin: ™Anakaja paapüle tamüin tü ejeerüjiakat karaloukta kachetakat punutpünaa oo½ulaka tü puwaraaratsekat ™müsü. Naapa nümüsia sümüin tü süchuntakat. Nüinkaakalaka sümaa. Ipuotkalaka shia. 19ƒAle½ejüsü Tamar shipialu½umüin sünain saakajaain tü kuluulu su½upünaanainjatkat. Sa½atüin süshe½in süchikua shiyaawasekat wayuu oukta eechinrü. 20ƒNüjütünakalaka joo Hira nütüma Judá sünain ni½ikajaain wane kaa½ulachon sümüin tü jietkat je süpüla süle½ejirüinjatüin tü nükorolo naapakat paala sümüin. Otta Hira, nnojotsü nüntüin anain tü jietkat. 21ƒNüsakirakalaka wane wayuuirua kepiasü sulu½u tü pueulokat Enaim: ™¿Jalasü ji½rüin tü wayuu maa½insat joyotapü½ükat sotpa½a wopu? ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

129

Génesis 38

™Nnojotsü eepü½üin wane wayuu maa½insat yaapünaa yaa, nnojotpü½üsü paalainka oo½ulaka nnojotsü maa½unnaa yaa ™müshii naya nümüin. 22ƒNüle½ejakalaka nünainmüin Judá sünain maa nümüin: ™Nnojotsü tantüin anain tia jietkat. Na wayuu kepiakana cha½aya naküjain tamüin sünain nnojolüin wane wayuu maa½insat cha½aya, nnojotpü½üsü paala je nnojotsü maa½unnaa yaa naashin ™müshi nümüin Judá. 23ƒNümakalaka Judá: ™Saa½u nnojolüin püntüin sünain, too½ulaajeerü tü takorolokot süma½ana. Alü½üjüichipa pia tü kaa½ulakat sümüin, otta nnojotsü shia püpüla. Müleka püle½ejüle püchikua½aya sümaa tü kaa½ulakat chamüin cha½aya, asirajeena na wayuukana waka ™müshi. 24ƒShiasa mapa apünüin kashi, aküjünüsü nümüin Judá sütüma wayuu: “Ipuotsü Tamar, tü pa½üikat, sünainjee wayuuin maa½insat shia saashin wayuu”, münüsü. Otta Judá, süpüla kasalajanainjatüin nütüma sümüin tü saainjalakat, nüjütakalaka na wayuu nümaajanakana sünainmüin tü na½üikat sünain maa namüin: ™Jüta½ülaa shia. Joto jütüma süpüla ouktaa saa½u saainjala ™müshi. 25ƒShiasa½a nantapa chamüin cha½aya, najuittirakalaka shia anooipa½amüin. Otta shiakat, suluwataakalaka wane pütchi nümüin Judá chi sa½üikai sünain maa: “Ipuotsü taya nütüma chi wayuu kakorolokai tü kasa tajapulu½ukat. Anuu tama½ana tü ashajiakat nejeetse oo½ulaka tü nuwaraaratsekat. Anashi püntüle yaamüin, pütüjaaiwa saa½u jaralin kakoroloin shia”, müsü. 26ƒNaapapa Judá tü pütchikat sümakat tü na½üikat nümüin, nütüjaaitpa aa½u sünain shiain nükorolo niakai tü süma½anakat. Naashaje½etkalaka naa½in nüle½eru½u sünain maa: “Atak. Tatüjaaitpa aa½u sünain e½rülin wayumüin taya sümüin tü ta½üikat sünain nnojolüin taapüin shia nümüin Sela, chi tachon emülieekai, süpüla nu½wayuuseinjatüin shia. Otta shiakat, saa½inrüin tü anasükat sünain sa½atapajüin nia wainma juya”, müsü naa½in nüle½eru½u Judá. AluwaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 38, 39

,39 38

130

taashijese½e nia nünüiki süpüla süjütünüinjatüin achiki. Shiasa süchikijee tia, müichimaale½eja½a nnojolüin nia sünainpünaain. 27ƒShiasa½a kettaapa Tamar süpüla kachonwaa, atüjaanüitpa aa½u sünain senkeyuuinjatüin süchonnii. 28ƒJe wanaa sümaa su½ttüin sünain jemeyulaa namaa na süchonniikana, chi wane½e, nujuittirüin nütünachon palajana. Saapaakalaka tü nütünachonkot tü wayuu eemeijütkat sünain shijittaain wane jiitpai ishosü sünain tü nütünachonkot sünain maa: “Nia e½irumaaka chii”. 29ƒOtta chi jo½uukai, nikeroje½etkalaka tü nütünachonkot süchikua. Niaka½a ojuittüin chi wane nuwalachonkai palajana. Sümakalaka joo tü eemeijütkat: “Nia chi eirujuikai wopu”. Je sükajee tia, e½itaanüsü nünülia Fares nümünüin. 30ƒNujuittakalaka joo chi nuwalakai sünain eein tü jiitpai ishokot yaa sünain tü nütünachonkot. E½itaanüsü nünülia Zara nümünüin.

39

José je müsia nu½wayuuse Potifar 1ƒNüntinnapa

José yaamüin yaa Egiptomüin natüma na nüikeyuukana Ismael. Oikkünüshi nia natüma süpüla achepchieeinjachin nümüin wane wayuu yaaje½ewai kanüliashi Potifar. Nia wane ni½ipajai chi sülaülakai Egipto, Faraón münakai. Je müshia Potifar, nia sülaülaka½aya tü waariakat yaaya. 2ƒJe José anasü nükuaippa süka eein Jehová chi Maleiwakai nümaa. Kepiashi joo nia nipialu½u Potifar chi nülaamainkai yaa Egipto. 3ƒJe chi nülaamainkai, nütüjaaichipa aa½u José sümaa eein Jehová nümaa sütüma anain sükuaippa süpüshua tü naa½inrakat. 4ƒJe sünainjee tia, talatüichipa chi nülaamainkai nümaa. Laülaashichipa joo nia nütüma sünain aluwatawaa sulu½u tü nipiakat sümaa najapulu½uin süpüshua tü kasa eekat nüma½ana. 5ƒShiasa½a so½u ka½ikat tia ni½itaakat o½u Potifar tü nipiakat najapulu½u José, anaitpa nükuaippa Potifar nütüma Jehová nünainjee José, je tü kasakat eekai eein nüma½ana nipialu½u je maa½aya aka tü nü½ttiakalüirua. 6ƒPansaasü naa½in Potifar nünain José süka anaitpain sükuaippa süpüshua tü nüma½anakat. Nnojolüitpa kasain jülüjüin naa½in Potifar süka najapulu½uitpain Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

131

Génesis 39

José kasa süpüshua. Shia nnojotka ne½e e½itaanüin najapulu½u a½lakaje½eraa tü niküinjatkat chi laamakai. José, nia wane wayuu anashi aa½inchi ma½i. 7ƒShiasa½a so½u wane ka½i, tü nu½wayuusekat chi nülaamainkai müliasü nii½iree José sünain sümüin nümüin: ™Painkaa tamaa. 8ƒOo½ulaka José, niyoukta achikit sünain nüsouktüin sümüin: ™Piirakaa. Chi talaamainkai, nnojoishi ashapataain saa½u tü alatakat yaa nipialu½u süka yaain taya yaaya. Pansaasü naa½in tamaa. Shiaja½aya ni½itaakalaka tajapulu½u süpüshua tü eekat nüma½ana. 9ƒWanaawashi taya nümaa sünain tü aluwatawaakat yaa sulu½u tü miichikat. Taashitpa tapüla süpüshua tü kasakat nütüma. Piaja½a ne½e piakat nnojotka taashin tapüla saa½u nu½wayuusein pia. ¿Jamataalainjachikalaka taya süpüla taa½inrüinjatüin wane kasa eekai mojuin ma½i, wane kaainjalaa nu½upalapünaa Maleiwakai? ™nümakalaka sümüin. 10ƒMayaasüje kojuyatuain sünüiki nümüin shii½iree nainkaain sümaa otta süpüla sümaakuu sümüinjachin nia, ayatüsia niyouktüin achikü tü süchekakat nüpüleerua. 11ƒJe so½u wane ka½i, nikerotkalaka José sulu½u tü miichikat süpüla a½yatawaa. Yüütüüisü joo tü miichikat. Nnojotsü joo tü achepchieekalüirua. 12ƒShiasa½a joo nu½wayuuse chi nülaamainkai, saapaakalaka nia süka tü nüshe½inkat sünain sümüin nümüin: ™Painkaa tamaa. Niasa½a joo niakai, nüpattajaakalaka anooipa½amüin sünain nüpütapünaain süpüshi tü nüshe½inkat yaa sajapulu½u. 13ƒJe sünainjee nüpütapünaain süpüshi tü nüshe½inkat yaa sajapulu½u nujuittapa anooipa½amüin, 14ƒsu½waatakalaka joo namüin na achepchieekanairua. Je nantapa sünainmüin, sümakalaka namüin: ™Kaatei, jiirakaa, chi ta½wayuusekai nüntirüin wamüin wane hebreowa½ata. E½rülüichipa wayumüin wamüin. Nürütkaain taya shii½iree nainkaweein tamaa. Ta½waatakalaka Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 39

132

emetut. 15ƒJe sükajee ta½waatüin, nüpattajaakalaka anooipa½amüin sünain nüpütapünaain tü nüshe½inkat yaa ta½ütpa½a ™sümayaataalakalaka namüin na achepchieekana. 16ƒSünaajaakalaka joo tü nüshe½inkat José nüpüla chi su½wayuusekai. 17ƒAyatüsia süküjüin joo nümüin tü sümakat paala namüin na achepchieekana. Sümakalaka nümüin: ™Chi achepchiee hebreokai püntitkai wamüin, nürütkaain taya shii½iree nütaüjaweein taya. 18ƒTa½waatakalaka emetut. Je wanaa sümaa ta½waatüin, nüpattajaakalaka anooipa½amüin sünain nüpütapünaain tü nüshe½inkat yaa ta½ütpa½a ™sümayaataalakalaka nümüin chi su½wayuusekai. 19ƒAashichijaashi joo chi nülaamainkai José sütüma tü sümakat tü nu½wayuusekat nümüin sünain “Müsü tü naainjakat chi püchepchiakai tamüin” sünain sümüin nümüin. 20ƒJe saalin joo tia, e½itaanüichipa joo José sulu½u tü kaatsetkat nütüma chi nülaamainkai eere süsürünnüin tü püreesasükalüirua nütüma Faraón. Je yala yala, yalaichima½ale½e joo nia süttüin sulu½u tü kaatsetkat.

Génesis 39:20_21 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

133

,40 39

Génesis 39, 40

21ƒOtta

Jehová, eeshi nümaa José sümaa nükaaliijüin nia. Talatüichipa joo chi sülaülashikai tü kaatsetkat nümaa José nütüma Jehová. 22ƒNi½itaain joo najapulu½u José süpüshua tü püreesasükalüirua je süpüshua tü kasa aainjünapü½ükat yala. 23ƒNnojolichipa ashapataain chi sülaülashikai tü kaatsetkat soo½opünaa tü najapulu½ukat José süka ni½itaain Jehová sümaa anain sükuaippa süpüshua tü kasa naainjakat José, süka eein nia nümaa waneepia. Niyaawatüin José na½lapüin wane na püreesashiikana

40

1_2ƒEetaalakalaka

wane wayuu laülaashi naa½u na aapajüliikana nüsüin chi sülaülashikai tü mmakat Egipto, chi Faraón münakai, oo½ulaka wane laülaashi naa½u na aainjüliikana pan nümüin. So½u wane ka½i, kaainjalashii naya nuulia chi Faraónkai. Jashichikalaka nia namüin saaliijee tia. 3ƒNüpüreesajitkalaka joo naya sulu½u tü kaatset chakat nipialu½u chi sülaülashikai tü waariakat eere püreesain José. 4ƒJe joo chi sülaülashikai tü waariakat, ni½itaain José süpüla naa½inmajüinjanain na piamashii püreesashiikana. Eesü nakalia sünain püreesain naya. 5ƒJe so½u wane ai, a½lapüjaataalashii joo naya wane½ewai nakua. Je wane½ewai sukua tü na½lapüinkat, eesü kapülajatkat. 6ƒJe wattachon, wanaa sümaa nüntüin José nanainmüin, niirakaakalaka namüin sümaa naatajatüin no½uuta. 7ƒNüsakitkalaka naya: ™¿Kasa aika jünain, mataasü mojukai ma½i saa½in jo½uuta so½u ka½ikat tüü? 8ƒNasouktakalaka nümüin: ™Eesü wane wa½lapüin, akatsa½a nnojolüin jaralüin aküjüinjatüin wamüin jamalu½ulüin shia. Nümakalaka José namüin: ™¿Nnojoishi niain Maleiwakai aküjüin süchikü lapü? Jüküja tamüin tü jü½lapüinkat. ¿Jamüsü ma½i? 9ƒNiasa½a chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin chi Faraónkai, nüküjakalaka tü nü½lapüinkat nümüin José. Müshi nia: ™Te½rüin ta½lapüinru½u saa½in wane suu½ulia uuwa yaa tamülatu½u. 10ƒEetaalashii naa½in apünüinshii sütünachen Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 40

134

sünain. Wanaa sümaa suwü½iraain, kasiijaakalaka saa½in sümaa kachonle½einya shia sümaa je½wejaain shia. 11ƒTajapulujuttaaja½a saa½in tü niitainkat chi Faraónkai. Je taapaakalaka saa½in tü uuwakat. Talirütkalaka saa½in sulu½u tü niitainkat. Je süchikijee, taapakalaka saa½in najapulu½u chi Faraónkai. 12ƒNümakalaka José nümüin: ™Tü pü½lapüinkat, malu½ulu shia mayaa: tü apünüinsükat sütüna wunu½u, apünüin ka½i. 13ƒSo½u tü apünüinkat ka½i, chi Faraónkai, nüjütirüinjachi achikü pia sulu½ujee tü kaatsetkat sümaa ni½itaweechin pia pi½yataaleru½u püchikua½a. Je süchikijee, ayateechia pia aapajülin tü iitakat najapulu½u chi Faraónkai maa aka paalainka aapajüipü½üin pia nüsüin. Malu½ulu pü½lapüin. 14ƒJe pi½rapa sümaa anain pükuaippa, soto paa½in taya. Jaliachon taya püküjaiwa tachikü nümüin chi Faraónkai nüjütiraiwa tachikü sulu½ujee tü kaatsetkat. 15ƒAta½ülüüshire½e taya suumainpa½ajee tü hebreokalüirua. Je yaaya, nnojotsü kasain taainjalain süpüla tekerotinnüinjachin sulu½umüin tü kaatsetkat ™nümakalaka José nümüin. 16ƒJe chi laülaashikai naa½u na aainjüliikana pan nümüin chi Faraónkai, süka joo naapüitpain nüküjala José süchikü tü nü½lapüinkat chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin chi Faraónkai sümaa anainjatüin ma½i nükuaippa, müichipa joo nia nümüin José: ™Je müshia tayakai, te½rüin ta½lapüinru½u saa½in apünüinsü kanaasta kalu½ujasü pan yaa taralo½u. 17ƒEetaalasü saa½in sulu½u tü kanaastakat so½ukot pan süpüshua nümüinjattaala saa½in chi Faraónkai. Je su½nnuwaakalaka aa½in wane wuchiirua sünain ekaa tü pan sulujutkat tü kanaastakat ™müshi joo nia nümüin José. 18ƒNüsouktakalaka José nümüin: ™Tü pü½lapüinkat, malu½ulu shia mayaa: tü apünüinsükat kanaasta apünüin ka½i. 19ƒSo½u tü apünüinkat ka½i, chi Faraónkai nüshottireechi anutpünaa pia sümaa ni½ite½ereechin pia shi½iru½u wane wunu½u. Je tü wuchiikalüirua, shikeerü tü pi½irukukat ™nümakalaka José nümüin. 20ƒShiasa½a süchikijee apünüin ka½i, ekeraajüshi juya chi Faraónkai. Nimi½ijitkalaka joo saa½u ka½ikat tia napüla napüGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

135

,41 40

Génesis 40, 41

shua na ni½ipajanakana. Je chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin oo½ulaka chi laülaashikai naa½u na aainjüliikana pan nümüin, najütinnakalaka achikü nütüma sulu½ujee tü kaatsetkat süpüla nee½iyatünüinjanain no½upala na ni½ipajanakana. 21ƒNi½itaaichipa joo chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin nüchukua½a ni½yataaleru½u sünain aapajülii tü iitakat nümüin. 22ƒOtta müshia chi laülaashikai naa½u na aainjüliikana pan nümüin, nüshottira anutpünaachi sümaa ni½ite½erüin nia shi½iru½u wane wunu½u. Eitataayai saa½in tü nümakat paala José namüin. 23ƒOtta chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin chi Faraónkai, eetaayai ne½e sotüin naa½in José. Ayaawatünüsü nü½lapüin chi Faraónkai nütüma José

41

1ƒSülatataalakalaka

piama juya. Shiasa½a so½u wane ka½i, a½lapüjaataalashi chi Faraónkai. Eejeittaa nia sha½watataain nü½lapüinru½u sotpa½a tü süchikat Nilo. 2ƒNi½rakalaka saa½in akaratshisü paa½a anapüisü ma½i sümaa kaüspülijüin saa½in eeweenuwaain shirokujee tü süchikat sünain ekajawaa süpa½amüin tü wüitüshiikat. 3ƒOtta müsia süchiiruajee, sujuinnuwaakalaka saa½in waneeirua akaratshisü paa½a mojujasü ma½i sümaa aürülajüin ma½i saa½in shirokujee tü süchikat. Süsha½waajaakalaka aa½in sa½ato½ujee tü waneeirua sotpa½a tü süchikat. 4ƒJe tü paa½akalüirua mojujasükat sümaa aürülajüin, shimiratkalaka saa½in tü paa½a anapüisükalüirua sümaa kaüspülijüin. Nüchijiraakalaka joo sünainmüin tü nü½lapüinkat. 5ƒNütunkataalakalaka joo nüchukua½aya. Eetaalakalaka joo wane nü½lapüinya½asa. Ni½rataalain saa½in wane süsa½a “trigo” sümaa akaratshisü shikiiwajuna. Anapüisü ma½i tü so½ukot je kettaasü süpüla ashannaa. 6ƒOtta müsia süchiiruajee, shii½iyalaakalaka saa½in joo wane süsa½aya sümaa akaratshisü shikiiwajuna ma½ülü½üjasat so½u sümaa julüin saa½in sütüma tü jouktaikat. 7ƒJe tü akaratshisü shikiiwajuna ma½ülü½üjasatkat o½u, shimiralüin saa½in tü akaratshisü shikiiwajuna ka½ülü½üjasükat o½u. Achijiraashi joo chi Faraónkai sünainmüin tü nü½lapüinkalüya½asa sünain müin naa½in nüle½eru½u: “Lapüja½a ne½e”. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 41

136

8ƒShiasa½a

mapa ja½ipa ka½ikat, jiwa½atüsü naa½in chi Faraónkai saaliijee tü nü½lapüinkat. Neenajitkalaka süpüshua tü oo½ulakütkalüirua yala Egipto je tüirua atüjaasükalüirua saa½u kasa süpüshua sünain nüküjüin süchikü tü nü½lapüinkat namüinrua. Akatsa½a isain joo nachikü nayaawatüin jamalu½ulüin tü nü½lapüinkat. 9ƒNiasa½a joo chi laülaashikai naa½u na aapajüliikana nüsüin chi Faraónkai, nümakalaka nümüin: ™Sototooitpaja½a joo taa½in wane taainjala so½u ka½ikat tüü. 10ƒTayakai oo½ulaka chi laülaashikai naa½u na aainjüliikana pan pümüin, püpüreesajirüin paala sulu½u tü kaatset chakat nipialu½u chi sülaülashikai tü waariakat saaliijee jashichin pia wamüin. 11ƒSo½u wane ai, a½lapüjaashii waya je wane½ewai sukua tü wa½lapüinkat eesü kapülajatkat. 12ƒEejachikalaka wamaa wane hebreo jima½aiyü½iya, nüchepchia chi sülaülakai tü waariakat. Niakalaka ayaawatüin sünain jamalu½ulüin tü wa½lapüinkat. 13ƒEitüsütaayai joo saa½in tü nümakat wamüin paala, ayatüsüja½a alatüin wamüin tü nümakat wamüin sümaa tale½ejinnataain tachikua sulu½umüin ta½yataale, je chi wane½e, ayatüin nu½utinnüin aa½in. 14ƒNuluwataakalaka chi Faraónkai süpüla niyu½nnamaatüinjachin José sulu½ujee tü kaatsetkat. Nüüjirataakalaka José nu½wala sümaa nu½wanajaain nüshe½in. Je süchikijee, nüntakalaka eemüin chi Faraónkai. 15ƒNümakalaka joo chi Faraónkai nümüin José: ™Eesüle½e wane ta½lapüin. Akatsa½a joo nnojolüin jaralüin ayaawatüin jamalu½ulüin shia. Taapa achikichi pia sümaa tütüin pia süpüla ayaawataa lapü ™nümakalaka nümüin. 16ƒNüsouktakalaka joo José nümüin chi Faraónkai: ™Tayakai nnojo. Nia Maleiwakai aküjeechika süchikü sünain jamalu½ulüin tü pü½lapüinkat. 17ƒNüküjakalaka joo chi Faraónkai süchiki tü nü½lapüinkat: ™Eejeittaa taya sha½watataain aa½in ta½lapüinru½u sotpa½a tü süchikat Nilo. 18ƒTe½rakalaka saa½in akaratshisü paa½a anapüisü ma½i sümaa kaüspülijüin saa½in eeweenuwaain shiGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

137

Génesis 41

rokujee tü süchikat sünain ekajawaa süpa½amüin tü wüitüshiikat. 19ƒOtta müsia süchiiruajee, sujuinnuwaakalaka saa½in waneeirua akaratshisü paa½a mojujasü ma½i sümaa aürülajüin ma½i saa½in shirokujee tü süchikat. Nnojoyülia te½rüin kasa eekai müin aka tia sulu½u tü mmakat Egipto. 20ƒShiasa½a tü paa½a aürütsükat ma½i, shimiratkalaka saa½in tü paa½a kaüsüsükalüirua. 21ƒAyatüsia ne½e maa akaajüle aürülüin süchikijee shiküitpain tü wane paa½a kaüsüsükalüirua. Müsü tü ta½lapüinkat. Tachijiraakalaka so½umüin tia. 22ƒ“Ta½lapüjaakalaka joo tachikua½aya. Te½rakalaka saa½in wane süsa½a ‘trigo’ sümaa akaratshisü shikiiwajuna. Anapüisü ma½i tü so½ukot je kettaasü süpüla ashannaa. 23ƒOtta müsia süchiiruajee, te½rakalaka saa½in joo wane süsa½aya sümaa akaratshisü shikiiwajuna ma½ülü½üjasat o½u sümaa julüin saa½in sütüma tü jouktaikat. 24ƒJe tü akaratshisü shikiiwajuna ma½ülü½üjasatkat o½u, shimiralüin saa½in tü akaratshisü shikiiwajuna ka½ülü½üjasükat o½u. Müsü tü ta½lapüin taküjüitpakat namüin na oo½ulaküliikana yaaya Egipto, otta isasü nachiki nayaawatüin saa½u jamalu½ulüin shia”. 25ƒNüsouktakalaka joo José nümüin: ™Tü piamasükat lapü, wanaawasü kapülajatkat. Nii½iyatüin Maleiwakai pümüin tü naa½inrüinjatkat. 26ƒMüshi taya tachikua, tü piamasükat lapü, wanaawasü kapülajatkat. Tü akaratshisü paa½a anapüisükat ma½i je tü akaratshisü shikiiwajuna “trigo” ka½ülü½üjasükat, akaratshi juya. 27ƒOo½ulaka müsia tü akaratshisü paa½a mojujasükat ma½i sümaa aürülajüin ma½i, tü ojuinnuwaakat süchiiruajee tü anapüisükat, akaratshinjatü juya sünain jouktale½olüinjatüin. Müsia aka tü akaratshisü shikiiwajuna “trigo” ma½ülü½üjasatkat sümaa julüin saa½in sütüma tü jouktaikat, akaratshinjatü juya sünain jouktale½olüinjatüin. Müsü tü kapülajatkat tü pü½lapüinkat. 28ƒ“Maa aka tü tamayütkat pümüin sünain nii½iyatüin Maleiwa pümüin tü naa½inrüinjatkat. 29ƒEeinjatüle½e akaratshi juya sünain joulüinjatüin ma½i emiraa sainküin tü mmakat yaa sulu½u Egipto. 30_31ƒOo½ulaka müsia süchikijee tia, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 41

138

anteerüle½e akaratshi juya sünain jouktale½olüinjatüin je sünain alinjatüin ma½i jamü. Aja½tteerüle½e süpüshua tü joutkat yaa sulu½u tü mmakat Egipto. Jarattaayai soteerüin aa½in tü joutpü½ükat paala sulu½u Egipto süka alinjatüin ma½i tü jamükat. 32ƒPü½lapüinsü tü lapükat piantua süka pansaatüjüliain shia nütüma Maleiwakai süpüla naa½inramaatüinjatüin shia. 33ƒ“Je joo müinma shia, shia anaka alu½u müleka püchajaale wane wayuu eekai kekiin ma½i süpüla kasa süpüshua süpüla pi½itaain nia sülaülain tü mmakat yaa Egipto. 34_36ƒJe anasü kalaülajanale pütüma wane½ewai sukua tü mmakat yaa Egipto süpüla nakotchijirüin so½u pünajüt su½unnaa tü akaratshi juya anasükat. Sünainjee ja½raisü toleeka so½u, aapüneerü waneesia nümüin chi Faraónkai. Anaajaanawalinjatü tü so½ukot sulu½u wane pueuloirua aneekajuushikat nütüma chi Faraónkai. Je tü so½ukot pünajüt aapaaushikat, ayateerü anaajaanüin süpüla suikkünüinjatüin sümüin tü wayuukolüirua so½u tü akaratshi juya aikat o½u jamü sümüin suulia jamüsirüin”. Sülaülashi Egipto José 37ƒAnajataitpa

joo saa½in tü nüküjalakat José nümüin chi Faraónkai je namüin na ni½ipajanakana. 38ƒMüichipa joo nia namüin: ™¿Jaleechipaja½a wantüin anain wane wayuu eekai müin aka chii, eekai naa½inmaajachin Maleiwa? 39ƒMüshi joo nia nümüin José: ™Nnojoire jalain wane wayuu eekai müin aka pia, eekai kekiin sümaa pülashin süka aleinjachinja½a pia nütüma Maleiwa nütüje½etkalaka pia saa½u tüü süpüshua½ale½e. 40ƒPieechi aluwataaka sulu½u tepia. Je tü wayuukalüirua yaakat sulu½u, jüüjüweerü pümüin sünain tü puluwataweetkalü anain sulu½u ayatüinjachinja½a taya laülaain puulia süka tayain sülaülain tü mmakat Egipto. 41ƒJe joolu½u te½itaain pajapulu½u süpüshua tü mmakat Egipto ™nümakalaka chi Faraónkai nümüin José. 42ƒNaakatüinjese½e Faraónkai sünainjee najapü wane süttiija ejeerüjia karaloukta. Ni½itaakalaka shia sünain Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

139

Génesis 41

najapü José. Na½ane½etkalaka nia wane ashe½inyüü anasü ma½i je wane kakuuna ooro. 43ƒNo½ote½etkalaka nia sulu½u tü kareeta ne½ejenakat chi sülaülashikai süpüshua tü ni½ipajatkalüirua. Je na wayuukanairua eejanakana nümaa José, a½waatüshii ma½i naya sünain maa: “Jüsünnaa nüpüleerua”. Sümaa tia, chi Faraónkai, ni½itaaitpa süpüshua tü mmakat Egipto najapulu½u José. 44ƒNümüshi joo nia: ™Mayaashije tayain sülaülashin tü mmakat Egipto, aluwataainjachia ne½e pia te½ipajee. Je tü wayuukalüirua yaa Egipto, jüüjüweerü pümüin süpüshua½ale½eya. 45ƒNi½itaaitpa joo wane anüliee Egiptoje½ewat nünain José: Zafnat-paneasüin. Ka½wayuuseichipa joo nia nütüma, wane jierü kanüliasü Asenat tü nüchonkot Potifera, chajachikai On, chi wane sacerdote Egiptoje½ewaikai. Sülaülaichipa joo José Egipto nütüma chi Faraónkai. 46ƒApünüin shikii juya nuuyase José wanaa sümaa nu½ttüin sünain a½yatawaa nümüin chi Faraónkai. So½u tia, ajuittüshi joo nia nüma½anajee chi Faraónkai sünain awaralijawaa sainküin mmakat Egipto süpüla ni½raajüinjatüin shia süpüshua. 47ƒJouluitpa joo pünajüt süma½inru½u tü akaratshikat juya süka jouluitpain juya sainküin mmakat. 48ƒNükotchijirüin José so½u tü pünajütkalüirua süma½inru½u tü akaratshi juya anasükat. Nünaaje½etkalaka shia sulu½u wane½ewai sukua tü pueulokalüirua eekai eein pünajüt sü½ünnaa. 49ƒEemaataka½a shiichiraain joo tü so½ukot pünajüt süka wattain ma½i saalin, mataasü aka saa½in jasai sotpünaa palaa. Oo½ulaaichipa José suulia ayaawajiraa shia süka wainmain. 50ƒJe süpülapünaa joo süntüin tü akaratshikat juya jouktale½olüinjatkalü o½u, kachonshi José sümüin Asenat. Piamasü nüchooin sümüin. 51ƒChi palajachikai jemein, Manasés nünülia nütüma José. Müshi nia: “Nünüliataitpaja½a tü anülieekat saa½u motüitpain taa½in nütüma Maleiwakai süpüshua tü tamülialakat je süpüshua tü takuaippapü½ükat cha½aya nuumainru½u chi tashikai”, müshi. 52ƒJe chi chiiruajachikai, kanüliaichipa nia Efraínsüin nütüma. Müshi nia: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 41, 42

,42 41

140

“Nünüliataitpaja½a tü anülieekat saa½u kachooinchipain taya nütüma Maleiwakai yaa sulu½u tü mmakat eejachire talatirüin tamüliala”. 53ƒAlatüitpa joolu½u tü akaratshikat juya joutkat o½u paala so½u pünajüt sulu½u Egipto. 54ƒJe o½ttüitpa joolu½u tü akaratshikat juya sünain jouktale½olüin. Eitüsütaayai saa½in tü nümakat paala José. Aijeerü jamükat sainküin mmakat süpüshua½ale½e. Shiaja½a ne½e Egipto nnojoleetka alu½u jamü süka kottüitpain wainma so½u pünajüt nütüma José. 55_56ƒSüntapa jamü shipialu½u tü wayuukolüirua sainküin tü mmakat Egipto, su½unakalaka sünain achajawaa eküülü eemüin chi Faraónkai. Niasa½a chi Faraónkai, nümakalaka namüin: “Ju½una nünainmüin José. Jaa½inra tü nümakat jümüin”. Je José, nujutalirüin so½u süpüshua tü miichikalüirua eere sünaajaanüin paala wainma so½u pünajüt süpüla süikkünüinjatüin sümüin tü wayuukalüirua Egiptoje½ewatkalüirua. 57ƒAntapaatasüjese½e tü wayuu sulu½ujeejatkat waneeirua mma süpüshua½ale½e sünain ayalajaa eküülü nüma½anamüin José süka alin ma½i jamü sainküin mmakat süpüshua.

42

O½unüshii na nuwalayuukana José Egiptomüin 1ƒJe

Jacob, sulu½u tü mmakat Canaán, süka alin jamü namüin, wanaa sümaa naapüin süchikü sünain eein eküülü cha½aya Egipto, müshi joo nia namüin na nüchooinkana: ™¿Jamüshii jia nnojotka½a jüchajaain süchiki tü weküinjatkat? 2ƒMünüsüle½e tamüin: “Eesü eküülü Egipto”. Ju½unapa chamüin sünain ayalajaa tü weküinjatkat suulia ouktajüin waya sütüma jamü. 3ƒNayasa½a na polooshiikana nuwalayuu José, o½unüshii naya Egiptomüin sünain ayalajaa eküülü. 4ƒJacob, nnojoishi nüjüteein Benjamín, chi nimüliakai José, namaa suulia sülanüin wane mojukalü akuaippa nümüin sulu½upünaa wopu. 5ƒNayakalaka o½unüin na wane nüchooinkana. Otta waneeinnua wayuu sulu½ujeejanakana tü mmakat Canaán, o½unüshii naya Egiptomü½inya, süka alin ma½i tü jamükat sainküin tü mmakat Canaán. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

141

Génesis 42

Génesis 42:6_7 6ƒJe

nantapa na nüchooinkana Jacob Egiptomüin, no½unamaatakalaka nünainmüin José, chi laülaakai sulu½u tü mmakat Egipto, süka niain oikküin so½u pünajüt sümüin tü wayuukalüirua süpüshua. Nantapa na nuwalayuukana José nünainmüin, nejepülaakalaka nümülatu½umüin sümaa ne½itaaleein ne½ipo½u sünain mmakat shiyaawase kojutüin nia natüma. 7ƒNiyaawatatüjüli½iya naya ni½raiwa½aya. NnojoliGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 42

142

yaashii ni½raajüin naya. Nüsakitkalaka naya sümaa müin üttayaakai naa½in sünain asakiraa. Müshi nia: ™¿Jaleje½ewalii jia? Asouktüshii joo naya nümüin: ™Chaje½ewalii waya Canaánjee. Antüshii waya süpüla ayalajaa eküülü ™namakalaka. 8ƒMayaashije niyaawatüin na nuwalayuukana, nnojoishi nia nayaawatüin. 9ƒSotüitpa joo naa½in José tü nü½lapüinkat paala sümaiwa naa½u nayakana. Nümakalaka namüin: ™Je jiakana, ajayajüshii ne½e jia tü mma eekai matsüin saa½in ji½rüin yaaya. 10_11ƒNasouktakalaka: ™Laülaashikalee, nnojoishii waya ajayajüshiin. Wayuu anamia waya. Antüshii ne½e waya sünain ayalajaa eküülü. Pashijiraashii waya wapüshua. 12ƒAsouktüshi joo José namüin: ™Ja½alain ne½e. Tü jaa½inrakat yaa, ajayajüshii ne½e jia tü mma eekai matsüin saa½in ji½rüin yaaya. 13ƒNasouktakalaka nachikua: ™Wayakana poloo piammüin sümaa pawalaawain waya, pashijiraashii. Kepiashii waya cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán. Chi emülieekai, makatüshi nümaa chi washikai cha½aya Canaán. Oo½ulaka müshia chi wane½e, amülouishi, ouktataashi eera nia. 14ƒAsouktüshi joo José namüin nüchukua: ™Icheshi taya sünain wayuuin ajayajülii jia saa½in tamüin. 15_16ƒToo½ulaküinja½a paala jia müleka shiimainre tü jümakat tamüin. Juluwataa waneeshia ju½uluku sünain asaajaa chi jimüliakai je na waneeirua makateena püreesain yaaya. Shiimain tü tamakat jümüin sümaa nnojoleenain jujuittüin yaajee yaa süpülaleeja½a niapa antüin chi jimüliakai. Müleka nnojorüle jaa½inrüin tamüin tü taluwataakat anain jia, wayuuja½a mata ajayajüshii jia. 17ƒNaa½inreein joolu½u José wane kasa wane½eya sümüin. Nüpüreesajireein naya napüshua so½u apünüin ka½i. Nuu½ulakakalaka tia. 18ƒShiasa½a shikeraajapa tü apünüinkat ka½i, müshi nia namüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

143

Génesis 42

™Mmotshiree taya neema chi Maleiwakai. Taasheena jia müleka jaa½inrüle tü tamakat jümüin joolu½u. 19ƒMüleka wayuule anamia jia, juu½ulaa waneeshia chi juwalakai sulu½u tü kaatsetkat eejanakai jia püreesain. Je na waneeirua, o½uneena sünain e½ikajawaa tü eküütkat shikaiwa jüpüshi suulia jamüsirajüin. 20ƒJe jüntirapa tamüin chi jimüliakai, tatüjaweerü aa½u sünain shiimüin jünüiki je nnojoleena to½utirüin aa½in jia. ™Waa½inreerü tia ™nasouktakalaka nümüin. 21ƒAashajaajiraashii joolu½u naya: ™Shiimainja½aya wawalaajüin joolu½u tü mojuin ma½i tü waa½inrakat nümüin chi wawalakai. Wanaa sümaa we½rüin nia sümaa nümüliala, wanaa sümaa nuchuntaain waya naa½inyaka shii½iree aleein nia wapüla, nnojoishii waya jaa müin nümüin. Shiaja½aya makalaka süntüin tü kasachikü wamüin joolu½u. 22ƒNümataalakalaka joo Rubén: ™Tamatüjüli½iya jia paala: “Kettiichia chi jima½aikai”. Je jia, nnojoishii jaa müin tamüin. Achekakalaja½aya wawalaajüinjatüin saa½u wasirüin nia süpüla ouktajachin nia. 23ƒNnojoliyaasü niyaawatüin aa½u José naajüin tü naashajaalakat süka kache½epü½üjanain nia ne½ipajee. 24ƒAsünnaashi José noulia mamüin aka türa. Ni½yalajakalaka sütüma tü naashajaalakat. Je süchikijee, nüle½ejakalaka nanainmüin sünain naashajaain namaa nüchukua. Nüta½ülitkalaka Simeón na½akajee sümaa ni½ite½erüle½ein nia sulu½umüin kaatsetkat. Ale½ejüshii na nuwalayuukana José Canaánmüin 25ƒNipirajirüitpa

joo José tü natoleekasekat so½u pünajüt. Je nüle½ejirüin najuuna wane½ewai sukua tü nanneetsekat. Ni½ite½erüin shia sulu½u wane½ewai sukua tü natoleekasekat sümaa naapirüin tü nemiajatkat wopulu½u. Ayatüsüja½a aa½innüin tia namüin. 26ƒNapaalaajaakalaka tü nachisekat saa½u tü napüliisekat. No½unakalaka. 27ƒWanaa sümaa nantüin sulu½umüin tü mmakat eeinjanale naya natunkapünaain, nüsatakalaka nütoleekase waneeshia na½akajee nayakana süpüla nikirüinjatüin tü Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 42

144

nüpüliisekat. Ni½rakalaka tü nünneetsekat sümaa eein shia shi½ipo½ujee tü toleekakat. 28ƒNümakalaka namüin na nuwalayuukana: ™Jiirakaa. Ale½ejinnüsü tanneetse tamüin süchukua yaa sulu½u tü tatoleekasekat. Ainkuusü naa½in joolu½u nayakana napüshua½ale. Mojuitpa naa½in joolu½u sütüma tia. Majiraashii naya sümaa mmoluu: ™¿Kasakai naainjaka Maleiwakai wamüin? 29ƒWanaa sümaa nantüin eemüin chi nashikai sulu½u tü mmakat Canaán, naküjüin nümüin süchikü süpüshua tü alatakat namüin sümaa namüin nümüin: 30ƒ™Chi wayuu sülaülakai tia mmakat, aashajaashi nia wamüin sümaa üttüin naa½in woo½omüin sümaa nülirajüin waya sümaa ajayajüshiin waya chamüin nuumainru½umüin. 31ƒAkaisa½a wamüin nia: “Wayakana, wayuu anamia. Nnojoishii waya ajayajüshiin. 32ƒPoloo piammüin waya sümaa pawalaawain, pashijiraashii. Chi wane½e, ouktüshi je chi emülieekai, makatüshi nümaa chi washikai cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán”. 33ƒ“Je chi wayuukai sülaülakai tia mmakat, müshi wamüin: ‘Too½ulaküinja½a paala jia müleka shiimainre wayuuin anamia jia: Juu½ulaa waneeshia chi juwalakai yaa tamaa. Je na waneeirua, no½una sünain e½ikajawaa tü eküütkat shikaiwa jüpüshi suulia jamüsirajüin. 34ƒJe süchikijee, jüntira tamüin chi jimüliakai süpüla tatüjaain jaa½u sünain nnojoliin wayuuin ajayajülii jia alu½ujasa wayuuin anamia ne½e. Eekaija½a too½ulaweechin chi wane juwalakai oo½ulaka jiakana yaa sulu½upünaa tü mmakat’ƒ”. 35ƒWanaa sümaa najünaajüinjanain tü natoleekasekat, eejatkalaka tü wo½otcheinkalüirua sümaajatkat tü nanneetsekalüirua sulu½u wane½ewai sukua tü natoleekasekat. Ainkuusü ma½i naa½inrua otta chi nashikai ne½rapa tü nanneetsekat. 36ƒNiasa½a joo Jacob, nümüshii naya: ™Aisha½ajaa jiaja½a. Aja½ttüinapa tachooin tama½anajee jütüma. Ouktüichipa José. Amülouichipa joo Simeón. Je joolu½u jümaweeshi Benjamín tama½anajee. Ashutakatche ma½i taa½u tü mojaakalü akuaippa. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

145

Génesis 42, 43

37ƒNiasa½a

,43 42

joo Rubén, müshi nümüin chi nüshikai: ™Puu½ulaa Benjamín tapüla. Taa½inmajeechi nia. Tale½ejireechi nia nüchukua pümüin. Je müleka nnojorüle tale½ejirüin nüchukua pümüin, eeshiija½a süpüla pu½utüin naa½in na piamashiikana tachooin. 38ƒAsouktüshi joo Jacob nüchukua namüin: ™Chi tachonkai, nnojoleechi o½unüin jümaa. Niaja½a ne½e apütaaka, niakai nümüiwa süka ouktüin José. Laülaaichi taya. Sülatale½ere wane mojaa akuaippa nümüin chi tachonkai sulu½upünaa wopu, shiimüin sünain oukteechin taya sütüma tü mojaakalü aa½in. Jiaja½a kasitka nia sükajee tia.

43

Apashishi Benjamín Egiptomüin 1ƒKoo½omüinsü

ma½i tü jamükat sulu½u tü mmakat Canaán. mapa, saja½ttapa noulia tü eküülü nantiralakat paala chajee Egipto, müshi Jacob namüin na nüchonniikana: ™Ju½una jüchukua jiyalajaiwa mojuko müsü eküülü wayaalu½u. 3ƒNüsouktakalaka joo Judá nümüin: ™Müshi chi wayuukai paala wamüin sünain jashichin nia: “Müleka nnojorüle jüntirüin tamüin chi jimüliakai, nnojo jüle½ejüin tama½anamüin piantua”. 4ƒAkaaja½a müleka püjütüle nia wamaa, o½uneenainja½a waya sünain ayalajaa eküülü pümüin. 5ƒOtta müleka nnojorüle püjütüin nia wamaa, nnojoleena waya o½unüin sükaja½a nümüin chi wayuukai wamüin: “Nnojoleena jia antüin tama½anamüin piantua müleka nnojoire jümaain chi jimüliakai” ™nümakalaka Judá nümüin chi nüshikai. 6ƒNümakalaka Jacob namüin: ™¿Jamüshiikai jia jüküjakalaka nümüin chi wayuukai sümaa eein wane juwala süpüla mojuinjatüin taa½in sütüma makat aka tia? 7ƒNasouktakalaka joo nayakana napüshua: ™Nüsakirüin ma½i waya chi wayuukai sünain wapüshi otta wanain wayakanaya. “¿Katayüli½i no½u chi jüshikai? 2ƒJe

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 43

146

¿Eeshi wane juwala?”, müshi nia wamüin. Wasouktakalaka ne½e ni½ipajee. ¿Watüjaakalaka ma½i joo naa½u sünain “Jüntira tamüin chi jimüliakai” nümüinjachin wamüin sükajee tia? 8ƒAchuntüshi joo Judá nümüin chi nüshikai nüchukua: ™Püjüta chi jima½aikai tamaa eekaije½e wo½unamaateenain suulia ouktajüin waya sütüma jamü. 9ƒShiimüinshaata sünain taa½inmajeechin nia. Akaaja½a müleka sülatüle mojukalü akuaippa nümüin sulu½upünaa wopu, naaja½a takuaippa pütüma. Müleka nnojoire tale½ejirüin nia pümüin nüchukua, tayaja½a kasitka nia waneepia. 10ƒAisha½ajaa pia taataa. Müleka wo½unatüjüliinkaleje½e, nnojoliire koulain waya, piantuairüje½e wakua chajee. 11ƒNüsouktakalaka chi nashikai namüin: ™¿Jamüsa½a? Naale joo jamüinjatüin sükuaippa tatüma. Shia mata jaa½inra tüü: kokoloin jümata sulu½u tü jütoleekasekat, kasa anasü atpajuushikat wuna½ainküinjee, makat aka mapa je süjü wunu½u tü jemetayuukalü eejuu, otta müsia “bálsamo” je “mirra”, je tü süchonkalüirua wunu½u kanüliakalüirua “nuez” je “almendra”. 12ƒOo½ulaka müsia kojuyale½eya jülü½üjüin tü neetkat süpüla jiyalajia tü eküütkat je süpüla jüle½ejiria tü neetkat eejatkalüinka antüin yaamüin süchukua sulu½u tü toleekakalüirua. Kama½asüche maa½uwaataale ne½e eera shia. 13ƒ“Anii chi juwalakai, ju½una jümataka½a jünalaaiwa nümüin chia wayuukai. 14ƒJe chi Maleiwa Pülashikai, kasataalejese nümüliajüin jia sünain nüjütüin nüchikü Simeón chi juwalakai je süpüla nnojolüin jamajachin nümüin Benjamín. Je müleka amülouireje½e na tachooinkana, ¿jamüinjatpa½a tatüma shia?” 15ƒNayasa½a na nüchooinkana Jacob, yapajaashii naya. Naapaain tü nakoloinjatkat je tü neetkat, je namaashi Benjamín. O½unamaatüshii naya Egiptomüin. Nantakalaka eemüin José. 16ƒNiasa½a José, ni½rapa Benjamín namaa nayakana, müshi nümüin chi aluwataashikai sulu½u tü nipiakat: “Wayuukana naa, eküinjana tamaa joolu½u kale½o. Pümaa naya tepialu½umüin. Pu½utira saa½in wane paa½a je pü½lakaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

147

Génesis 43

je½erale½eya shia”. 17ƒAyatakalaja½aya aa½innüin nümüin José tü nümakat nümüin chi aluwataashikai sulu½u tü nipiakat. Nümaashiija½a na wayuukana nipialu½umüin José. 18ƒJe nayakana, ainkuusü ma½i naa½in süka namaanüin nipialu½umüin José. Namajiraakalaka: “¿Jamüinjana cheje joo eera waya wantinnakalaka yaamüin? Ata½ünnajanataaka eera waya saa½u tü neetkat eite½ennakalüinka so½u yaajeejanain waya. Achepchieeinjanataakaja½a joo eera waya sümaa saapaanüinjatüin tü wapüliisekalüirua”. 19ƒShiasa½a joo nantapa yaa so½ulu½umüin tü nipiakat José, namakalaka nümüin chi aluwataashikai: 20ƒ™Piirakaa, wa½lee. Antüshiinka waya yaamüin sünain ayalajaa eküülü. 21ƒOo½ulaka wale½ejapa woumainpa½amüin, wanaa sümaa watunkapünaain, wajutatkalaka tü watoleekasekalüirua. Eejatkalaka tü wanneetsekalüirua süpüshua shi½ipo½ujee wane½ewai sukua tü watoleekasekalüirua, tü süliajatüyaakat paala tü eküütkat. Anuukalaka joo shia walü½üjüin süpüla weite½erajatüin jümüin süchukua. 22ƒJe müsia anu½uya walü½üjüin soo½omüin neerü süpüla ayalajaa eküülüyaasa½a. Akatsa½a nnojolüin watüjaain aa½u jaralüin ke½itaalain tü neetkat sulu½umüin tü watoleekasekalüirua. 23ƒNüsouktakalaka joo chi aluwataashikai: ™Jimata jia. Nnojo mmolüin jia. Nia eera chi jümaleiwasekai oo½ulaka nümaleiwase chi jüshikai e½itaaka eera tü neetkat sulu½u tü jütoleekasekat. Aapünüsüsa½a tamüin tia neetkat. Niasa½a joo chi aluwataashikai, niyu½tkalaka Simeón nanainmüin sulu½ujee tü miichikat. 24ƒNekerotkalaka joolu½u napüshua. Naapakalaka wüin namüin süpüla no½lojooinjatüin tü noo½uikalüirua je ekinnüsü joo tü napüliisekalüirua. 25ƒNatüjaatüjülia aa½u sünain neküinjanain yala. Yapajüsüjese½e natüma tü nasülajüinjatkat nümüin José süpülapünaa nüntüin kale½o ka½ikat. 26ƒShiasa½a nüntapa José nipialu½umüin, naapakalaka nümüin tü kasa nasülajüinjatkat. Nejepinnajaakalaka nümülatu½umüin shiyaawase kojutüin nia natüma. 27ƒAsakinnüshii joo naya nütüma José sünain nümüin namüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 43, 44

,44 43

148

™¿Anayaashiije jia? ¿Jama chi laülaakai jüshikai jüküjakaliinka achikü tamüin? ¿Anayaashije nia? ¿Katayü½iya o½u? 28ƒNasouktakalaka nayakana: ™Chi washikai, icha½aya. Anashi. Katayü½iya o½u. Nejepinnajaakalaka nachikua nümülatu½umüin. 29ƒNiasa½a José, ni½rapa Benjamín chi nimüliakai, süchonkai tü niikat, nümakalaka namüin: ™Nia jimüliakai chii, jüküjakaliinka achikü tamüin, ¿aashi müin? ™müshi nia namüin. Nümakalaka joolu½u nümüin Benjamín: ™Tacheküin süpüleerua anainjatüin pükuaippa nütüma Maleiwakai, tachee. 30ƒNaa½inpünaaleekalaka ma½i naa½in süka ni½rüin chi nimüliakai. Je süka ni½yalajeein aa½in, nu½unakalaka nama½anajee sünain ekeroloo sulu½umüin tü nütunkülekat. Ni½yalajakalaka yalamüin. 31ƒJe nojoloopa suulia tü a½yalajaakat, nu½lojookalaka nu½upünaa. Nujuittakalaka nüchukua nanainmüin na nuwalayuukana sünain maa nümüin chi aluwataashikai: ™Juttanaja jümaala tü eküütkat. 32ƒShi½itaanakalaka tü niküinkat José naata sümüiwa. Oo½ulaka neküin na nuwalayuukana, naata sümüiwa. Oo½ulaka neküin na Egiptoje½ewaliikana ekapü½ükana nipialu½u José, naata sümüiwa süka nalerajüin ekawaa namaa na hebreokana. 33ƒJe sünain naikkale½ennüin na nuwalayuukana José ni½ipo½ujee, aikkale½ennüshi palajana chi epayaakai nünainmüinre½e chi emülieekai sünain lotüin sükuaippa. Ponokalaka ma½i naa½in sükajee tia. Eirakaajirawa½ain müshii sümaa namajiraain: “¿Jamakuaippat cheje eera watüjaanaka aa½u?” 34ƒNi½ikaje½etkalaka José süpüshi tü niküinkat namüin na nuwalayuukana. Otta ja½raitua ma½i tü eküülü aapünakat nümüin Benjamín nouliale½eya na waneeirua. Nasaakalaka nümaa José sünain talatüin ma½i naa½in.

44

Tü niitainkat José 1ƒJe

süchikijee süpüshua tüü, naashajaakalaka José nümaa chi aluwataashikai sulu½u tü nipiakat sünain maa nümüin: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

149

Génesis 44

™Pipiraja so½u pünajüt natoleekase na wayuukana eepünaale wanaakat sümaa. Otta piakai, pi½itaa wane½ewai sukua tü neerü aapünakat natüma shi½ipo½ujee wane½ewai sukua tü natoleekasekat. 2ƒJe pi½itaajeerü tü teitain pülaatakat shi½ipo½ujee nütoleekase chi emülieekai. Kotta pütüma sümaa tü neetkat. Oo½ulaka chi aluwataashikai, naa½inrüinja½aya tü nümakat José nümüin. 3ƒJe wanaa sümaa suwaralajaain ka½ikat, nüjütakalaka José na nuwalayuukana. No½unakalaka sümaa napüliiseirua. 4ƒJe najuittapa sulu½ujee tü pueulokat, nnojoliiwa½aya wattain ma½i naya, nüjütakalaka José chi aluwataashikai nachiirua sünain maa nümüin: ™Puushikajaa nachiirua na wayuukana je pümaa namüin eemüinre naya püsa½wajüin: “¿Jamüinjanakai jia? Mojukalaka ma½i tü jaa½inrakat wamüin sümaa anain ma½i tü waa½inrakat jümüin. ¿Jamüinjatü ju½luwajakalaka niitain chi talaamainkai? 5ƒ¿Nnojotsü jütüjaain aa½u sünain shiain nüsiain je nuu½ulakiain? Mojushaatasü ma½i tü jaa½inrakat”. 6ƒJe wanaa sümaa nüsa½wajüin naya, ayatüsüja½aya nümüin tia pütchikat namüin. 7ƒNasouktakalaka nayakana: ™¿Jamüshikai pia, wa½lee, makalaka pünüiki wamüin? Eetaayai ne½e waa½inrüirüin kasa eekai müin aka tia. 8ƒAashin wale½ejaayain chajee Canaánjee sünain ale½ejiraa tü neetkalüirua wantakalüinka anain shi½ipo½ujee tü watoleekasekalüirua. ¿Jamüinjanataalakalaka joo waya süpüla wa½luwajüinjanataalain joo pülaata je ooro nipialu½ujee chi pülaamainkai? 9ƒMüleka püntüle sünain tü iitakat nama½ana wo½uluku, anakaja pu½utirüle naa½in chi kama½aneechikai püpüla. Oo½ulaka na waneeirua, püchepchieena. 10ƒNümakalaka chi aluwataashikai namüin: ™Meeriaaje aka saa½in tü jümakat, akaisa½a nieechin tachepchiain nümüiwa chi kama½aneechikai tü iitakat tapüla. Oo½ulaka na waneeirua, nnojoleena kasajanain tamüin süka maainjalain naya toulia. 11ƒShiasa½a yaawalaja wane½ewai nakua nayakana, nashakajirüin tü natoleekasekat mmolu½umüin. Neerutkalaka shia. 12ƒJe Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 44

150

Génesis 44:12

joo chi aluwataashikai, nüchajaakalaka süchikü sulu½u wane½ewai sukua tü natoleekasekat. O½ttüshi sünain achajawaa süchikü sulu½u nütoleekase chi epayaakai sünainmüinree nütoleekase chi emülieekai. Nüntakalaka sünain tü iitakat sulu½u nütoleekase Benjamín. 13ƒNayasa½a nayakana, nachatajaakalaka tü nashe½inkat shiyaawase mojuu aa½in. Je süchikijee, wane½ewai nakua nayakana, no½otokalaka tü nachisekat süchukua saa½u tü napüliisekalüirua. Nale½ejaakalaka nachikua½a sulu½umüin tü pueulokat. 14ƒJe wanaa sümaa nüntüin Judá namaa na nuwalayuukana nipialu½umüin José, eejachi nia napüla. Na½wachiraakalaka nümülatu½umüin süka mmolüin naya neema. 15ƒJe José, nümüshii naya: ™¿Kasakai wayuu tü jaa½inrakat? ¿Nnojoliyaashii tatüjaain aa½u jia jaa½inru½u sünain ju½luwajüin teitain? Wane wayuu laülaa eekai müin aka taya, atüjashi oo½ulakaa. 16ƒNüsouktakalaka Judá nümüin: ™¿Naale joo jamüinjatüin wanüiki pümüin? Wasittaaja½a yala süka shii½iyatünüin nütüma Maleiwa tü waainjalaGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

151

Génesis 44

kat. Anaaka½a waya joolu½u püma½ana. Püchepchia mata waya nüma½ale½e chi kama½anajachikai tü iitakat. 17ƒNüsouktakalaka joo José: ™Nnojottaa eera. Nieechi ne½e tachepchiaka nümüiwa chi kama½anajachikai tü teitainkat. Je na waneeirua, eeshii süpüla no½unüin eemüin chi nashikai sümaa anakalü akuaippa. Achuntüshi ma½i Judá nüchiirua Benjamín 18ƒNiasa½a

joo Judá, nürütkaakalaka José sünain nümüin nümüin: ™Laülaashikalee, ja½itaichi laülaashin pia wanaa nümaa chi Faraónkai, nnojo paashichijaain tamüin müleka taashajaale joolu½u pümaa. 19ƒPiakai, püsakirüinka waya nünain chi washikai je chi wemüliakai. 20ƒAsouktüshii½isa waya pümüin sümaa wamüin pümüin: “Aa, kashiyüli½iya waya. Laülaaichi chi washikai. Piamashii na wawalayuu nnojoliikana wamaa joolu½u yaaya. Peijiraashii naya. Chi wane, nüshalein chi washikai. Akaisa½a ouktüin chi wane. Aikalaka ma½i chi nüshaleinkai nüpüla chi nüshikai süka niain apütaain nümüiwa”, müshinkasa½a waya pümüin. 21ƒJe piakai: “Jüntira tamüin te½raiwa”, müshinka pia wamüin. 22ƒJe wayakana: “Laülaashikalee, chi jima½aikai, nnojoishi nüjüteein chi nüshikai. Müleka nüjütüle nia, oukteechi nüchiirua”, mataa wamakainka pümüin. 23ƒOtta piakai: “Müleka nnojorüle jüntirüin chi jimüliakai, nnojoliinjana jia antüin tanainpünaa”, müshinka pia wamü½inyaasa. 24ƒ“Je joo wantapainka wachikua chamüin eemüin chi washikai, waküjüinka süpüshua tü pümakalüinka wamüin. 25ƒNüjütakalaka joo waya chi washikai wachikua. Nümüshii waya: ‘Ju½una jüchukua jiyalajaiwa mojuko müsü eküülü’. 26ƒWamakalaka nümüin: ‘Nnojotsü süpüla wo½unajanain. Alu½ujasa müleka nu½unüle chi wemüliakai wamaa. Je müleka nnojorüle nu½unüin wamaa, nnojotsü süpüla we½rüinjachin chi wayuukai’. 27ƒNümakalaka chi washikai wamüin: ‘Jiakana, jütüjaa aa½ulu ma½i tü ta½wayuusekat, niikat chira jima½aikai, sümaa piamashiin ne½e süchooin tamaa. 28ƒJe chi nuwala½atakai, ajuittüshinka tama½anajee. Je süchikijee tia, nnojoittüjüima½ale½e te½rüin. Shia te½itaakaja naa½u sünain shiküin eera nia wane kanGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 44, 45

,45 44

152

najapüt. 29ƒMüleka joo nümaanataarale joo chi wane tachonkai tama½anajee, sülatale½ere joo wane mojukalü akuaippa nümüin sulu½upünaa wopu, oukteechi taya laülaalu½u tamüin sütüma tü mojaakalü aa½in. Jia kasitka taya, müleka ouktüle taya’, müshi wamüin. 30_31ƒ“Je joolu½u to½unataarale chamüin eemüin chi tashikai sümaa nnojolin tamaain chi jima½aikai, niirakaaiwaja½a wamüin sümaa nnojolin chi jima½aikai wamaa, süka laülaaichin ma½i, ouktatüjüleechija½a süka alin ma½i nia nüpüla. Wayakalaja½aka kasireenain nia müleka ouktüle chi washikai sütüma tü mojaakalü aa½in. 32ƒTamüshi chi tashikai sünain tayainjachin asouktüin naa½u chi jima½aikai: ‘Müleka nnojorüle tale½ejirüin nia pümüin nüchukua, tayaja½a kasitka püpülamüin waneepia’, müshinkasa½a taya nümüin. 33ƒ“Müshijese½eya ma½i taya masütaajuin süpüla aashajawaa pümaa shii½iree tayainjachin makatüin püchepchiain nii½irakalu½u chi jima½aikai. Anakaja joolu½u müleka puu½ulaale nia nu½unaiwa namaa na nuwalayuukana. 34ƒMüleka tale½ejüle cha½aya eemüin chi tashikai sümaa nnojolin eein chi jima½aikai tamaa, ¿jamataaleerü tanüiki nümüin? Aisha½ajaa, nnojotsü te½reein ma½i nümüliala chi tashikai nüchiirua”.

45

Aküjüshi José sünain niain nawalain 1ƒNaa½inpünaaleekaliaka José na nuwalayuukana. Isaka-

laka ma½i nüchikü nüchecherüin nu½wuira no½upala na nüchepchiakana. Nu½waatakalaka sümaa nümüin namüin: ™Jujuitta yaajee yaa jüpüshua. Nnojotkalaka jaralüin eejatüin yala nümaa José wanaa sümaa nüküjiraain nüchikü namüin na nuwalayuukana. 2ƒNi½yalajakalaka emetulu ma½i. Naapakalaka na Egiptoje½ewaliikana napüshua tü ni½irakat. Wattasüja½aya süchikü tü ni½irakat antüin sulu½umüin nipia chi Faraónkai. 3ƒNümakalaka namüin na nuwalayuukana: ™Taya Joséka½aya anülia, chi juwalakai. ¿Katayü½iya o½u chi tashikai? Ainkuusü ma½i naa½in sümaa mmolüin ma½i naya neema. Nnojoliika nasouktaatüin nümüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

153

Génesis 45

4ƒOo½ulaka

José, nümüshii na nuwalayuukana: ™Tawalayuuchen, jalaina. Jürütkaapa tanainmüin. Je nayakana, narütkaapa nünainmüin José, nümüshii naya: ™Taya chi juwalakai, Josékai, chi jüikkakainka süpüla tantinnajachin Egiptomüin. 5ƒOo½ulaka jiakana, nnojo jüshapapatain. Nnojo jaashichijaajiraain saalin jüikküinkain taya. Nia Maleiwa kajünalaka taya jüpüleerua süpüla katüinjatüin so½u wayuu tatüma. 6ƒAnuuka joo antüirüin piama juya sümaa alin jamü sulu½u tü mmakat. Majattaaja½a paala wayuu mapünajüin saa½u ja½rai juya. 7ƒMaleiwakai nuluwataatüjü½iya taya sulu½umüin tü mmakat süpüla katajanain jo½u je süpüla koo½uliwo½uinjanain jia süpüla wattainjatüin ma½i saalin yaa saa½u tü mmakat. 8ƒShiasa½aya tia, nia Maleiwa kajünalaka taya sulu½umüin tü mmakat. Nnojoishii jiain jiakana. Niakai ni½itaain taya süpüla nünüike½ejachinkain taya chi Faraónkai oo½ulaka müsia süpüla sülaülainjachin taya tü nipiakat je sülaülainjachin taya tü mmakat süpüshua yaa Egipto. 9ƒJu½una jumata eemüin chi tashikai. Jüküja tü tanüikükat nümüin: “Müshi chi püchonkai: ‘Anii taya, ni½itaain Maleiwa sülaülain tü mmakat yaaya Egipto. Jalaichi yaamüin pi½raiwa taya. Nnojo koulain pia. 10ƒKepieechi pia sulu½u tü mmakat Gosén yaa ta½ütpa½a sümaa püchooin, sümaa püikeyuu, sümaa pümü½ünüin, oo½ulaka sümaa kasa süpüshua eekai eein püma½ana. 11ƒJe yala tekireena jia jüpüshua suulia jaja½laje½erüin tü kasa eekai eein jüma½ana süpüshua süka majattüinyüliain paala tü jamükat saa½u ja½rai juya’, müshi pümüin”, jüma nümüin. 12ƒ“Je jiakana oo½ulaka chi tawalakai Benjamín, ji½rüin taya süka jo½u sümaa tayain José chi aashajaakai jümaa. 13ƒJe jüküja nümüin chi tashikai süchikü süpüshua tü takuaippakat yaa Egipto je süchikü süpüshua tü ji½rakat yaa. Ju½unaata jumaala sünain asaajaa chi tashikai”, nümakalaka namüin. 14ƒNiasa½a José, nüko½oyojookalaka nünain Benjamín je na½yalajiraakalaka sümaa ko½ojiraain naya. 15ƒJe mapa, nüchu½tkalaka José na nuwalayuukana napüshua sümaa ni½yalajüin sümaa nujuuptüin naya. Je süchikijee tüü, naashajaakalaka na nuwalayuukana nümaa. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 45

154

16ƒJe

tü nachikükat na nuwalayuukana José sümaa nantüin, antüsü shia sulu½umüin nipia chi Faraónkai. Je chi Faraónkai, talatakalaka nia namaa na ni½ipajanakana. 17ƒNümünakalaka José nütüma chi Faraónkai: ™Püma namüin na puwalayuukana napaalaajaaiwa tü naisekat no½unamaataiwa nachikua½a Canaánmüin 18ƒnantiraiwa tamüin chi jüshikai oo½ulaka tü jüpüshikalüirua. Taapeerü namüin wane mma anasü yaa Egipto. Nekeerü tü joutkat sulu½u tü mmakat. 19ƒPüma½ale½eya namüin namaaiwa kareeta yaajee Egiptojee süpüla nantirüinjatüin na½wayuuseirua, je nachooinchen, oo½ulaka müshia chi jüshikai. 20ƒJe nnojo kachiiruain naa½in tü nama½anakat joolu½u süka nokoroloinjatüin joo tü sa½anasiakat Egipto ™müshi nümüin José. 21ƒMakalaja½aya shia natüma na nüchooinkana Jacob. Naapakalaka José tü kareetakat namüin, tü naapajiralakat chi Faraónkai, oo½ulaka eküülü nemia wopulu½u. 22ƒNüsülajakalaka nashe½in jekennuu. Asülajüshi 300 shipesajia shi½ipachonnii pülaata nümüin Benjamín je ja½raisü nüshe½in. 23ƒOo½ulaka nümüin chi nüshikai, nuluwate½erüin poloosü püliikü sümaa sa½anasia tü kasa eekai eein Egipto, oo½ulaka müsia poloosü püliikü sümaa so½u pünajüt, je pan, otta nimiainjatkat wopulu½u nüntapa yaamüin. 24ƒJe José, wanaa sümaa nüjütüin na nuwalayuukana, nümüshii naya: ™Nnojo jü½ülüjaajiraain wopulu½u. 25ƒNo½unakalaka Egiptojee. Nantakalaka Canaánmüin eemüin chi nashikai. 26ƒNaküjakalaka nüchikü José nümüin Jacob sümaa namüin nümüin: ™Kato½uchi José. Nnojoishi ouktüin. Nia aluwataaka cha½aya Egipto. Je joo chi nashikai, ponosü ma½i naa½in tü naküjalakat. Isasü nüchiki anoujaa tü namüitpakat nümüin. 27ƒJe süküjünapa süpüshua nümüin Jacob tü nünüikikat José oo½ulaka ni½rapa tü kareetakalüirua nuluwanaajiralakalüirua José nüpüla, atütülaaitpa naa½in. 28ƒNümakalaka: ™Shiimainta½aleeja½a ma½i katüin no½u tachon. Achekataashi to½unüin te½raiwa nia süpülapünaa ouktüin taya. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

155

Génesis 45, 46

,46 45

46

O½unüshi Jacob Egiptomüin 1ƒO½unüshi

Jacob sümaa kasa süpüshua nüma½anajatkat. Je wanaa sümaa nüntüin Beersebamüin, nu½utakalaka saa½in wane süpüshi tü nümü½ünüinkalüirua. Na½ajakalaka shia nümüin Maleiwakai, Nümaleiwase Isaac chi nüshikai, süpüla nii½iyatüin nujut nümüin. 2ƒNaashajaataalakalaka Maleiwakai nümüin aipa½a maa aka naashajaakai nümaa lapulu½u. Neenajakalaka nia süka tü nünüliakat sümaa nümüin nümüin: ™Jacobkalee. Nüsouktakalaka ni½ipajee sümaa nümüin: ™Anii taya. 3ƒNümakalaka Maleiwakai nümüin: ™Taya Maleiwakai, Nümaleiwase chi püshikai. Nnojo mmolüin pia sheema o½unaa Egiptomüin, süka jamüin, wattainjateerüin saalin puu½uliwo½u tatüma chamüin cha½aya. 4ƒO½uneechi taya pümaa Egiptomüin. Je teite½ereerü tü puu½uliwo½ukalüirua chajee. Oo½ulaka José, nieechi amüleraaka pu½upünaa ouktapa pia. ™müshi Maleiwakai nümüin.

Génesis 46:5_7 Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 46

156

5ƒNo½ote½ennakalaka

Jacob natüma na nachooinkana sulu½u tü kareetakat nüjünalakat chi Faraónkai napüla. Nu½unakalaka yalajee Beersebajee namaa na nüchooinkana je tü na½wayuusekalüirua. Je nümaa Jacob sulu½u tü kareetakat, eesü tü jieyuu na½wayuusekalüirua na nüchonnii oo½ulaka tü tepichikalüirua. 6_7ƒNamaasü namü½ünüin süpüshua oo½ulaka kasa süpüshua eejatkat nama½ana yala Canaán. Je o½unüshii na nüikeyuukana namaa napüshua. 8_9ƒAnuu palajana nanülia na süikeyuukana Lea: Na nüchonniikana Rubén, chi shi½irumakai Lea, naya naa: Hanoc, Falú, Hezrón oo½ulaka Carmi. 10ƒJe na nüchonniikana Simeón, naya naa: Jemuel, Jamín, Ohad, Jaquín, Zohar oo½ulaka Saúl chi süchonkai wane wayuu chaje½ewat Canaán. 11ƒJe na nüchonniikana Leví, naya naa: Gersón, Coat oo½ulaka Merari. 12ƒJe na nüchonniikana Judá, naya naa: Er, Onán, Sela, Fares je Zara. Otta müshia Er je Onán, ouktüshii paala naya sulu½u tü mmakat Canaán. Je na nüchonniikana Fares, naya naa: Hezrón oo½ulaka Hamul. 13ƒJe na nüchonniikana Isacar, naya naa: Tola, Fúa, Job oo½ulaka Simrón. 14ƒJe na nüchonniikana Zabulón, naya naa: Sered, Elón oo½ulaka Jahleel. 15ƒNaairua, naya na süikeyuukana Lea, nachonnii na süchon jemeishiikana nümüin Jacob cha½aya sulu½u tü mmakat Padan-aram. Otta müsia Dina tü nachonkot. Apünüin shikii apünüinmüin na nuu½uliwo½ukana Jacob sütüma Lea tü nu½wayuusekat o½unakana nümaa Jacob Egiptomüin. 16ƒAnuu joolu½u nanülia na süikeyuukana Zilpa suwala½atakat nu½wayuuse Jacob: Na nüchonniikana Gad, naya naa: Zifión, Hagui, Ezbón, Suni, Eri, Arodi oo½ulaka Areli. 17ƒJe na nüchonniikana Aser, naya naa: Imna, Isúa, Isúi, Bería oo½ulaka Sera tü nashunuukat. Otta na nüchonniikana Bería, chi sülüinkai Zilpa, naya naa: Heber oo½ulaka Malquiel. 18ƒPoloo aippiruamüin na nuu½uliwo½ukana Jacob sütüma Zilpa, tü wayuu achepchieekat aapünakat paala nütüma Labán sümüin Lea, o½unakana nümaa Jacob Egiptomüin. 19ƒAnuu joolu½u nanülia na süikeyuukana Raquel natüma na piamashiikana süchon, José oo½ulaka Benjamín: Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

157

Génesis 46

20ƒNa

piamashii nüchonniikana José jemeikana cha½aya Egipto, naya naa: Manasés oo½ulaka Efraín. Je tü neikat, Asenat sünülia, nüchon Potifera wane sacerdote Egiptoje½ewai sulu½u tü pueulokat On. Eejaitüjü½iya José cha½aya Egipto namaa na piamashii nüchonniikana. 21ƒJe na nüchonniikana Benjamín, naya naa: Bela, Bequer, Asbel, Gera, Naamán, Ehi, Ros, Mupim, Hupim oo½ulaka Ard o½unakana nümaa Jacob Egiptomüin. 22ƒPoloo pienchimüin na nuu½uliwo½ukana Jacob sütüma Raquel tü nu½wayuusekat. 23ƒAnuu joolu½u nanülia na süikeyuukana Bilha suwala½atakat nu½wayuuse Jacob: Chi nüchonkai Dan, nia Husim. 24ƒJe na nüchonniikana Neftalí, naya naa: Jahzeel, Guni, Jezer oo½ulaka Silem. 25ƒAkaratshishii na nuu½uliwo½ukana Jacob sütüma Bilha, tü wayuu achepchieekat aapünakat paala nütüma Labán sümüin Raquel, o½unakana nümaa Jacob Egiptomüin. 26ƒNa nüchooinkana je na nüikeyuukana antakana nümaa Egiptomüin, aippirua shikii aippiruamüin sünain mayaawajuin na½wayuuse na nüchooinkana. 27ƒOo½ulaka na nüchooinkana José jemeikana Egipto, piamashii. Shiakalaka tia, akaratshi shikii wayuu nüka niakai eekat sulu½u Egipto, nüpüshikat Jacob. 28ƒNüjütünakalaka Judá nütüma Jacob nünainmüin José süpüla nüntiraainjachin nümaa sulu½u tü mmakat Gosén. Je wanaa sümaa nantüin sulu½umüin tü mmakat Gosén, 29ƒnikeraajitkalaka José ne½ejena süpüla nu½unüinjachin nünainmüin chi

Génesis 46:29

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 46, 47

,47 46

158

nüshikai. Nüntakalaka nünainmüin. Nujuuptakalaka nia sümaa ni½yalajüin kama½a ma½i. 30ƒNümakalaka Jacob nümüin José: ™Aniikaja½a te½rüin pia joolu½u sümaa wayuuin pia sümaa katüin po½u. Keraataainja½a joolu½u taya süpüla ouktaa süka te½rüichipain pia. 31ƒNümakalaka José namüin na nuwalayuukana je namüin napüshua na nüpüshikana chi nüshikai: ™Anashi to½unüle taküjaiwa nümüin chi Faraónkai süchiki sünain nantüinapain tanainmüin na tawalayuukana oo½ulaka napüshua na nüpüshikana chi tashikai, na kepiapü½ükana cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán. 32ƒTaküjeerü nümüin jüchiki sünain anneetpü½üin jia je sünain eein jüma½ana mürüt süpüshua oo½ulaka tü jükorolokalüirua süpüshua. 33ƒOtta neenakapa jia chi Faraónkai sünain nüsakirüin jia sünain kasain jütüjain apüleerua, 34ƒ“Arüleejülii waya sünain warüleejüin mürüt waneepia maa akaapü½ü na watuushinuukana”, meena jia nümüin. Otta nütüjaapa saa½u jükuaippa, naapeerü jümüin tü mmakat Gosén kepiainjanakat alu½u jia, wane mma anasü ma½i süpüla arüleejaa mürülü ™müshi José namüin na nuwalayuukana. Müsü nünüiki namüin süka jamüin, tü wayuu Egiptoje½ewatkalüirua, sülerajüin wayuu arüleejüt mürüt.

47

Nüntirüin José tü nüpüshikat nünainmüin Faraón 1ƒO½unüshi

José sünain aapiraa chi Faraónkai nüchikü chi nüshikai oo½ulaka na nuwalayuukana sümaa nantüin chajee Canaánjee yalamüin sulu½umüin tü mmakat Gosén sümaa na½anneetse je nasachiralüirua oo½ulaka kasa süpüshua eekat nama½ana. 2ƒNüneekajaakalaka José ja½raishii na nuwalayuukana. Nüntitkalaka naya nünainmüin chi Faraónkai süpüla ni½raajüinjanain naya. 3ƒNasakinnataalakalaka nütüma chi Faraónkai: ™¿Kasa jütüjaka apüleerua? Asouktüshii joo naya nümüin: ™Laülaashikalee, arüleejüliire½e waya anneerü maa akaapü½ü na watuushinuuirua namaiwa. 4ƒAntüshii waya sünain o½oGénesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

159

Génesis 47

nowaa yaamüin sulu½umüin tü mmakat süka alin ma½i tü jamükat cha½aya Canaán. Nnojotsüle½e tü alama shiküinjatkat tü wamü½ünüinkalüirua cha½aya. Laülaashikalee, puu½ulaakeje½e waya yaaiwa waya kejepüsein sulu½u tü mmakat Gosén. 5ƒNümataalakalaka joo chi Faraónkai nümüin José: ™Aniikaja½a joo chi püshikai je na puwalayuukana antüin yaamüin süpüla kepiaa pümaa. 6ƒTü mmakat Egipto, eesü napüla. Paapa tü sa½anainkat tü mmakat Gosén namüin, kepiaiwa naya yala sulu½u. Müleka eere no½uluku eekana tütüin sümaa yalayalajüin, paa½inmajira naya tü tasachiratkalüirua. 7ƒNu½unittaalakalaka joo José chi nüshikai nünainmüin chi Faraónkai süpüla ni½raajüinjachin nia. Nüsakünakalaka chi Faraónkai nütüma Jacob sümaa kojutüin ma½i nia nütüma. 8ƒNüsakinnataalakalaka nütüma chi Faraónkai: ™¿Jeraichi juya pia? 9ƒNüsouktakalaka nümüin: ™Tayakai 130 juya touyase. Kama½aichi taya sünain o½onookuu maa sulu½upünaa wane mma, sulu½upünaa wane mma. Wattairüja½a saalin tü kasa mojusü alatakat tamüin sünain waraitkuu maa. Otta nnojolüyülia tasa½wajüin wane ouyasee maa aka nouyasepü½ü na tatuushinuu paalainka. 10ƒNüpütaakalaka joo Jacob nüpüla chi Faraónkai. Nu½unakalaka nüma½anajee. 11ƒShiasa süchikijee naashajaain José nümaa chi Faraónkai, naapüinjese½e tü sa½anainkat tü mmakat Egipto nümüin chi nüshikai oo½ulaka namüin na nuwalayuukana süpüla kepiainjanain naya yala sulu½u, maa aka tü nümakat chi Faraónkai nümüin. Je joo chi nüshikai oo½ulaka na nuwalayuukana, no½ttakalaka sünain kepiain yala sulu½u tü mmakat Gosén, peje sünain tü anooi kanüliainjatkat mapeena Ramesésüin. 12ƒOo½ulaka José, asülajüshi eküülü nümüin chi nüshikai, otta namüin na nuwalayuukana je namüin napüshua na napüshikana. Yaawasü joo shia süka tü nachooinkalüirua nütüma. Ayatüsia alin jamü sainküin mmakat 13ƒAyatüsia

alin ma½i jamü sulu½u tü mmakat Canaán oo½ulaka Egipto. Nnojotsü tü eküülü shiküinjatkat wayuu, Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 47

160

nnojotsü tü alama shiküinjatkat mürüt. Je tü wayuukolüirua süpüshua, aja½lajüsü saa½in sütüma tü jamükat. 14ƒAntapaatüsü tü wayuukolüirua nüma½anamüin José sulu½ujee tü mmakat süpüshua sünain ayalajaa eküülü. Je tü neerü süliakat tü so½u pünajüt oikkünakat namüin, anaajaanüsü nütüma José sulu½u nipia chi Faraónkai. 15ƒShiasa½a süchikijee saja½ttüin süpüshua sünneetse wayuu sulu½ujee Egipto oo½ulaka Canaán, nantakalaka nünainmüin José sünain owoorolowaa nümüin: ™¿Jamüinjanaka½a waya joolu½u süka saja½ttüin wanneetse? Ouktüinjanaka½a waya sütüma jamü. Paapa wamüin eküülü, Laülaashikalee ™müshii. 16ƒNüsouktakalaka José namüin: ™Saa½u saja½lajaain tü jünneetsekalüirua, jüikka jümüsüje½e tü jümü½ünüinkalüirua yaamüin. Taapeerü eküülü jümüin saa½u ™müshi. 17ƒMüsüjese½e nantirüin tü namü½ünüinkalüirua nünainmüin José. Je naapüin eküülü saa½u namü½ünüin: saa½u ama, anneerü, kaa½ula, paa½a oo½ulaka saa½u püliikü. Ayatüsia nütüma so½u juyakat tia sünain naapüin eküülü saa½u tü namü½ünüinkalüirua. Aja½tta müsia tü namü½ünüinkalüirua süpüshua sükajee tia. 18ƒSüchikijee juyakat tia, süntakalaka tü wayuukolüirua nünainmüin José sünain maa nümüin: ™Laülaashikalee, pütüjaa aa½ulu sünain saja½ttüin paala tü wanneetsekat. Je maa½ulu yaa, eesü süpüshua tü wamü½ünüinkat püma½ana piakai. Acheküshii joolu½u müleka wantüle wayakana pünainmüin süpüla waapajiraain waa½in süpüla a½yatawaa pümüin saa½u tü eküülü weküinjatkat. Je müsia tü wa½apainsekalüirua, anasü piyalajüle shia woulia saa½u eküülü. 19ƒJalia waya, ouktüshii taa waya sütüma tü jamükat. Pi½yate½era pümaala waya. Otta cha½ijaasü wamüin waüyee wapünajüinjatkat sulu½u tü wa½apainsekalüirua. Piyalaja pümaala shia woulia suulia malu½ujain. Aisha½ajaa, nüchepchieena joo waya chi Faraónkai je nieechi kama½anaka tü wa½apainsekalüirua süpüshua ™müsü tü wayuukolüirua nümüin José. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

161

Génesis 47

20ƒMüsüjese½e

niyalajüin José saa½u eküülü süpüshua tü mmakat sulu½u Egipto nümüinjatü chi Faraónkai. Noikküin tü na½apainsekalüirua nümüin süka alin ma½i tü jamükat namüin sulu½u süpüshua tü mmakat Egipto. Nüma½anasüjese½e chi Faraónkai süpüshua tü mma anasü sulu½upünaakat Egipto. 21ƒNüchepchiaitpa chi Faraónkai nütüma José süpüshua tü wayuukolüirua sulu½ukot tia mmakat Egipto. 22ƒOtta na sacerdote Egiptoje½ewaliikana, nnojotsü alin jamü namüin süka süsülajünüin eküülü waneepia namüin nütüma chi Faraónkai. Je sükajee tia, nnojotsü noikküin tü na½apainsekalüirua nümüin. 23ƒSo½u wane ka½i süchikijee saja½lajaain tü akaratshikat juya jouktale½olukat, nümakalaka José sümüin tü wayuukolüirua süpüshua: ™Tayalajaitpa tü ja½apainsekalüirua nümüin chi Faraónkai. Je joolu½u, nüchepchiainapa jiakana jüpüshua. Jaapaa jümaala waüyeekat tüü jüpünajaiwa sulu½u tü apain tayalajüitpakalüirua juulia. 24ƒJe so½u tü ka½i jükotchijeetkat o½u tü a½ttieekat, sünainjee ja½raisü toleeka so½u, aapüneerü waneesia nümüin chi Faraónkai. Makateerü pienchi toleeka jüma½ana süpüla tü eküülü jiküinjatkat oo½ulaka süpüla tü jüpünajüinjatkat ™müshii José namüinrua. 25ƒSüsouktakalaka tü wayuukolüirua nümüin José: ™Laülaashikalee, anamia ma½i pia wamüin. Anainapa waya joolu½u pütüma saa½u pu½tte½erüin waya suulia ouktaa. Nüchepchieena waya joo chi Faraónkai ™müshii. 26ƒShia sükuaippainjatka joo tüü nütüma José: sünainjee ja½raisü toleeka so½u pünajüt akotchijünakat sütüma wayuu, aapüneerü waneesia nümüin chi Faraónkai. Ayatakalaka suluwataanüin tü wayuukolüirua sünain aa½inraa tia maa½unnaa. Alu½ujasa na sacerdote Egiptoje½ewaliikana, maapüinsalii naya süpüshi na½ttia nümüin chi Faraónkai, süka nnojolüin süikkünüin paala tü na½apainsekalüirua nümüin. Tü nüchuntakat Jacob nümüin José 27_28ƒKepiakalaka

Jacob poloo juya akaratshimüin Egipto süpülapünaa sükeraajüin tü 147 juya ouktajachikai Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 47, 48

,48 47

162

o½u nia. Sükojuyalaakalaka ma½i tü nuu½uliwo½ukalüirua sulu½u tü mmakat Gosén yaa sulu½u Egipto. Je kettüitpa joo tü mmakat naka. 29_31ƒNiyaawatakalaka naa½in Jacob sümaa sülü½ülüin tü ka½i ouktajachikai o½u nia. Neenajitkalaka joo José süpüla naashajaainjachin nümaa. Nüntapa nünainmüin, nümakalaka Jacob nümüin: ™Piirakaa, tachuntüin paala pümüin nu½upala Maleiwakai wane kasa. Püpansaaja tamüin pünüiki süpüla paa½inrüinjatüin tü tamüinjatkat joolu½u pümüin. Tachonchee, ouktapa taya, nnojo pi½iküin taya yaa sulu½u tü mmakat Egipto. Pülü½üjeechi taya yaajee yaa Canaánmüin. Pi½ika taya naamakalu½umüin na tashikanairua. ™Meeria½aya tatüman ™nümakalaka José nümüin sünain pansaain nünüiki nümüin chi nüshikai. Otta Jacob, nujuleraakalaka sünain eemerawaa süka talatüitpain naa½in. Apütaashi Jacob süka wane pütchi analu½ut namüin na nüchooinkana José

48

1ƒKojuya

ka½i süchikijee, aküjünataalasü nümüin José nüchikü chi nüshikai sümaa ayuulin. Nu½unakalaka sünain analawaa nümüin. Je nümaashii na nüchooin piamashiikana Manasés je Efraín. 2ƒWanaa sümaa nüküjünüin achikü José nümüin Jacob sümaa nüntüin sünain analawaa nümüin, atütülaasü naa½in. Nütamaajiraakalaka sulu½u tü nu½ulakat sünain nüikkalaain. 3ƒJe wanaa sümaa nüntüin José nünainmüin, nümakalaka nümüin: ™Ee½iyataashinkale½e tamüin chi Maleiwakai Pülashikai cha½aya eere tü pueulo kanüliakat Luz, cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán. 4ƒNümataalakalaka tamüin: “Aneerü pükuaippa tatüma. Watteerü saalin püchooin tatüma. Meena aka na puu½uliwo½ukana sünain wattashaateerüin ma½i naalii tatüma. Waneejeena mma namüiwa. Je taapeerü tü mmakat Canaán namüin süpüla noumainjatüin shia süpüla ka½ikat süpüshua”. Shia½aya nümakainka Maleiwakai tamüin paala tüü ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

163

Génesis 48

5ƒAyatüshi

Jacob sünain aashajawaa nümaa José sünain maa: ™Tachee, tamüsü paala wane kasa pümüin: Na piamashiikana püchonnii, Efraín je Manasés, na jemeishiikana pümüin yaa sulu½u tü mmakat Egipto süpülapünaa tantüin yaamüin yaa, müshii aka naya tachonnii, maa aka naa½in Rubén oo½ulaka Simeón, süpüla kapaalainjachin taya namüin. 6ƒJe müleka eere wane püchonnii mapeena, tü mma aapünüinjatkat namüin, sulu½ujeeinjatia ne½e tü noumainjatkat Efraín je Manasés. 7ƒTamüitpa tüü noo½opünaa Efraín je Manasés süpüla sotüinjatüin taa½in Raquel tü püikat sünainjee. Je mojusü ma½i taa½in saaliijee nnojolüin süntüin tamaa yaamüin yaa. Pütüjaa aa½ulu sünain ouktüin shia sulu½u tü mmakat Canaán peje sünain tü pueulokat Efrata süchikijee tale½ejüin sulu½ujee tü mmakat Padan-aram. Tojoitüin shia sotpa½a wane wopu süpünakat Efrata ™müshi. (Je sünülia Efrata maa½ulu yaa, Belén.) 8ƒJe ni½rapa Jacob na piamashii nüchonniikana José, nüsakirakalaka nia: ™¿Naya½aya püchonnii na tepichi pümaakana? ™müshi. 9ƒNüsouktakalaka José: ™Aa, naya½aya na tachonnii aapuushikana tamüin nütüma chi Maleiwakai yaa sulu½u tü mmakat Egipto. Nümakalaka Jacob: ™Pürütke½era nala taikeyuukana tanainmüin süpüla tapütaain napüla süka wane pütchi analu½ut ™müshi. 10ƒMo½upa½asai Jacob süka laülaaichin ma½i. Narütke½ennakalaka nütüma José na piamashiikana nüchonnii nünainmüin chi nüshikai. Nuko½ojookalaka nanain na tepichikana sümaa nuchu½lüin nawalapa½a. 11ƒNümakalaka Jacob nümüin José: ™Atak, müichiyaasa½a taa½inru½u nnojolin te½rüin pia tachikua. Anamiashaatashi chi Maleiwakai tamüin. Nnojoishi piain ne½e pümüiwa te½rüin joolu½u, alu½ujasa te½rüinapa joo yaaya na püchonniikana püma½aya ™müshi. 12ƒNüshakatirakalaka José na nüchonniikana neemeyo½ujee chi nüshikai sümaa nu½wachiraain nümülatu½umüin. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 48

164

13ƒNi½itaakalaka

José Efraín nüpe½eru½ujee chi nüshikai oo½ulaka Manasés, nikialu½ujee. 14ƒOtta müshia Jacob, niyalerüin tü najapü nikialu½ujatkat sümaa ni½itaain saa½u nikii Efraín, ja½itashi emülieein nia. Oo½ulaka tü najapü nüpe½eru½ujeejatkat, niyalerüin shia sümaa ni½itaain saa½u nikii Manasés chi epayaakai. 15ƒNüpütaakalaka joo Jacob nüpüla José süka wane pütchi analu½ut sünain maa nümüin: ™Tachuntüin joolu½u nümüin Maleiwa, chi Namaleiwasekai Abraham oo½ulaka Isaac, süpüla nii½iyatüinjatüin na½anasia namüin nairua püchonniikana. Nia akaaliijapü½üka taya waneepia. Je maa½ulu yaa, ayatüshia nükaaliijain taya. “Pii½iyatapa pa½anasia namüin na tepichikana”, tamüshi paa nia. 16ƒOtta akaaliijünapü½üshi taya nütüma chi Na½aapiasekai. O½tte½ennapü½üshi taya waneepia nütüma suulia kasa mojusü. “Pii½iyatapa na½anasia Maleiwa namüin naa tepichikana”, tamüshi paa chi aapieekai. Tayakai oo½ulaka Abraham, chi tatuushikai, oo½ulaka Isaac, chi tashikai, anashiije we½nnaajünüle mapeena nanainjee tepichikana naa. Kasataalejese wainmain nachonnii süpüla watteerüin saalin tü noo½uliwo½ukalüirua ™müshi Jacob sünain nüpütaain nüpüla José süka wane pütchi analu½ut. 17ƒOtta mojusü nümüin José süka ni½itaaitpain chi nüshikai tü najapü nikialu½ujatkat saa½u nikii Efraín chi emülieekai. Naapaainjese½e najapü chi nüshikai shii½iree naakateein shia saa½ujee nikii Efraín süpüla ni½itaainjatüin shia saa½umüin nikii Manasés chi epayaakai, 18ƒsünain nümüin nümüin chi nüshikai: ™Taataa, nnojotsü anain tia. Anii chi epayaakai süpüla pi½itaainjatüin pajapü pikialu½ujatkat sünain nikii ™müshi. 19ƒOtta niyouktüin Jacob tü naa½inreekat chi nüchonkai, sünain maa nümüin: ™Tatüjaa aa½ulu, tachee. Saa½ujee tü tamüitpakat namüin, shiimüin sünain kojuteechin Efraín chi emülieekai sütüma wayuu nuuliale½eya Manasés chi epayaakai. Mayaasüje wainmeerüin tü nuu½uliwo½ukalüirua Manasés, alana½aleejeeria ma½i tü nuu½uliwo½ukalüirua Efraín suuliale½eya. Je shikiijeechi nia wayuu wainma, e½irukuu wainma ™müshi. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

165

Génesis 48, 49

20ƒAyatüshia

,49 48

aashajaain Jacob wane pütchi anachonsü ma½i namüin na nüchonniikana José sünain maa: ™Je na too½uliwo½ukana napüshua mapeena, na kanüliakana Israel, wanaa sümaa naapüin wane pütchi analu½ut namüin na nachonniikana, meena naya: “Kasataalejese müin aka jia Efraín oo½ulaka Manasés nütüma chi Maleiwakai”, meena naya ™müshi Jacob sünain ni½itaain nünülia Efraín palajanale½eya suulia nünülia Manasés. 21ƒNümakalaka joo Jacob nümüin José: ™Tachonchee, ouktataainja½a taya joolu½u. Otta tatüjaa aa½ulu sünain waneepieechin Maleiwakai jümaa süpüla nüle½ejireenain jia noumainpa½amüin na jutuushinuukana. 22ƒEesü wane mma cha½aya taapüinjatü pümüin, tü nnojotkat taapüin paala namüin na puwalayuukana. Shia wane mma takanain paala noulia na wayuu amorreokana süka chajaruuta oo½ulaka jatü je uraichi ™müshi. Wane pütchi nüpütaaya Jacob napüla na nüchonniikana

49

1ƒSüchikijee

naashajaain Jacob nümaa José noo½opünaa Efraín oo½ulaka Manasés, neenajitkalaka na nüchonniikana napüshua nünainmüin süpüla nüpütaain napüla sünain maa namüin: 2ƒ™Jükotchijaa tanainmüin jia tachonniikana, jaapajaiwa tanüiki: 3ƒ“Rubénkalee,

pia tachon epayaakai, jemeikai tatchinru½uiwa½aya taya, Pia talataka atüma taa½in jintüliiwa½aya pia süka te½irumain pia, Pia kojutka tatüma paala süka alana½aleein sünain katchin pia nouliale½eya na pimüliayuukana. 4 Otta pia aa½inrakalinka tü süchekalakat pi½iruku. Je nnojolüichipa alana½aleein pia noulia na pimüliayuukana, süka painkaainkain sümaa tü ta½wayuusekat. 5ƒ“Simeónkalee,

Levíkalee, pawalaawajiraashii jia süpüla ashutaa saa½u wayuu süka ja½apüla. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 49

166

6 Nnojoleechi

taya wanaawajiraain aa½in jümaa sünain jaashajaajiraain süchiirua tü kee½ireekat jaa½in. Ju½utüin saa½in wayuu süka sü½ürüla jaa½in, maa aka jeewain tü mürütkalüirua sünainjee shaittaa ne½e. 7 O½ulejünüinapa jia nütüma Maleiwa, sükajee üttüin jaa½in waneepia. Nu½walakajeena jia sa½akapünaa tü wayuukolüirua Israelkat anülia. 8ƒ“Judákalee,

piyamülüinjat tü pü½ünüükalüirua. A½waajüneechi pia natüma na puwalayuukana. A½wachiraajeena naya pümülatu½umüin. 9 Müshia aka pia wane kannajapüt. Nu½utüin saa½in tü nüsitkat. Ale½ejüshi süchikijee sulu½umüin nutunküle. Mmotsü kasa süpüshua neema. 10 Judákalee, pieechi aneekünaka süpüla aluwatawaa. Je aluwataajeechi pia waneepia. Jüüjüweerü e½irukuukat süpüshua pümüin. Saapeerü süpüshi tü nawashirüinkat pümüin. 11 Jouleerü pünajüt uuwa. Puu½ulaajeerü püpüliikse ekajaain sa½aka tü uuwa anasükat. Püshijaajeerü püshe½in shiroku shira tü uuwakat. 12 Puluwateechi pia sütüma tü shirakat. Kaüseechi pia sütüma püsüin süchira püsachirat. 13ƒ“Zabulónkalee,

kepieechi pia sotpa½a palaa. Wainmeerü ma½i tü anuakat antajatkat pünainmüin. Miyo½ujeerü ma½i puumain, sünainmüinre½eya tü pueulokat Sidón. 14ƒ“Isacarkalee,

meechi aka pia wane püliikü. Mayaainje kachisein nia, apalasiraashi yaa mmolu½u. 15 Otta pi½rüin sünain anain ma½i tü puumainkat. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

167

Génesis 49

Talatüsü ma½i paa½in sulu½u tü pipiakat. Asütüneerü shia puulia süka shukulain pia. Süchepchieechi pia wayuu sükajee. 16ƒ“Dankalee,

laülaajeechi pia saa½u püpüshi. Ja½itaina palirüin na püpüshikana, aluwataajeena naya maa aka tü e½irukuukat Israel süpüshua. 17 Meechi aka pia wane maa½ala sotpa½a wopu, yapain süpüla ochotaa suu½ui se½ejena wayuu je nujutuuin chi amaajuchikai sütüma. 18ƒ“Jehovákalee,

nain waya.

ta½atapajüin pia süpüla pu½tte½erüinja-

19ƒ“Gadkalee,

pieechi ashutünaka oo½omüin sütüma wayuu ka½ruwarat. Piyamüleena naya. Piipireena nachiirua. 20ƒ“Aserkalee,

anashaateerü ma½i puumain. Jouleerü a½ttiee sulu½u. Puikkeerü süpüshi nümüin chi aluwataashikai. 21ƒ“Neftalíkalee,

meechi aka pia saa½in wane irama. Taasheechi pia waneepia. Anachonjeerü ma½i püsouktia sümüin wayuu. 22ƒ“Josékalee,

meechi aka pia wane püliikü sareerü, awataain soo½opünaa utai. 23 Ja½itaichi ashutüneechin aa½u pia natüma na pü½ünüükana, ja½itaina antüin pünainmüin sümaa jatü je uraichi, 24 nnojoleechi mmolüin pia neema. Katsüinjeechi pia waneepia nütüma chi Maleiwakai Pülashikai ma½i, chi Nümaleiwasekai Jacob chi püshikai. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 49

168

Katsüinjeechi pia nütüma Jehová, chi aa½inmajüikai tü wayuukolüirua Israel. 25 Chi Nümaleiwasekai chi püshikai, nükaaliijeechi pia. Chi Maleiwa Pülashikai ma½i, nii½iyateerü na½anasia pümüin. Nüjüteerü juya iipünaajee paa½u. Palateerü wüin sulu½ujee mma püpüla. Wainmeerü tü puu½uliwo½ukalüirua. Wainmeerü tü pümü½ünüinkalüirua. 26 Tü pütchi anasü aapünakat pümüin nütüma chi püshikai, anashaatüsü ma½i, maa aka tü kasa anachensü atpajuushikat una½apü. Pia akataluushika nütüma Maleiwa noulia na puwalayuukana. Kasataalejese naapüin tü kasa anasükat süpüshua pümüin. 27ƒ“Benjamínkalee,

meechi aka pia wane unaalü. Nu½utüin saa½in mürüt sa½wai je so½uka½i. Aja½ttinnüsü sümü½ünüin wayuu nütüma”. müshi Jacob sünain nüküjain namüin na nüchonniikana süchiki tü alateetkat namüin mapeena. 28ƒKettaaitpa tü pütchi nüpütaayakat Jacob namüin na nüchonniikana wane½ewai nakua süpülapünaa ouktaa. Nayeena na shikiijeenaka tü poloosükat piammüin e½irukuu na½aka na nuu½uliwo½ukana Jacob. Israeleerü sünülia tü ne½irukukat süpüshua, süka shiain suwala½atain nünülia Jacob tia. 29_30ƒNümataalakalaka joo Jacob namüin na nüchooinkana: ™Ouktataainja½a joolu½u taya. Ji½ikeechi taya cha½aya Canaán eere mmaapüin na tashikana sulu½u tü ipa ko½ukat chakat cha½aya sulu½u tü apain niyalajalakalüinka chi tatuushikai Abraham süpüla waamakainjatüin shia. Shia tü apain sulu½ukot tü mmakat Macpela chaa wiinnaa sünain tü mmakat Mamre. Shia tü na½apainsekat paala Efrón, waneeshia Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

169

,50 49

Génesis 49, 50

na½akajee na nuu½uliwo½ukana Het. 31ƒIraa mmaapüin Abraham atümawaa yala sulu½u süma½alee Sara tü nu½wayuusekat, tü toushikat, oo½ulaka chi tashikai Isaac je tü teikat Rebeca, je eere te½iküin tü ta½wayuusekat Lea. 32ƒTü ipa ko½ukat je tü apain ayalajuushikat noulia na nuu½uliwo½ukana Het, tacheküin süpüleerua ji½iküinjachin taya cha½aya sulu½u ™müshi Jacob. 33ƒMayaakalü joo keraain naashajaala Jacob namaa na nüchooinkana, nujuleraakalaka. Ouktakalaka nia. 1ƒOuktapa Jacob, nu½wachiraakalaka José naa½u chi nüshikai. Nuchu½lüin nuwalapa½a sümaa ni½yalajüin 2 ma½i. ƒNuluwataakalaka José na wayuu Egiptoje½ewaliikana süpüla naainjüinjachin müliashii süka “bálsamo” je ichii maa aka sükuaippapala wayuu Egiptoje½ewat. 3ƒEetaasüja½a maa aka pienchi shikii ka½i nükalia sünain saainjünüin natüma. A½yalajüshii ma½i na Egiptoje½ewaliikana naa½u Jacob saa½u akaratshi shikii ka½i. 4ƒJe kettaapa tü a½yalajaakat naa½u müliashii, nümakalaka José namüin na ni½ipajanakana chi Faraónkai: ™Jüküja tanüiki nümüin chi Faraónkai sünain maa: 5ƒ“Chi tashikai, süpülapünaa ouktüin nia, müshi tamüin: ‘Püpansaaja tamüin pünüiki sünain pi½ikeechin taya cha½aya sulu½u tü amuuyuu yapaitpakat tatüma cha½aya sulu½u tü mmakat Canaán’, müshi nia tamüin. Paawala taya to½unaiwa te½ikaiwa tashi. Ale½ejeechi taya süchikijee”. 6ƒNümataalakalaka chi Faraónkai ni½ipajee: ™Aa, pu½una maarülein sünain e½ikaa chi püshikai maa aka paala nümüinkain pümüin. 7_9ƒNu½unakalaka José sünain e½ikaa müliashii. O½unüshiija½a joo napüshua na ni½ipajanakana chi Faraónkai nümaa oo½ulaka wainma na aluwataashiikana sulu½ujee tü mmakat Egipto. Eeshii eekai amaajunain oo½ulaka eekai sulu½uin sükareetseirua wayuu laülaa. Je o½unüshii nümaa José na nuwalayuukana je napüshua na napüshikanairua. Tepichi ne½e nachooin na nuwalayuukana José, apütünaka yala Gosén sulu½u Egipto, je müsüja½a tü namü½ünüinkalüirua, makat aka anneerü, kaa½ula, je paa½a.

50

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

Génesis 50

170

10ƒJe

nantapa sulu½umüin wane mma kanüliasü Atad chaa wane sa½ata tü süchikat Jordán, eejatü napüla wane asaichijülee a½ttiee. Kama½a ma½i José cha½aya sünain ni½yalajüin sümaa emetulüin ma½i ni½ira naa½u müliashii. Alapajitshi José so½u akaratshi ka½i maa aka sükuaippa wayuu Egiptoje½ewat. 11ƒShiasa½a shi½rapa tü wayuu cananeo chaje½ewatkat Atad sünain ni½yalajüin José je na nümaajanakana, “Kojutkaiche ma½i chira müliashiikai natüma nala wayuu Egiptoje½ewaliikana”, majiraashii naya. Je sükajee tia, e½itaanüsü sünülia “Abel-mizraim” sümünüin tia mmakat. 12ƒNa nüchooinkana Jacob, naa½inrüin süpüshua tü nümakat paala namüin kataiwa½aya no½u sünain 13ƒnalü½üjain müliashii Canaánmüin sulu½umüin tü mma Macpelakat anülia chaa wiinnaa sünain tü mmakat Mamre. Je cha½aya, ne½itaain nia sulu½u tü ipa ko½ukat sulu½u tü apain ayalajuushikat paala nütüma Abraham nuulia Efrón, wane na½akajee na nuu½uliwo½ukana Het, süpüla naamakainjatüin shia na nüpüshikana. 14ƒJe José, süchikijee ne½iküin müliashii, ale½ejüshi nia nüchukua Egiptomüin namaa na nuwalayuukana oo½ulaka sümaa süpüshua tü wayuu antakat paala namaa. Aleewajiraashi José namaa na nuwalayuukana 15ƒSüka ouktüichipain joo Jacob, eetaalasü naa½in na nuwa-

layuukana José saa½u tü mojusü naa½inrakalüinka paala nümüin. Naashaje½erüin naa½in nale½eru½u: “Nü½ürülaa taa ne½e waya José. Nüchekaja taa ne½e wamüin tü mojusü waa½inrakalüinka paala nümüin”, namataalakalaka. 16ƒNaluwataakalaka nanüiki nümüin José, wane pütchi malu½utsü yaa: “Chi washikai, süpülapünaainka ouktüin nia, nuluwataainka waya 17ƒsümaa wane nünüiki pümüinjatü, müsü yaa: ‘Shiima½inyaaje½e sümaa müliainkain pia natüma na puwalayuukana. Pülatira joolu½u tü naainjalakat puulia’, müsü nünüiki chi washikai pümüin. Je saa½u nüchepchiain waya Nümaleiwase chi püshikai, anakaja joolu½u pülatirüle woulia tü wama½ülakat pümüin”, malu½ulu tia pütchikat. Ni½yalajakalaka José sütüma tia pütchikat. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

171

Génesis 50

18ƒNantapaatakalaka

na nuwalayuukana. Nejepülaakalaka nümülatu½umüin José sümaa namüin nümüin: ™Anaaka½a waya joolu½u. Püchepchia mata waya. 19ƒNüsouktakalaka José namüin: ™Nnojo mmolüin jia. ¿Maleiwakalaka joo taya süpüla tachekajüinjachin jümüin? 20ƒShiima½inkayaaje½e sümaa müliainkain taya jütüma. Akatsa½a nu½wanajaain Maleiwakai tia müliaakat süka tü anasükat süpüla aa½inraa tü alatakat maa½utpünaa ka½i nütüma süpüla katüinjatüin so½u watta saalin wayuu tatüma. 21ƒOo½ulaka jiakana, tepijeena jia süma½ale½eya tü jüchooinkalüirua. Neimalaakalaka aa½in süka tü naashajaalakat José namaa sünain nümülialain namüin. Ouktüshi José 22ƒAyatakalaka kepiain José Egipto wanaajiraa sümaa tü

nüpüshikalüirua chi nüshikai süpülapünaa sükeraajüin tü 110 juya nuuyase ouktakai o½u nia. 23ƒKachoointaalashii na nüchooinkana Efraín nu½upala½aya. Jemeitaalashii na nüchooinkana Maquir, chi nüchonkai Manasés, nu½upalataaja½aya. 24ƒShiasa½a so½u wane ka½i, nümakalaka José namüin na nuwalayuukana: ™Ouktataainja½a joo taya. Je Maleiwakai, eeweechi sünain akaaliijaa jia. Niyu½leena jia½aya yaajee sulu½ujee tü mmakat sulu½umüin tü mmakat aapünajatkat namüin na watuushinuukana, Abraham, Isaac, je nümüin chi washikai Jacob sünain nüpansaajüirüin nünüiki namüin. 25ƒOtta jiakana, anakaja müleka pansaale jünüiki joolu½u tamüin sünain jiyu½lüinjateerüin tü teipüsekat yaajee so½u tü ka½i jujuittakat o½u yaajee. Nasouktakalaka nümüin: ™Jamüsüsa½a, meeria½aya watüma ™namakalaka nümüin. 26ƒOuktakalaka joo José cha½aya Egipto sünain 110 juya nuuyase. Naainjünakalaka süka “bálsamo” je ichii maa aka sükuaippapala wayuu Egiptoje½ewat. Ni½itaanakalaka sulu½u wane ataa. Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

GOSÉN

MAR MEDITERRÁNEO

Nil o

Génesis en Wayuu de Colombia y Venezuela, 1a ed., © 2005, Liga Bíblica Internacional

EGIPTO

Sidón Tiro NI

CIA

Mar Rojo

SINAÍ

NEGUEV

Jerusalén Mar Muerto Gaza Hebrón Beerseba Cades

CANAÁN Siquem

Rio Jordán

Damasco

SIRIA

0

100

Kilómetros

200

300

400

El Mundo Antiguo

DESIERTO ARÁBIGO

Babilonia

MESOPOTAMIA

Río Tig PADAN-ARAM Ninive Río ASIRIA Eu Harán

tes

Río

fra

FE

ris Ur

GOLFO PÉRSICO

MAR CASPIO